Hyvästit Ateenalle ja ylistys kreikkalaiselle ruualle

Olipahan ihana ja rentouttava loma. Sen avulla olen jaksanut edes vähän paremmin myös näitä Suomen "kesäkelejä", kun edellisen viikon sain tankata aurinkoa ja lämpöä itseeni ihan urakalla. Nyt jatketaan matkajutuissa siitä, mihin viimeksi jäätiin. Eli äänestyksen jälkeisestä Ateenasta.

Sunnuntai-iltana seurasimme tosiaan äänestystä ja sen aikaisia OXI-juhlia telkkarin välityksellä. Maanantaina sitten lähdimme uteliain mielin kohti Ateenan keskustaa pohtien, miten äänestystulos näkyisi katukuvassa hiljaiseen viikonloppun jälkeen. Juhlat olivat kuitenkin ohi Syntagman aukiolla (yksittäisiä huutelijoita lukuun ottamatta) ja arki näytti palanneen Ateenaan. Ihmisiä oli liikkeellä melko paljon ja kaupat olivat taas avanneet ovensa.

Päivä kuluikin pitkälti shoppaillen ja molemmat tekivät ihania löytöjä. Omani esittelen sitten taas kuun lopussa, kun on aika pistää hyvä kiertoon. Jouduin lopulta sanomaan Viiville, että hänen pitää estää minua ostamasta enää yhtään mekkoa lisää, vaikka sanoisin mitä. Mekot, nuo suuri heikkouteni <3

Viimeistä iltaa päätimme viettää rennosti hotellillamme iltaa istuen. Söimme hyvin ja nautimme viiniä auringon laskiessa. On muuten käsittämätöntä, miten nopeasti sitä tottui paikalliseen ruokarytmiin. Kotona syön illallista viimeistään seitsemältä, mutta Kreikassa syöminen venähti helposti yhdeksään-kymmeneen. Itse menin nukkumaan suht aikaisin Viivin jatkaessa vielä iltaa paikallisen Yanniksen kanssa. Kreikkalaiset miehet, nuo Viivin suuri heikkous :D

Aamulla koimme shokkiherätyksen, kun ilmeisesti siivooja yritti tunkeutua huoneeseemme jo ennen kahdeksaa. Saimme onneksi pitää huonetta kuitenkin kahteen asti, joten kerkesimme ottaa vielä päikkärit ennen uloskirjautumista. Sitten vuorossa olikin päivän kuluttamista ennen satamaan lähtöä. Kuljimme pitkin lähialueita, ihastelimme kissoja ja söimme ihan tajuttoman hyvää kanagyrosta, joka on kreikkalainen versio kebabista. 

Lopulta oli aika suunnata metrolla kohti Pireuksen satamaa, josta laivamme kohti Haniaa lähti kello kymmenen illalla. Kävimme vain pikaisesti syömässä laivan tyhjässä ravintolassa ja koitimme saada unta kansipaikoilla. Aika pian totesimme, ettei nukkumisesta tulisi mitään ja menimme kysymään, sattuisiko laivalla olemaan vielä vapaita hyttejä. Onneksemme niitä oli jäljellä vielä yksi, josta maksoimme mielellämme lisähintaa, jotta pääsimme nukkumaan edes vähäsen.

Uni tulikin enemmän kuin tarpeeseen, kun ottaa huomioon sen, mitä tapahtui meidän saavuttuamme Haniaan kello 6.30. Hanialaisesta 50 metristä kerron kuitenkin enemmän seuraavassa postauksessa. Nyt lopuksi haluan vielä ylistää kreikkalaista ruokaa.

Odotukseni kreikkalaisen ruuan suhteen olivat korkealla, mutta ne ylittyivät moninkertaisesti. Kana monissa eri muodoissaan, mezet, mousaka, merenelävät ja salaatit. Siinä vain muutamia herkkuja, jotka veivät kielen mennessään. Söimme lähes koko reissun edullisissa ravintoloissa, joissa annosten hinnat olivat noin 5-10 euroa ja silti emme joutuneet pettymään kertaakaan. Lisäksi monissa ravintoloissa saimme vielä ilmaisen jälkiruuan ja snapsit aterian päälle.

Voin lämpimästi suositella Kreikkaa matkakohteena kaikille hyvän ruuan ystäville, en usko että joudutte pettymään. Voi nam, tulee nälkä vain näitä kuvia katsoessa. Onneksi aletaan kohta grillata, jos ei vaan taas alkaisi sataa!

Yritän saada loputkin reissukertomukset kirjoiteltua tämän viikon aikana alta pois, kun muistot ovat vielä suht kirkkaina mielessä. Tiedossa siis ainakin Hanian kauniita katuja ja maisemia, aurinkoa ja rantoja sekä kulkukoiria ja -kissoja. Ja niiden jälkeen totuus siitä, mitä oikeasti tapahtui Kreikan matkalla :D

Palaamisiin!

Akropolis ja Ateenan autiot kadut ennen H-hetkeä

Sunnuntaina lähdimme siis kohti Ateenan tunnetuinta nähtävyyttä Akropoliksen linnavuorta. Jonot olivat sinnekin onneksi melko lyhyet. EU:n opiskelijat pääsevät Akropolikselle ilmaiseksi ja muille se maksaa 12 euroa.

 

Kulkureitti kukkulalle oli melko epätasainen, joten liikuntarajoitteisilla on tuonne tuskin asiaa. Lisäksi marmorikivetykset olivat paikoittain todella liukkaita. Vaikka kukkulalla on korkeutta vain noin 150 metriä, kannattaa mukaan varata vettä, koska reitti kulkee täydessä auringon paahteessa.

 

Suurin osa Akropoliksen rakennuksista ja temppeleistä on rakennettu vuosien 467 eaa. ja 406 eaa. välillä. Alempana oli useita pienempien rakennelmien jäänteitä. Matkan varrella sijaitsi myös osittain uudelleenrakennettu Herodes Atticuksen odeion, joka oli täynnä omituisia jätesäkkirakennelmia. Siitä jatkoimme kohti kukkulan valtavaa pääporttia Propylaiaa muun turistivirran mukana.

 

Kukkulan huipulla sijaitsee useita eri temppeleiden raunioita, joista suurin on Parthenonin eli Neitsyt Athenen temppeli. Se on melkein 70 metriä pitkä ja yli 30 metriä leveä. Muita Akropoliksen hyvin säilyneitä temppeleitä ovat Athene Poliaksen temppeli ja Erekhtheion.

 

Akropolikselta aukeaa upeat näkymät ympäri Ateenan kaupunkia, jota ympäröi usea eri vuoristo ja lounaassa Saroninlahti. Akropoliksen lähistöllä näytti myös sijaitsevat yhdet kaupungin harvoista valmiista asuinrakennuksista punaisine kattoineen. Kaupunki kun on muuten täynnä taloja, joiden rakennukset ovat vielä "kesken", jotta kiinteistöveroa ei joutuisi maksamaan. Jaa, miksiköhän maa on keskellä talouskriisiä? :D

 

Akropoliksen turistivilinästä laskeuduimme takaisin Ateenan autioille kaduille ja poikkesimme turistikauppaan, jota piti oikein mukava nainen. Hänen kanssaan keskustelimme paljon Kreikan tilanteesta ja käynnissä olevasta äänestyksestä. Kävellessä tuntui tulevan vastaan enemmän kissoja kuin ihmisiä, mutta sehän ei meitä haitannut.

 

Päätimme kävelyn metroaseman läheiselle ravintolakadulle, jossa oli sentään vähän elämää. Päädyimme God's Restaurant nimiseen ravintolaan, jonka tarjoilija päätyi tilamaan ruuat meidän puolesta. Niinpä emme olleet ihan varmoja, mitä kaikkea pääsisimme syömään. Pöytään ilmestyi lopulta simpukoita, mustekalaa, lohta ja vesimelonia jälkkäriksi. Kaikki ruuat olivat oikein hyviä, mutta loppulasku olikin sitten yli 60 euroa. No, onneksi rahaa on! :D Viihdyimme lounaalla pitkään ja päädyimme juttelemaan myös tovin naapuripöydässä istuvan amerikankreikkalaisen kanssa.

 

 

Häneltä kuulimme myös, että Syntagman aukiolle olisi turvallista mennä, joten lounaan jälkeen siirryimme metrolla paikalle, johon koko Euroopan katseet ovat suuntautuneet viime aikoina. Kuten Ateenan kadut myös Syntagman aukio oli todella autio, vain muutamaa tuntia ennen äänestyksen loppumista. Illalla se sitten täyttyikin taas ihmisistä, mutta sitä juhlaa seurasimme hotellihuoneen telkkarin kautta.

 

Syntagmalta jatkoimme päämäärätöntä haahuiluamme pitkin Ateenaan hiljaisia katuja. Jotenkin huvittavaa, miten kaikki pelkäsivät, kuinka meidän käy ja totuus olikin se, että Ateena on ollut hiljaisin ja rauhallisin suurkaupunki, jossa olen koskaan vieraillut. Taidettiin osua paikalle juuri oikeaan aikaan.

 

Kauniiden rakennusten rinnalla on tosiaan valtavat määrät graffiteja ja myös monia kirkkoja on töhritty. Se tekee kaupungin yleiskuvasta melko ikävän. Lopulta koko päivä paahteessa vei voimani täysin ja palasimme hotellille lepäämään. Taisin saada lievän auringonpistoksen, minkä takia koko ilta kului sängyssä. Onneksi tuli syötyä niin tuhti lounas, että sillä selvisi aina aamuun asti, jolloin olokin oli taas parempi.

 

Maanantaina kaupunki näytti sitten hieman erilaisen puolen viikonlopun hiljaisuuden jälkeen, mutta siihen palailen joku toinen kerta. Kohta lähdemme kohti Pireuksen satamaa, josta lähdemme laivalla kohti Kreetan Haniaa. Mielenkiintoinen yö tiedossa, kun meillä ei ole hyttiä ja laiva on perillä 6.30. Saa nähdä, mikä on Hanian netin laita, kuuluuko minusta sieltä vai vasta Suomesta käsin. Kunhan nyt selvitään eka sinne asti! 

Kukkuu Ateenasta!

Kaksi päivää olemme ihmetelleet kaupungin autioita katuja ja tänään lähdemme ottamaan selvää, miten eilinen äänestystulos näkyy kaduilla. Tähän asti lomamme on sujunut rauhallisesti ja kriisi on vaikuttanut siihen pelkästään positiivisesti. Julkiset ovat olleet ilmaisia, ihmiset todella ystävällisiä ja kaduilla on ollut hiljaista ja rauhallista.

  



Majoitumme Oscar Hotellissa, joka sijaitsee aivan Larissis metro-/juna-aseman vieressä. Hotelli on viihtyisä ja sen ainoa huono puoli on ollut vaihtelevalla menestyksellä toimiva netti. Huoneemme sijaitsee ylimmässä kerroksessa ja siihen kuuluu iso parveke, josta aukeaa näkymät ympäri Ateenaa.

 

Hotellista löytyy myös oma ravintola, jonka kreikkalaisen salaatin kävimme testaamassa jo heti lauantaina. Katolta sijaitsee pieni uima-allas, josta aukeaa kivat näkymät aina Akropolikselle asti. Kolme yötä maksaa kahdelta hengeltä 150 euroa, joten kohtuuhintainen hotelli kyseessä.

  

Lounaan jälkeen suuntasimme ostamaan lauttalippuja Kreetalle ja samalla kiertelimme hotellimme lähialuetta kävellen. Ihmisiä ei näkynyt juuri ollenkaan ja autojakin oli liikenteessä yllättävän vähän. Ajattelimme sen johtuvan alueen hieman syrjäisestä sijainnista, mutta saman näyn kohtasimme sunnuntaina myös Ateenan keskustassa. Monet kaupoista olivat suljettuina ja kaduilla näkyi paljon tyhjiä liiketiloja.

 

Poikkesimme myös erääseen puistoon, joka näytti toimivan pääasiassa kodittomien asuinalueena. Kaupunki on melko epäsiisti ja monet rakennukset ja patsaat ovat täynnä graffiteja ja töherryksiä. Etenkin keskusta-alueelta löytyy kuitenkin myös kauniita rakennuksia, joita esittelen enemmän toisessa postauksessa.

 

Haahuiltuamme aikamme löysimme sattumalta National Archaeological Museumin, jonka sisältöä lähdimme tutkimaan tarkemmin. EU:n opiskelijat pääsevät sisään ilmaiseksi ja muille sisäänpääsy taisi olla 7 euroa. Museossa on esillä valtava määrä veistostaidetta ja ruukkuja yms. eri aikakausilta.

 

Museokierroksen jälkeen pysähdyimme ihastelemaan kadunvarsien appelsiinipuita. Oma "välipalamme" koostui kuitenkin kaikesta muusta kuin hedelmistä, kun kävimme tyhjentämässä hotelliamme vastapäätä sijaitsevan supermarketin. Herkkuöverit <3 

 

Herkutteluhetken jälkeisen välikuoleman jälkeen ihastelimme auringonlaskua parvekkeellamme, jonka jälkeen lähdimme etsimään ravintolaa. Tehtävä oli helpommin sanottu kuin tehty, mutta lopulta löysimme tunnelmallisen ravintolan eräältä sivukujalta.

 

Ruoka oli herkullista ja iltaa ilahdutti myös suloinen kissakaveri, jota Viivi syötti salaa pöydästä. Kahden hengen illallinen alkupaloineen ja juomineen maksoi 25 euroa, joten tuonne suuntaamme varmasti vielä uudestaankin.

Elämän riemua! :D

 

Naurua on riittänyt loputtomat määrät ja juttujen hölmöydellä ei ole taas ollut mitään rajaa, kun tämä tehokaksikko on päässyt irti. Ensimmäisen kerran töppäsimme jo lentokentällä ja siitä asti noloja tilanteita ja valokuvia on riittänyt. Yritän palata asiaan taas huomenna ja kertoilla meidän eilisestä vierailusta Akropolikselle ja Syntagman aukiolle.

 

Nyt kuitenkin toivottelen mukavaa maanantaita kaikille, me lähdetään aamu-uinnille, koska me ollaan LOMALLA!!!