Hyvä kiertoon: Suomen Sotaveteraanit

Jos kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan, olen nyt nautiskelemassa Malediivien lämmöstä ja turkoosista vesistä. Vuoden viimeiselle hyväntekeväisyyskohteelle annoin lahjoitukseni jo etukäteen, koska oletettavasti en pysty ihan kauheasti shoppailemaan palmujen alla. 

Vuoden aikana olen halunnut nostaa esille 12 itselleni tärkeää hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöä, joiden korvaamatonta työtä olen halunnut tukea. Nyt vuoden viimeisenä päivänä haluan tukea henkilöitä, joita ilman minulla ei olisi mahdollisuutta elää tällaista elämää ja avustaa heikommassa asemassa olevia. Joita ilman Suomi saattaisi edelleen olla avustuksen kohde, ei auttaja. Ja joiden periksiantamattomuuden ja rohkeuden takia saamme elää itsenäisessä Suomessa.

En pysty sanoin kuvaamaan sitä kunnioitusta ja kiitollisuutta, mitä tunnen sotaveteraaneja kohtaan. Mielestäni on hirveää, että he joutuvat todistamaan nyky-Suomen tilannetta, jossa suomalaiset ovat kääntyneet toinen toistansa vastaan ja valittavat mitä turhimmista asioista. On myös surullista, ettei Suomi pysty tarjoamaan heille arvokasta vanhuutta omassa kodissaan, vaan sen tukemiseksi tarvitaan erillisiä hyväntekeväisyysjärjestöjä. 

Kuva: Wikipedia

Joulukuussa ostin tavaroita vain muille, en itselleni, joten voin olla tyytyväinen loppuvuoden ostosuorituksiini. On ollut opettavaista kiinniittää erityistä huomiota kulutukseensa koko vuoden ajan. Mitään tarkkoja laskelmia en ole tehnyt, kuinka paljon minulla on jäänyt rahaa säästöön edellisiin vuosiin verrattuna, mutta taloudellinen tilanteeni ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin se on nyt. 

Olen oppinut miettimään paljon tarkemmin jokaisen tavaran tai vaatteen kohdalla, tarvitsenko sitä todella ja onko sille käyttöä. Samalla olen huomannut, miten paljon minulla on turhaa omaisuutta kotona, josta pitäisi päästä eroon. Toivottavasti alkuvuodesta löytyisi aikaa sen verran, että saisin laitettua ne kaikki kiertoon, joko huuto.netin tai kirpparin kautta. Vaikka en aio asettaa tulevalle vuodelle mitään vastaavanlaisia ostorajoitteita, uskon että tämä vuosi on tuonut pysyviä muutoksia kulutustottumuksiini. Tämän vuoden aikana olen huomannut, miten paljon enemmän iloa erilaiset elämykset tuottavat kuin jokin tavara tai vaate. 

Lahjoitin Sotiemme veteraanit sivuston kautta 30 euroa sotaveteraanien avustamisen tukemiseen, vaikka en tehnytkään tässä kuussa ylimääräisiä ostoksia. Mielestäni on tärkeää, että jokainen tuleva sukupolvi muistaisi nuo miehet ja naiset, jotka taistelivat Suomen puolesta. Tämän vuoden Linnan juhlien ehdottomasti liikuttavin hetki oli, kun sotaveteraanit esittivät presidenttiparille Veteraanin iltahuudon. En pysty katsomaan tätä videota kuivin silmin. Kappaleessa on niin tärkeä sanoma meille kaikille ja tuleville sukupolville.

"Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol´ maa. Kertokaa lastenlapsille lauluin. Himmetä ei muistot koskaan saa."

Hyvä kiertoon: Naisten Pankki ja Kirkon Ulkomaanapu

Marraskuun viimeistä viedään ja vuorossa olisi tämän kuukauden hyväntekeväisyyskohteen esittely. Marraskuussa elämäni on koostunut pitkälti töistä, minkä takia päätin valita myös avustuskohteen siihen liityen. Vaikka maanantait ovat töissä aina aika rankkoja (etenkin tänään!), niin ainakin itse olen valtavan kiitollinen siitä, että minulla on ylipäätänsä töitä näinä taloudellisesti hankalina aikoina.

Suomessa keskustellaan paljon siitä, miten naiset ovat miehiä heikommassa asemassa työelämässä. Naisten palkkapäivää vietettiin jo kuukausi takaperin 30.10, jolla haluttaan korostaa naisten ja miesten välistä palkkaeroa. Naisten palkat ovat keskimäärin 83,4 prosenttia miesten palkasta, joten naiset tekevät tavallaan vuoden viimeiset kaksi kuukautta töitä ilman palkkaa.

Vaikka Suomessakin naiset joutuvat kohtaamaan monenlaisia hankaluuksia ja epäkohtia työmarkkinoilla, on tilanteemme kehitysmaitten naisiin verrattuna todella hyvä. Monissa köyhissä maissa naisilla ei ole mahdollisuutta hankkia kunnollista koulutusta tai työtä. Jos naisilla on mahdollisuus käydä töissä, he ovat yleisesti alipalkattuja ja joutuvat työskentelemään todella huonoissa olosuhteissa.

Kuva: www.naistenpankki.fi

Naisten Pankki tukee kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä ja omaehtoista toimeentuloa erilaisten avustusten ja projetkien avulla. Naisten pankin tarjoamien pienlainojen avulla useat naiset ovat saaneet mahdollisuuden nousta köyhyydestä ja toteuttaa unelmansa. Oma toimeentulo vahvistaa naisen asemaan sekä perheessään että kyläyhteisössään ja naisten auttaminen onkin tutkitusti yksi tehokkaimmista keinoista kasvattaa hyvinvointia kestävästi. Naisten pankin aikaansaannoksiin voit tutustua tarkemmin tästä.

Vaikka Naisten Pankki toimii Kirkon Ulkomaanavun kanssa yhteistyössä, siihen ei liity minkäänlaista lähetystyötä. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö, jonka toiminta perustuu lähimmäisenrakkauteen ei uskontoon. Toimin yhtenä kesänä hetken aikaa heidän feissarina ja muistan hyvin, miten ennakkoluuloisiksi ihmiset menivät heti kuullessaan sanan KIRKKO. Se on sääli, koska Kirkon Ulkomaanavulla on todella kattava avustusverkosto ympäri maailmaa, joka tarvitsee lahjoitusvaroja toimiakseen.

Tämän lahjan avulla tuetaan kestävällä tavalla naisia, heidän perheitään ja usein myös koko kyläyhteisöä. Kun naisten toimeentulo paranee, se lisää koko yhteisön tuloja ja näin koko kansantalouden hyvinvointia. Tämä lahjoitus ohjataan Naisten Pankin rahaston kautta perille kehitysmaihin.

Tämän lahjan avulla tuetaan kestävällä tavalla naisia, heidän perheitään ja usein myös koko kyläyhteisöä. Kun naisten toimeentulo paranee, se lisää koko yhteisön tuloja ja näin koko kansantalouden hyvinvointia. Tämä lahjoitus ohjataan Naisten Pankin rahaston kautta perille kehitysmaihin.

Marraskuussa onnistuin pitämään kukkaron nyörit taas tiukalla. Jouduin ainoastaan ostamaan 3 eurolla Meksiko-aiheista rekvisiittaa pikkujouluihin. Päätin kuitenkin lahjoittaa Naisten Pankin toimintaan 30 euroa, koska sillä summalla voidaan mahdollistaa yhdelle kehitysmaan naiselle ammatti.

Mukavaa joulukuun alkua kaikille! Toivotaan, että tuo vesisade muuttuisi vielä jossakin vaiheessa lumeksi :)

Hyvä kiertoon: Roosa nauha

Lokakuu on ollut yllätysten kuukausi, niin hyvässä kuin pahassa. Siitä piti myös tulla kuukausi ilman turhia ostoksia, mutta toisin kävi. Onnistuin nimittäin pudottamaan kovan onnen Lumiani luokan metsäretkellä kallioon, jonka seurauksena sen näyttö lakkasi toimimasta. Korjaus olisi maksanut 130 euroa ja takuuajan lähestyessä loppuaan päätin hankkia kokonaan uuden kännykän koeteltavakseni. Siitä johtuen käytin tässä kuussa rahaa ostoksiini enemmän kuin missään aiemmassa kuussa. Ärsyttää, mutta minkä sille voi, kun on syntynyt tekniikkaterminaattoriksi.

Lokakuun hyväntekeväisyyskohteeksi valitsin Roosa nauha -kampanjan. Rintasyöpä on sairaus, joka koskettaa naisia ympäri maailmaa. Siihen sairastuminen ei katso maantieteellistä sijaintia, ihonväriä, uskontoa tai varakkuutta. Noin joka kymmenes nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana. Roosa nauha- keräystä vietetään 13. kertaa Suomessa ja sen tarkoituksena on kerätä varoja syöpätutkimukseen ja sairastuneiden neuvontaan sekä lisätä tietoisuutta naisten yleisimmästä syöpätyypistä.

Viime aikoina rinnat ovat herättäneet kiivasta keskustelua julkisesti. On kiistelty siitä, ovatko pienet vai isot rinnat paremmat, pitääkö olla luomu- vai silikonirinnat tai saako lasta imettää julkisesti vai ei. Omat rintani ovat olleet minulle murheenaihe vuosia. Ne ovat olleet mielestäni liian isot, roikkuvat, arpiset ja keränneet vääränlaista huomiota. Vasta viime vuosina olen alkanut hyväksyä rintani sellaisina kuin ne ovat. Ne ovat osa minua ja tärkeintä on se, että ne ovat terveet. Ja toivon, että ne myös pysyvät terveinä. 

Roosa nauha -keräykseen voi osallistua muun muassa ostamalla kaupoissa myytävän Katri Niskasen suunnitteleman Roosan nauhan, erilaisia kampanjatuotteita tai lahjoittamalla nettisivujen kautta tästä. Oman lahjoitukseni lisäksi sain äidiltä Roosan nauhan ja aivan ihanat pinkit conversevillasukat, jotka hän oli huutanut Facebookin Roosa nauha -huutokaupasta.

Minulla on aina ollut Nokian kännykkä (lukuunottamatta eteläafrikkalaista kapulaa), mutta nyt päätin kokeilla jotain ihan muuta. Päädyin ostamaan Sonyn Xperia M4 Aquan, jonka pitäisi olla myös vedenkestävä. En tosin ole vielä uskaltanut testata sitä, koska sainhan aikanaan hajotettua myös vedenkestävän kameran Thaimaassa :D Olen ollut ainakin vielä tyytyväinen hankintaani, vaikka onkin ollut totuttelemista uuteen käyttöjärjestelmään ja puhelimen isoon kokoon. Virheistäni viisastuneena hankin myös näyttöön suojakuoren tulevien tiputtelujen varalle. 

Kännykkäostosten lisäksi jouduin myös ostamaan rekvisiittaa koulun Halloween-juhlaa varten. Oppilaat kinusivat ihan kauheasti, että pukeutuisin, niin pakkohan ne toiveet oli toteuttaa ja saapua töihin hirvittävänä noita Koukkunokkana. Oppilaiden reaktiot olivat kyllä asuun laitettujen eurojen arvoiset ja vietimme hauskan Halloween-päivän yhdessä toisiamme pelotellen.

Torstain työasu :D

Yhteensä ostoksiini kului vähän vajaa 300 euroa, joten Roosa nauha -keräykseen lähti minulta yhteensä 55 euroa. Toivottavasti nyt kahden viimeisen kuukauden aikana säästyisin suuremmilta tavaravahingoilta ja pystyisin pitämään kiinni ostorajoituksistani tiukemmin. Tämä vuosi on kulunut ihan uskomattoman nopeasti. Tuntuu, että vasta äsken asettelin itselleni tavoitteita tälle vuodelle ja nyt vuoden loppu jo häämöttää kahden kuukauden päässä. Taitaa se vaan olla totta, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä nopeammin aika kuluu.

Hyvää pyhäinpäivää kaikille! :)

Hyvä kiertoon: Suomen Pakolaisapu

Vuoden lempikuukauteni, syyskuu, on hujahtanut ihan hirveällä vauhdilla ja on taas aika pistää hyvä kiertoon. Tässä kuussa olen tehnyt paljon hyvää, mutta olen myös sortunut shoppailuihin. Syyskuun polttavin puheenaihe on ollut pakolaiset, josta avauduinkin jo aikaisemmin. Silloin kerroin myös, että järjestin koulullamme vaatekeräyksen ja vein ne Lauttasaaren kirkolle, jossa on syyskuun ajan hätämajoitettu pakolaisia.

Tuon tempauksen lisäksi toimin koulumme Nälkäpäivä-vastaavana. Kahden päivän aikana saimme kerättyä yhteensä 474 euroa Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Syyskuussa starttasimme myös Mindin kanssa taas kaverikoiratoiminnan ja kävimme moikkaamassa jo tutuiksi tulleita vanhuksia. Nyt kuun lopuksi halusin vielä antaa oman rahallisen panokseni pakolaisten hyväksi.

Kuvat: Wikipedia

Suomen pakolaisapu on vuodesta 1965 asti toiminut kehitysyhteistyöjärjestö. Se tekee kehitysyhteistyötä pakolaisleireillä aikuiskoulutuksen ja nuorisotyön parissa ja tukee paluumuuttajia kriiseistä toipuvissa yhteiskunnissa. Kotimaassa Pakolaisapu kouluttaa vertaisryhmien vetämistä, antaa maahanmuuttajataustaisille nuorille henkilökohtaista ohjausta, tekee naapuruussovittelua sekä vahvistaa maahanmuuttajien omien järjestöjen toimintaa. Lisäksi se tarjoaa tietoa ja herättää keskustelua pakolaisuudesta ja pakolaisten elämästä kriisialueilla ja Suomessa. Tarkemmin järjestön toimintaan voit tutustua tästä. Lahjoituksensa voi osoittaa useampaan eri kohteeseen. Itse päädyin lahjoittamaan 35 euroa pakolaisten auttamiseksi pitkäkestoisissa konflikteissa.

Syyskuussa tein pari heräteostosta ja muutaman pakollisen hankinnan. Syksyyni kuuluvat olennaisena osana mustat saapikkaat ja mekot mustien sukkisten kanssa. Näin syksyn tullen huomasin molempien vetelevän viimeisiään. Pariisista 25 eurolla ostetut saapikkaat ovat palvelleet jaloissani kolmen vuoden ajan, mutta nyt ne alkavat olla rikki niin monesta kohdasta, että niiden korjaaminen olisi kalliimpaa kuin uusien ostaminen. Siksi oli aika ostaa uudet saapikkaat, jotka tulevat toivottavasti palvelemaan minua yhtä uskollisesti kuin edeltäjänsä. En ole kyllä vielä pystynyt heittämään vanhoja saapikkaitani pois, ehkä niille täytyy järjestää hautajaiset :D

Saapikkaiden lisäksi ostin tosiaan parit sukkikset, korun ja aurinkolasit. Ostokset maksoivat ylöspäin pyöristettynä 100 euroa, mikä lisäsi lahjoituksen määrää 10 eurolla. Olen antanut itselleni loppuvuoden aikaa käydä läpi vaatevarastojani ja miettiä, mitä vaatteita oikeasti käytän ja mitä en. Vuoden lopussa on tarkoituksena karsia isolla kädellä tavaraa pois ja hankkia tilalle vain sellaista, mitä oikeasti tarvitsen. Nyt yritän loppuvuoden sinnitellä mahdollisimman vähillä ostoksilla ja vasta massiivisen tyhjennysoperaation jälkeen annan itselleni luvan täydentää vaatevarastoani. Olen nimittäin kyllästynyt siihen, että hirveästä vaatemäärästä huolimatta minulla ei usein ole mitään päälle pantavaa.

Nyt jatkan matikan kokeiden korjausta. Oppilailta tulee hirveää hiillostusta siitä, etten VIELÄKÄÄN ole korjannut kokeita. Kyseinen koe oli siis tänä maanantaina :D Kauheet suorituspaineet! Mukavaa lokakuun alkua kaikille. Toivotaan, että nämä upeat syysilmat jatkuisivat vielä pitkään :)

Hyvä kiertoon: Amnesty International

"Yllättäen" kuun viimeinen päivä osui taas pienimuotoiseen hässäkkään, kun pitäisi saada hoidettua tuhat muutakin tehtävää. Siksi siirryn lyhyesti ja ytimekkäästi itse asiaan eli kuukauden hyväntekeväisyyskohteeseen Amnesty Internationaliin.

Amnesty International on vuonna 1961 perustettu maailmaan suurin ihmisoikeusjärjestö, jolla on yli 3 miljoonaa tukijaa ympäri maailmaa. Sen tavoitteena on maailma, jossa YK:n ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Amestyn tehtävänä on tiedottaa ihmisoikeuksista, tutkia vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kamppanjoida niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Se kamppanjoi muun muassa mielipidevankien, kidutettujen ja vainottujen ihmisten puolesta. Taatakseen puolueettomuutensa Amnestyn toiminta rahoitetaan pelkästään jäsenmaksujen ja lahjoitusten avulla. Voit tutustua kattavammin sen toimintaa tästä.

Kuva: Wikimedia

Amnestyn työ on mielestäni todella tärkeää ja siksi valitsin sen elokuun hyväntekeväisyyskohteekseni. Meillä Suomessa asiat ovat niin hyvin, että on helppo ummistaa silmänsä muulta maailmalta ja keskittyä oman navan tuijotteluun. Amnestyn työn tukemiseen lähti minulta 25 euroa, koska en sortunut mihinkään ylimääräiseen shoppailuun elokuussa. Päihitin jopa kaikki alennusmyynnit!

Koitan jossain vaiheessa keretä kirjoittelemaan enemmän kuulumisia, kunhan kaikelta ylisuorittamiseltani kerkeän. Voi siis olla, että kuulette minusta jo heti huomenna tai vasta jouluna :D

Joka tapauksessa oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Hyvä kiertoon: Lastenklinikoiden Kummit ry

Miten nämä kuun viimeiset päivät ovatkin aina sellaisia kaaospäiviä, että nytkin meinasi taas unohtua kokonaan hyvän pistäminen kiertoon? Ensin seisoin Porvoon torilla kaatosateessa päivän (taas vaihteeksi!) ja sieltä ajoin suoraan Lauttasaareen. Sitten piti lähteä cittariin yli kuukauden tauon jälkeen ja miettiä, mitä kaikkea sitä taas tarvitseekaan hankkia kotiin. Lopulta pyörin siellä yli tunnin, enkä silti löytänyt kaikkea mitä piti, unohdin parkkilipukkeen automaattiin ja lähdin kiukkuisena ja nälkäisenä pois. Siitä sitten lähikauppaan ostamaan puuttuvat asiat ja samalla kiinalaiseen hakemaan ruokaa, koska nälkä oli siinä vaiheessa jo liian kova.

Hotkittuani ruuan, menin moikkaamaan Mindiä, joka on vanhemmillani hoidossa, koska minulla on vielä huomenna töitä Porvoossa. Siellä päädyin kuitenkin viihdyttämään enemmän Fylliä kuin Mindiä ja vasta äskettäin tulin kotiin. Keskellä lattiaa on järkyttävä tavarakasa, joka pitäisi joskus jaksaa purkaa, hiukset pitäisi pestä ja keretä nukkumaankin, kun huomenna täytyy jaksaa taas ajaa heti aamusta takaisin Porvooseen. Ja kaikki tämä vain sen takia, että veljeni saavat viettää rauhassa varpajaisiaan mökillämme, joka on toiminut majapaikkanani viimeiset viikot. Korvausta odotellaan! :D Noh, onneksi toriurakka on sentään huomenna ohi ja voin vielä hetken keskittyä lomailuun ennen uuden työrupeaman alkua.

Mutta nyt, kun pahimmat höyryt on päästelty ulos, voin siirtyä itse asiaan eli heinäkuun hyväntekeväisyyskohteeseen. Kummit ry on tullut itselleni tutuksi Elämä lapselle konserttien kautta, joissa nuorempana kävin useamman kerran. Käyntini loppuivat kuitenkin siihen, kun kännykkäni (ihana 3310 <3) varastettiin Stadion-konsertin aikana. Se ei tietenkään ollut järjestäjien vika, mutta jäi siitä silti paha maku. Se on muuten edelleen ainoa kerta, kun minulta on varastettu mitään, vaikka maailmaa on tullut kierrettyä aika lailla.

Lastenklinikoiden Kummit ry on vuonna 1993 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö, joka tukee kaikkia Suomen viittä yliopistollista lastenklinikkaa. Varoja käytetään muun muassa kehitys- ja tutkimustyöhön, pienten potilaiden viihtyvyyden edistämiseen sekä lasten ja nuorten mielenterveystyön tukemiseen. Tarkemmin Kummien toimintaan voit tutustua tästä.

Suomen lääketiede ja sairaanhoito on maailmanlaajuisesti todella korkeatasoista ja on tärkeää, että sitä myös ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti. Etenkin lasten suhteen, joilla on kuitenkin vielä koko elämä edessä. Siksi haluan antaa myös oman, pienen panokseni tämän asian edistämiseksi.

Kreikan ostoksia

 

Kummeille lähti yhteensä 40 euroa, koska Kreikan matka sai minut jälleen sortumaan ostosten suhteen noin 150 euron edestä. Mikähän siinä on, että ne kukkaron nyörit aina löystyy reissussa helpommin? Kreikasta mukaan lähti muun muassa kolme mekkoa, sandaalit, laukku, koruja, mausteita ja pikkukrääsää.

Jos sitä taas elokuussa saisi pidettyä tiukempaa linjaa ostosten suhteen, kun reissujakaan ei ole enää tiedossa. Paitsi Turkuun, jonne suuntaan maanantaina. Ihana nähdä kaikki siellä asuvat tärkeät ihmiset ja tietysti rakas Turkuni ihan liian pitkän tauon jälkeen <3

Hyvä kiertoon: Pelastakaa Lapset ry

Kesäkuun loppu tarkoittaa taas hyvän tekemistä ja tällä kertaa lahjoituskohteena on Pelastakaa Lapset ry. Se on vuonna 1922 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lasten oikeuksien toteutumista niin maailmalla kuin Suomessakin. Pelastakaa Lapset tekee työtä lasta arvostavan, lasta huomioivan, lasta kuuntelevan, lapsilta oppivan, lapsille toivoa ja mahdollisuuksia antavan maailman puolesta. Kattavammin sen toimintaan voit tutustua tästä.

Omat vanhempani toimivat aikaisemmin järjestön tukiperheenä kolmelle yksinhuoltajaäidin lapselle. Lapset olivat vanhemmillani yhden viikonlopun kuussa ja he pitävät edelleen perheen kanssa yhteyttä, vaikka tukitoiminta loppui jo useita vuosia sitten. Nuorin lapsista kävi juuri kesäkuussa vanhempieni luona ja tuli äitini kanssa myös minulle käymään. Hän näytti minulle, miten paperista tehdään Pikachu, mutta turha toivo, että olisin sitä tällaisena poropeukalona oppinut :D

Tuon vierailun myötä päätin tukea tässä kuussa Pelastakaa Lapset ry:n toimintaa, jotta mahdollisimman moni lapsi niin Suomessa kuin ulkomailla saisi mahdollisuuden hyvään lapsuuteen. Järjestön toimintaa on mahdollista tukea monilla eri tavoilla, joihin pääset tutustumaan tästä. Itse päädyin käyttämään lahjoitukseni heidän toivekauppaan, joka on myös hyvä lahjaidea. Valittavana on useita erilaisia ja erihintaisia lasten toiveita, joita voi ostaa. Jokaisesta ostoksesta saa kortin, jossa kerrotaan, mitä ostamallasi lahjalla saadaan aikaiseksi. Itse ostin kolme lahjaa.

5 eurolla koulutarvikkeet vuodeksi.

Lahjallasi Pelastakaa Lapset voi hankkia nepalilaiselle lapselle koulukynät ja vihkot vuodeksi.

Nepal on yksi maailman köyhimmistä maista. Nepalissa monen köyhän perheen lasten koulukäynti jää pelkäksi haaveeksi, koska vanhemmilla ei ole varaa lähettää lastaan kouluun. Perheen taloudellinen tilanne voi olla niin tiukka, ettei vanhemmilla ole mahdollisuutta hankkia lapsille edes tavanomaisimpia koulutarvikkeita kuten kyniä ja vihkoja. Niitä ilman kouluun ei kuitenkaan voi mennä.

Pelastakaa Lapset auttaa nepalilaisia lapsia pääsemään kouluun. Kuvan Chin Lamhu syntyi kymmenen vuotta sitten Nepalissa. Samana vuonna hänen isänsä kuoli. Chinin äiti yritti selviytyä yksin pienten lastensa kanssa, mutta hänen oli vaikea saada edes ruokaa riittämään. Chinin tulevaisuus näytti huonolta, sillä Nepalissa köyhän perheen tytöt ovat suuressa vaarassa joutua lapsiavioliittoon tai haitalliseen lapsityöhön. Chinin elämä sai kuitenkin onnellisen käänteen. Pelastakaa Lasten perustama rahasto maksaa Chinin koulunkäynnin ja hän saa jatkaa lapsuuttaan koululaisena.

10 eurolla liikuntakerta Sporttikummin kanssa

Lahjallasi lapsi pääsee liikkumaan oman Sporttikumminsa kanssa.

On tärkeää, että lapset saavat harrastaa liikuntaa, olipa perheen elämäntilanne mikä tahansa. Pelastakaa Lasten Sporttikummi tulee lapsen avuksi silloin, kun vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia tai voimavaroja ohjata lastaan liikunnan pariin.

Sporttikummi on turvallinen, valmennuksemme käynyt vapaaehtoinen aikuinen. Hän voi esimerkiksi liikkua lapsen kanssa ihan vaan leikkimielellä tai olla mukana lapsen harjoituksissa tukena, viedä lapsen suunnistamaan tai hiihtämään. Ja ennen kaikkea kannustaa lasta liikkumaan.

Sporttikummi-toiminta poistaa eriarvoisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Se tuo lapsen elämään pysyvyyttä, tavoitteita ja ystävyyttä. Liikunnan myötä lapsi saa yhdenvertaisena toisten lasten kanssa kokea liikunnan riemun ja onnistumisen hetket.

17 eurolla kuukausi lapsiystävällisessä tilassa

Lahjallasi katastrofista kärsivä lapsi voi käydä lapsiystävällisessä tilassa kuukauden ajan.

Katastrofin keskelle joutuneet lapset saattavat traumatisoitua pahoin kokemastaan ja näkemästään. Pelastakaa Lapset auttaa lapsia ja lapsiperheitä palaamaan arkeen katastrofin jälkeen. Järjestömme jakaa katastrofialueilla muun muassa ruokaa, telttoja ja vettä sekä suojelee lapsia perustamissamme lasten tiloissa. Lapsiystävällinen tila on valvottu ympäristö, johon vanhemmat ja huoltajat voivat viedä lapsensa siksi aikaa, kun he etsivät toimeentuloa, kadonneita sukulaisiaan tai ruokaa ja vettä.

Lapsiystävällisessä tilassa lapset voivat oppia, leikkiä ja toipua traumaattisista kokemuksista turvallisessa ympäristössä. Tilan tarkoituksena on suojella lapsia fyysisiltä ja psyykkisiltä haitoilta katastrofin jälkeen tai pitkittyneen kriisin aikana.

Yhteensä lahjoitin järjestölle 32 euroa, koska kesäkuu ei sujunut ilman shoppailusortumisia. Suurin niistä tapahtui Minna Parikan Stock Salessa, josta lähti mukaan punaiset ihanuudet 50 eurolla. H&M:stä puolestaan tarttui mukaan shortsit 7 eurolla ja parit alushousut kympillä.

Hyvää heinäkuun alkua kaikille. Täällä seurataan joka päivä, mitä Kreikassa tapahtuu. Saa nähdä, päästäänkö sinne vai ei ja jos päästään, niin millainen reissu meillä onkaan tiedossa. Ainakin on taas vähän jännitystä elämässä! :)

Hyvä kiertoon: SAVE & Winter Hope

Ihan niin kuin ennustin, toukokuussa tuli tehtyä runsaasti ostoksia kiitos edullisten reissukohteiden. Siksi halusin valita kuukauden hyväntekeväisyyskohteeksi jonkin minulle erityisen tärkeän asian. En keksinyt mitään tärkeämpää kohdetta kuin suloiset lapset, joiden kanssa sain työskennellä syys-lokakuussa Kapkaupungissa. Silloin käynnissä oli kevätkausi, mutta päivät olivat silloinkin välillä hyytävän kylmiä. Nyt, kun me alamme nauttia kesän lämmöstä (tai siis 15 asteesta ja sateesta :D), on Etelä-Afrikassa talvi alkamaisillaan. Kapkaupungin alueella tämä tarkoittaa noin +10-15 astetta, sadetta ja tuulta.

Tuo ei tietenkään ole mikään ongelma, jos omistaa lämpimiä ja sateenkestäviä vaatteita ja asuu hyvin lämmitetyssä talossa. Mutta jos vaatteita ei ole ja joutuu asumaan alumiinista ja pahvista kyhätyssä hökkelissä, jonka katto vuotaa, on tilanne aivan toinen. Sen takia SAVE, jonka kautta olin vapaaehtoistöissä, järjestää Winter Hope keräyksen ennen talvea. Rahoilla hankitaan lämpimät ja sateenkestävät takit ja kengät noin 200 äärimmäisessä köyhyydessä elävälle lapselle. Lisäksi SAVE käyttää lahjoituksia muiden lämpimien vaatteiden hankkimiseen sekä perheiden talojen kunnostamiseen, jotta niistä saataisiin sateenkestäviä.

Sitten niihin kuukauden ostoksiin. Täysin tarkkaa kirjanpitoa minulla ei reissuostoksista ole, koska en ole maksanut niitä euroissa. Arvioksi tuli vähän alle 200 euroa, johon sisältyy matkaostosten lisäksi Philipsin Ladyshaver, jonka jouduin hankkimaan hajonneen tilalle. Ostosten määrään nähden summa on yllättävän pieni. Niihin sisältyvät muun muassa paita, kaksi jakkua, kaksi mekkoa, yökkäri, urheiluliivit, huivi, laukku, kassi, paljon koruja ja pientä tilpehööriä. Eiköhän näillä ole tyydytetty shoppaushimo aina Kreikan matkaan asti.

Ylhäällä Ostravan ostokset

Ostosten myötä lahjoitin SAVEN keräykseen 600 randia (noin 45 euroa), joiden avulla kaksi suloista lasta saa lämmintä yllensä talven viimoja vastaan. Tulipahan taas ihan hirveä ikävä kaikkia niitä pikkuisia kultahippuja <3 Onneksi SAVE päivittää paljon kuvia projekteistaan Facebookin kautta, niin pääsen seuraamaan lasten elämää, vaikka olenkin täällä kaukana.

 

Lontoon löytöjä

Kun on itse päässyt näkemään, miten paljon hyvää SAVE on saanut aikaan ja millaisella rakkaudella sen työntekijät suhtautuvat lapsiin, oli helppo lahjoittaa rahaa tähän projektiin. Tiedän, että rahat menevät juuri sinne minne pitääkin, eikä mihinkään muualle. Nikki, joka on perustanut Skandaal Kampin, jossa itsekin työskentelin, suhtautuu projektiinsa valtavalla omistautumisella, jollaista harvemmin näkee. Hän kirjoitti vähän aikaan sitten blogissaan loistavan kirjoituksen siitä, millaista on lapsen elämä köyhyydessä. Teksti on pitkä ja englanniksi, mutta se kannattaa ehdottomasti lukea. Tekstiin pääset tästä. Jos taas haluat lahjoittaa Winter Hope keräykseen, voit tehdä sen tämän sivun kautta. 300 randilla (noin 23 euroa) saadaan hankittua vedenkestävä takki, jalkineet ja sukat yhdelle lapselle.

Mukavaa kesäkuun alkua kaikille. Toivottavasti se tästä vielä lämpenee :)

Hyvä kiertoon: SPR & Nepal

Kuun viimeinen päivä pääsi yllättämään tässä vappuhulinoiden keskellä, mutta ennen suurempia vappujuhlia oli aika laittaa jälleen hyvä kiertoon. Suomen Punainen Risti on varmasti lähes jokaiselle tuttu hyväntekeväisyysjärjestö. Se järjestää muun muassa monipuolista toimintaa Suomessa nuorille, vanhuksille ja maahanmuuttajille, organisoi ensiapukursseja ja ylläpitää veripalvelua. Näiden lisäksi SPR on ensimmäisten joukossa auttamassa niin kotimaan kuin ulkomaiden suuronnettomuuksissa ja katastrofeissa.

Punainen Risti on yksi merkittävin humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö, jonka Nälkäpäiväkeräyksessä olen itsekin ollut mukana kerääjänä useamman kerran. Molemmat vanhempani ovat toimineet vuosia erilaisissa SPR:n vapaaehtoistehtävissä, joiden kautta järjestön toiminta on tullut myös minulle tutuksi. Jokainen löytää varmasti heidän kauttaan mieleisen tavan auttaa. Voit tutustua SPR:n kattavaan toimintaan heidän nettisivujen kautta tästä.

Mindi oli loistava keräysmagneetti vuoden 2012 Nälkäpäiväkeräyksessä :)

Tällä hetkellä Punainen Risti kerää hätäapua Nepaliin, jonne iski poikkeuksellisen voimakas maanjäristys alle viikko sitten. Kuolonuhreja on jo nyt yli 5000 ja luvun pelätään nousevan jatkuvasti, kun raivaustyöt jatkuvat. Järistyksen vaikutukset tulevat olemaan äärimmäisen köyhässä Nepalissa valtavat, joten kaikki apu on nyt tarpeen. Minun ei tarvinnut miettiä kahta kertaa, minne huhtikuun lahjoitukseni lähti, toivottavasti ei sinunkaan. Lahjoittamaan pääset tästä.

SPR:n kautta Nepaliin lähti minulta yhteensä 28 euroa, koska innostuin loppukuusta ostelemaan kaikkea turhaa krääsää noin 30 eurolla. Syytän vappua ja lätkän MM-kisoja! Täytyy kyllä myöntää, että nämä ostokset saivat mielen aika iloiseksi. Kauhulla odotan, miten shoppailuni riistäytyvät käsistä toukokuussa, kun edessä on kaksi reissua. Täytyy valita sen kuun hyväntekeväisyyskohde huolella.

Mutta nyt toivottelen (munkkia mussuttaen) iloista vappua kaikille! :)

Hyvä kiertoon: WWF

Taas olisi aika pistää hyvä kiertoon minulle tärkeän asian edistämiseksi. Edellisessä postauksessa kerroinkin jo lentämisen aiheuttamista tunnontuskistani. Pohdiskelut siitä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä ja oman hiilijalanjäljen pienentämisestä antoivatkin minulle innoitusta maaliskuun hyväntekeväisyyskohteen valitsemiseen. Lauantaihin osui myös aiheeseen sopivasti Earth Hour, jota vietimme Viivin kanssa yhdessä minun luona. Kokkasin kasvisruokaa, suljimme somen ja nauroimme kippurassa lukiessamme kynttilän valossa reilimuistojamme päiväkirjasta. Earth Hour on loistava muistutus siitä, miten pienistä ja helposti toteutettavista teoista ilmastonsuojelussa on kyse.

Olen aina ollut luonnonlapsi. Vaikka olen asunut koko ikäni kaupungissa, kaikki kotini ovat sijainneet jollakin tavalla luonnon välittömässä läheisyydessä. Metsän keskellä ja veden äärellä sijaitsevat voimapaikkani, joissa kerään energiaa arjen jaksamiseen. Kymmenen vuotta partiossa opetti arvostamaan luontoa vielä ihan uudella tavalla ja toi elämääni vaellusharrastuksen. Luonnon ja sen eläinten ihmettelemiseen ei voi kyllästyä koskaan, aina löytää jotain uutta. Myös matkustaessa nautin luontokohteista aivan erityisen paljon.

Suomen luonnon ja vuodenaikojen monimuotoisuutta

Maapallomme luonnon monimuotoisuus on uskomatonta, mutta se on myös todella haurasta. Jokaisen ihmisen pitäisi tajuta sen arvo ja se, että monimuotoisuuden säilyminen on meidän käsissä. Vain me voimme pysäyttää ilmastonmuutoksen, suojella uhanalaisia eläinlajeja tai vähentää luonnonvarojen ja energian kulutusta, jotta tulevatkin sukupolvet pääsisivät nauttimaan tästä upeasta pallostamme. Näiden asioiden yksi aktiivinen puolestapuhuja ja toimija on WWF, jonka tavoitteisiin ja toimintatapoihin voit tutustua tarkemmin tästä.

Välillä on todella turhauttavaa ja surullista elää näin välinpitämättömässä maailmassa. Oma etu tuntuu liian usein olevan yhteistä etua tärkeämpää. Pahoin pelkään, että luonnon- ja ilmastonsuojelun tärkeyteen herätään vasta, kun on liian myöhäistä. Toivon niin kovasti, että ihmiset ja erityisesti päättäjät heräisivät näkemään luonnon todellisen arvon. Minulle luonto on antanut niin paljon, että haluan tehdä mahdollisimman paljon sen vaalimiseksi. Siksi tämän kuun lahjoitukseni meni WWF:n työn tukemiseen.

Luonnon upeutta ympäri maailmaa

Maaliskuussa vältin shoppailusortumiset täysin, minkä takia WWF:n kassaan kilahti 25 euroa. Myin myös suuren kasan turhia vaatteitani huuto.netissä, joten maaliskuu on ollut kulutuksen suhteen todella onnistunut. On ollut mahtavaa ja palkitsevaa huomata, miten helposti omia ostotottumuksiaan on pystynyt muuttamaan. Tulee valtava voittajafiilis aina, kun pystyn jättämään kauppaan jotakin, mikä ennen olisi lähtenyt mukaani ilman sen suurempaa miettimistä. Shoppaushimoani tullaan kyllä koettelemaan kevään ja kesän mittaan eripuolille Eurooppaan suuntautuvilla reissuilla ja pelkään pahoin, että silloin en pysty hillitsemään itseäni näin tehokkaasti!

Haastan myös jokaisen lukijan tutkiskelemaan kriittisesti omia kulutustottumuksiaan. Radiossakin alkoi soida Zen Cafen biisi, joka sopii mielestäni hyvin tähän aiheeseen. Sinä olet ihminen, muistatko?

Mukavaa tiistaita kaikille, tehdään yhdessä meille kaikille parempi maailma :)

Hyvä kiertoon: HESY

Helmikuu yllättää aina lyhyydellään ja tajusin vasta, että nyt aloitellaan jo sen viimeistä päivää. Se tarkoittaa sitä, että on aika laittaa hyvä kiertoon ja listata kuukauden shoppailusortumiset. Tämän kuun lahjoituksen kohderyhmä on ehkä vieläkin lähempänä omaa sydäntäni kuin lapset. Eläimillä on aina ollut tärkeä osa elämässäni ja olen pienestä pitäen ollut todella eläinrakas. Aina on pitänyt saada rapsutella tuttujen ja tuntemattomien lemmikkejä kissoista koiriin ja lampaista hamstereihin. Lukemattomat kerrat olen myös menettänyt sydämeni reissujen aikana tapaamilleni kulkukoirille ja -kissoille. 

Minulle rakkaimpia eläimiä ovat tietysti olleet koirani Geena ja Mindi. He ovat antaneet minulle niin paljon iloa, onnea ja lohtua, että olen heille ikuisessa kiitollisuuden velassa. Minulle lemmikit ovat olleet kultaakin kalliimpia ja olen ollut valmis tekemään kaikkeni niiden hyvivoinnin eteen. Siksi minusta tuntuu uskomattomalta, miten monelle ihmiselle lemmikki on täysin arvoton otus. Elukka, jota voi pahoinpidellä tai jonka voi heittää pihalle, jos alkaa kyllästyttää. Melkein kuka vain voi hankkia lemmikin ja kohdella sitä ihan miten vaan. Ja pahinta on se, ettei eläin osaa kertoa, jos sitä satutetaan eikä sillä ole juurikaan mahdollisuuksia päästä karkuun pahoinpiteliäänsä. Ihmisillä on suuri vastuu eläinten hyvinvoinnista ja on todella surullista, miten huonosti osa ihmisistä tuon vastuunsa kantaa.

Suomessa tilanne on tietysti melko hyvä verrattuna moniin muihin maihin, eikä laajaa kulkukoira tai -kissa ongelmaa ole. Tästä suuri kiitos kuuluu erilaisille eläinsuojeluyhdistyksille, jotka pelastavat, hoitavat ja etsivät uudet kodit hylätyille eläimille. Siksi on tärkeää tukea näiden yhdistysten toimintaa, jotta mahdollisimman moni lemmikki saisi ansaitsemansa hyvän kodin. HESY on Helsingin alueen eläinsuojeluyhdistys, joka pelastaa noin 500 hylättyä eläintä vuosittain. Niistä suurin osa on kissoja, mutta mukaan mahtuu myös koiria, jyrsiöitä, lintuja ja matelijoita. (Linkki: HESY). Itse olen päässyt todistamaan lähietäisyydeltä yhden ihanan kissan päätymistä uuteen kotiin HESY:n kautta.

Eläinsuojeluyhdistykset ottavat vastaan sekä raha- että tavaralahjoituksia. Itse vein Turussa asuessani eläinsuojeluyhdistykselle esimerkiksi ylimääräisiä lakanoita ja pyyhkeitä. Välillä taas kaupoissa järjestettiin ruokakeräyksiä eläintaloille, joihin osallistuin.Tällä kertaa lahjoitukseni lähtee ihan rahallisessa muodossa.

Tässä kuussa olen pysynyt shoppailuissa vieläkin tiukempana kuin tammikuussa. Vain kerran oli pakko mennä kaupoille, koska kaikki mustat sukkani päättivät hajota yhtäaikaa. Sillä reissulla mukaan tarttui myös väkisin Mikki-neule 5 eurolla, joka oli suuri hitti eskareitten keskuudessa. Hieman ylöspäin pyöristäen rahaa lähti HESY:lle siis yhteensä 27 euroa.

Pidetäänhän kaikki hyvää huolta lemmikeistämme <3

Hyvä kiertoon: Unicef ja Ebola

Näin tammikuun viimeisenä päivänä oli aika ryhtyä toteuttamaan taas yhtä uuden vuoden tavoitetta ja ottaa hyväntekeväisyys osaksi jokaista kuukautta. Jotta pitäisin kiinni tavoitteestani läpi vuoden ajattelin aloittaa blogissani tällaisen uuden postaussarjan Hyvä kiertoon, jossa esittelen aina jokaisen kuun lopuksi lahjoituskohteeni toimintaa ja omia ajatuksiani sen tekemästä työstä. Joka kuukausi lahjoitan hyväntekeväisyyteen vähintään 25 euroa. Summa kuitenkin kasvaa kuukausittaisten ostosteni mukaan, jotka myös raportoin näihin postauksiin.

Mietin pitkään, minkä järjestön valitsisin ensimmäiseksi lahjoituskohteekseni ja lopulta päädyin ehkä yhteen niistä tunnetuimmista eli Unicefiin. Olen aina kokenut lapset tärkeimmäksi auttamisen kohteeksi ja vapaaehtoistyöt lasten parissa Etelä-Afrikassa vahvistivat tätä käsitystä entisestään. Koska Unicef tekee työtä erityisesti lasten eteen ja sen toiminta on maailmanlaajuista, kattavaa ja luotettavaa, päädyin valitsemaan sen ensimmäiseksi hyväntekeväisyyskohteekseni.

Unicef on maailman vaikutusvaltaisin lastenjärjestö, joka toimii kaikkialla maailmassa heikoimmissa asemissa olevien lasten puolesta. Sillä on lukuisia avustushankkeita koulutuksen, terveyden, lastensuojelun ja tasa-arvon edistämiseksi ympäri maailmaa. Niiden lisäksi Unicefin hätäapu on katastrofien iskiessä ensimmäisten joukossa huolehtimassa lasten selviytymisestä. (Lähde:https://www.unicef.fi/)

Kuva: Wikipedia

Aluksi ajattelin lahjoittaa johonkin Unicefin lukuisista avustusprojekteista, mutta lopulta päädyin laittamaan rahani sen hätäapurahastoon historian laajimman ebola-epidemian pysäyttämiseksi. Ebolaviruksen aiheuttama verenvuotokuume on levinnyt Länsi-Afrikassa jo yli vuoden ja aiheuttanut maailmanlaajuista paniikkia.Todettuja tapauksia on tällä hetkellä hieman yli 20 000 ja kuolleita ainakin 8641 (Lähde). Luvut kertovat karun totuuden siitä, että ebolaan ei ole tehoavaa lääkitystä tai rokotetta.

Viimeisimpien tietojen mukaan epidemian käännekohta on nyt saavutettu ja ebolan leviäminen on hidastunut (Lähde). Se ei kuitenkaan tarkoita, että kriisi olisi ohi ja apua ei enää tarvittaisi, päinvastoin. Ebola-epidemian vakavuuteen herättiin mielestäni aivan liian myöhään, minkä takia kansainvälinen apu saapui paikalle epidemian jo riistäydyttyä käsistä. Länsimaat tuntuivat heräävän asian vakavuuteen vasta, kun ensimmäiset epäilyt taudin leviämisestä Afrikan ulkopuolelle nousivat esille. Toivon, että sama ilmiö ei tapahdu nyt, kun epidemian leviäminen on vihdoin saatu hidastumaan.

Vaikka pahin näyttäisikin olevan tältä erää ohi, avun tarve ei ole vähentynyt. Ebolan raskaimmat seuraukset kantavat lapset. Maiden terveydenhuollon resurssit kuluvat ebolan hoitoon, minkä takia esimerkiksi Liberiassa lasten rokotusohjelmat on jouduttu keskeyttämään. Monien lasten koulunkäynti on keskeytynyt, koska kouluja on suljettu epidemian takia. Lisäksi lukuista lapset ovat menettäneet toisen tai molemmat vanhempansa ebolalle ja ovat suuressa vaarassa syrjäytyä entisestään. (Lähde).

Kuvat: Wikimedia

Ebolan haittavaikutukset eivät ole ilmenneet pelkästään niissä maissa, joissa tautia on esiintynyt, vaan se on aiheuttanut negatiivisia vaikutuksia koko Afrikkaan. Nyt haluan tässä samassa yhteydessä nostaa esille tämän asian, johon törmäsin etenkin ennen Etelä-Afrikkaan lähtöäni. Lähes jokaisen suusta, jolle kerroin reissustani, tuli jossakin vaiheessa lause: "Entä jos saat sen ebolan?". Surullisempaa siitä tietysti tekee se, että nämä epäilykset ja pelot eivät ilmene vain omassa lähipiirissäni, vaan kyseessä on maailmanlaajuinen ilmiö. Epätietoisuus luo pelkoja ja pelot luovat vääristyneitä mielikuvia. Ja se on mielestäni yksi nykymaailman suurimmista uhista.

Allaoleva kartta kiteyttää mielestäni hienosti yhden tärkeimmän ebolaan liittyvän faktan. Se on keskittynyt hyvin pienelle alueelle vain muutamiin Länsi-Afrikan maihin, ei koko Afrikkaan. On huolestuttavaa, miten järkevät ja yleissivistyneet ihmiset kuvittelevat Afrikan olevan yksi maa ja ebolan esiintyvän siten koko Afrikassa. Afrikka on maailman toiseksi suurin maanosa, joka koostuu 54 neljästä valtiosta. Kuten kuvastakin näkyy Guinea, Liberia ja Sierra Leone ovat vain hyvin pieni osa Afrikan mannerta.

Niinpä ei ole perusteltua välttää matkustamista muualla kuin taudin oikealla esiintymisalueella. Esimerkiksi asuessani Afrikan eteläisimmässä kärjessä Kapkaupungissa olin kauempana ebola-alueesta kuin sukulaiseni ja kaverini Helsingissä. Että ihan yhtä todennäköisesti olisimme voineet saada sen ebolatartunnan. Sen takia toivoisin, että jokainen ihminen ottaisi asioista selvää, ennen kuin alkaa luomaan perättömiä uhkakuvia. Afrikassa on aivan tarpeeksi ongelmia jo muutenkin ja monille sen maista turismi on yksi tärkeimmistä elinkeinoista. Joten älkää ihmiset lopettako matkustamista Afrikan maihin sen takia, että pelkäätte ebolaa. Se on tyhmyyttä.

Tämän hyväntekeväisyystavoitteeni toisena osana oli samalla vähentää turhia ostoksiani. Niinpä lahjoitan päivittäistavaroita lukuunottamatta kaikista itselleni hankkimistani tavaroista 10 prosenttia Unicefille. Tammikuu on alenusmyyntien kulta-aikaa ja kierrän silloin yleensä kaupoissa jatkuvasti tekemässä edullisia löytöjä. Kunhan alennus on tarpeeksi suuri, harvoin mietin, onko kyseiselle tavaralle oikeasti käyttöä. 

Tänä vuonna olen kierellyt alennusmyynneissä vain pari kertaa ja tehnyt hankintoja ainoastaan kerran. Osuin sopivasti Seppälään juuri, kun siellä oli nostettu aleprosentit 70:een ja paljon ihania vaatteita oli vielä jäljellä oikeassa koossa. Sen lisäksi, että vaatteet olivat mieluisia ja todella edullisia, ne ovat osoittautuneet varsin käyttökelpoisiksi, koska olen käyttänyt niistä lähes kaikkia jo vähintään kerran. Ainoastaan valkoinen hame saa odottaa vähän kesäisempiä kelejä. Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen siihen, miten hyvin olen pystynyt hillitsemään itseni ja tekemään vain järkeviä ostoksia. Toivottavasti tämä sama linja pysyy koko loppu vuoden.

Hyväntekeväisyydessä minulle on tärkeää se, että apu todella menee perille ja Unicefia pidän yhtenä luotettavimmista avustusjärjestöistä, jossa rahat menevät varmasti siihen, mihin niiden on tarkoitettu menevän. Tammikuun hankinnoista hyväntekeväisyyteen siis lähti 3,65 euroa, jonka päätin pyöristää 5 euroon. Niinpä lahjoitin Unicefin ebolan vastaiseen työhön yhteensä 30 euroa. Toivottavasti ebola-epidemia on pian historiaa, siitä kärsineet maat pääsevät takaisin jaloilleen ja turhat ennakkoluulot Afrikan maita kohtaan kaikkoavat.

Mukavaa tammikuun viimeistä päivää kaikille :)