Top 7 Suurkaupungit (päivitetty versio)

Koska uusia matkoja ei tällä hetkellä edes kannata suunnitella, päätin palata ajassa taaksepäin ihan blogini ensimmäisiin postauksiin. Vuonna 2013 esittelin 7 suosikkiani suurkaupungeista. Koska kuluneen seitsemän vuoden aikana olen päässyt vierailemaan aika monessa upeassa suurkaupungissa, ajattelin tehdä tänne blogiin päivitetyn listan suosikeistani.

Vuoden 2013 lista näytti tältä:

1. Sydney

2. Praha

3. Pariisi

4. Rooma

5. Barcelona 

6. Madrid 

7. Peking

Tarkemman listauksen voit lukea tästä.

Sitten olisi päivitetyn listan vuoro. 

1. New York 

Listan kärkipaikan vie oikeutetusti metropolien metropoli, New York. Se oli pitkäaikainen matkahaaveeni, joka toteutui kesällä 2013. Kaupunki on niin ikoninen ja sykähdyttävä, että se vei sydämeni mennessään. Manhattanin kaduilla kävellessä olo oli aivan epätodellinen, kuin elokuvissa. Vaikka ehdimme nähdä paljon, sain vasta ensipuraisun Isosta Omenasta. Toivon, että vielä jonain päivänä pääsen uudelleen New Yorkiin.

 

Empire State Building, Rockefeller Center, Times Square, Leijonakuningas-musikaali Broadwaylla,  risteily Manhattanin ympäri, Vapaudenpatsas, Brooklyn Bridge, mielenkiintoiset museot, persoonalliset kaupunginosat, herkullinen ruoka, shoppailu valtavissa tavarataloissa ja pienissä putiikeissa, Central Park ja muut kaupungin viihtyisät puistot olivat ehdottomasti matkamme kohokohtia. Niin paljon mahtavia juttuja ehdimme vajaassa viikossa kokea. New Yorkissa on vain täysin omanlaisensa tunnelma, jollaista en ole kokenut missään muualla.

2. Kapkaupunki

Listan kakkospaikalle nostin ehkä hieman yllättäenkin Afrikan helmen, Kapkaupungin. Kapkaupunkiin olen päässyt kahdesti ja molemmat matkat olivat minulle todella merkittäviä. Vuonna 2014 matkustin yksin Kapkaupunkiin ja työskentelin kuukauden ajan paikallisessa townshipissa vapaaehtoistyöntekijänä. Vuonna 2017 taas vierailin Kapkaupungissa Olympian ryhmän kanssa matkanjohtajan roolissa, mikä oli minulle täysin uutta ja jännittävää. Opin molemmilla kerroilla aivan valtavasti maailmasta, ihmisistä ja etenkin itsestäni, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, miksi Kapkaupungilla on niin tärkeä paikka sydämessäni.

Mutta ilman noita henkilökohtaisiakin muistoja Kapkaupunki on yksi upeimmista suurkaupungeista, joissa olen käynyt. Koko kaupunkikuvaa hallitsee majesteettinen Pöytävuori, joka on upea niin alhaalta kuin päältäkin päin. Kaupunki on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa, eurooppalaisuutta ja afrikkalaisuutta, luontoa ja rakennettua ympäristöä, rikkautta ja köyhyyttä, nykyaikaa ja historiaa. Sen lisäksi myös kaupungin lähiympäristössä riittää nähtävää. Ihanat viinitilat ja Kapin niemimaan ainutlaatuinen luonto ja eläimistö ovat helposti saavutettavissa Kapkaupungista käsin. Voi että, aina kun palaan näihin muistoihin, nousee pintaan aivan valtava kaipuu Kapkaupunkiin ja Etelä-Afrikkaan!

3. Sydney

Sydney joutui väistymään kärkisijalta kolmanneksi listalla, mutta se on edelleen yksi ehdottomista suosikeistani. Sydney on hurmannut minut kolmesti, vuosina 1994, 2006 ja viimeisimpänä maailmanympärimatkallamme vuonna 2018. Jos suurkaupunki voi olla rento, niin Sydney on juuri sitä. Vaikka kaupunki tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää, niin siellä ei ole sellaista painetta, että pitäisi ehtiä nähdä hirveästi kaikkea lyhyessä ajassa. Myös liikkuminen siellä on helppoa ja kävellenkin pystyy näkemään jo todella paljon.

Parasta on mielestäni päämäärätön kuljeskelu pitkin kaupunkia, risteily Sydneyn edustalla, ja piipahtaminen välillä johonkin viihtyisään ravintolaan, kiinnostavaan museoon tai ostoksille. Vaikka kaupungin yleisilme on moderni, löytyy sieltä upeita vanhoja helmiä. Esimerkiksi Sydneyn Queen Victoria Building on yksi kauneimmista ostoskeskuksista, jossa olen koskaan käynyt. Meri ja rannat ovat olennainen osa kaupunkia ja niistä kannattaa nauttia. Jos taas kaipaa adrenaliiniryöppyä, niin voi suunnata kävelemään Harbour Bridgen päälle. Ja oopperataloa ei varmaan edes tarvitse mainita, se on jo ikoni itsessään.

4. Praha

Praha tipahtaa pari pykälää alaspäin listan sijalle neljä. Prahassa olen käynyt kahdesti vuosina 2008 ja 2013 ja mielelläni menisin vielä kolmannenkin kerran. Praha on hyvin erilainen verrattuna muihin listan kaupunkeihin. Sen asukasluku on vain heiman päälle miljoonan, mikä tuntuu ja näkyy kaupungissa positiivisessa mielessä. Turisteja on kyllä sitten senkin edestä, mutta aika helposti kaupungista löysi myös rauhallisia sivukatuja.

Keskustan vanhat rakennukset ovat upeita sekä päivällä että iltavalaistuksessa. Vlatava-joki siltoineen tuo Prahalle omaa tunnelmaansa. Prahan linnalta ja Petrinin-kukkulalta aukeavat upeat maisemat yli punakattoisten talojen. Kaupungissa riittää kiehtovia vierailukohteita ja shoppailtavaa. Praha on myös melko edullinen kohde ja siellä on helppo kävellä paikasta toiseen. Kaikkea, mitä kaupungilta voi toivoa.

5. Rooma

Roomassa en ole koskaan ehtinyt käydä ajan kanssa, mutta jo kahden pikavisiitinkin (vuosina 2008 ja 2012) perusteella se saa listalta sijan 5. Tähän on oikeastaan kaksi syytä. Se että koko kaupunki on aivan mielettömän upea ulkoilmamuseo, jossa historia on läsnä joka paikassa. Ja toinen syy on italialainen ruoka, joka vie sydämen mennessään.

Roomaan pitäisi ehdottomasti päästä viikoksi, jotta ehtisi kunnolla ajan kanssa koluta kaikkia sen mielenkiintoisia paikkoja (ja ahtaa itsensä täyteen pizzaa, pastaa ja gelatoa!). Tuntuu jotenkin aivan epätodelliselta, että paikat, jotka on rakennettu jo antiikin aikaan ovat edelleen olemassa ja osa mahtavaa metropolia. Niin paljon historiaa ja tarinoita yhdessä kaupungissa.

6. Singapore

Aasian suurkaupungeista Singapore on ehdoton suosikkini ja kiilaa siksi listan paikalle 6. Singaporessa olen käynyt kahdesti, vuosina 2014 ja 2018. Yleensä Aasian suurkaupunkeihin liitty tietty kaoottisuus, mutta Singaporessa sitä ei ole. Kaupunki on siisti, järjestelmällinen ja toimiva. Singapore rakennuksineen jaksaa hämmästyttää ja se on yllättävän monipuolinen kaupunkikohde. Molemmilla kerroilla olen yöpynyt Marina Bay Sandsissa, joka on upein hotelli, jossa olen käynyt. Se on kallis, kuten lähes kaikki Singaporessa, mutta luksusta saa kyllä koko rahan edestä. 

Erityisen paljon pidän juuri Marina Bay Sandsin lähialueista, Gardens by the Bay puutarha on upea ja toisellakin puolella hotellia on paljon nähtävää. Sentosan saarella voi taas kokea rantaloman ja käydä Universal Studioilla. Singaporen eläintarha on todella hieno ja Kasvitieteelliseen puutarhaan haluaisin vielä joku päivä päästä. Clarke Quay on huikea trendikkäine ravintoloineen ja baareineen. Ja shoppailtavaa riittää enemmän kuin tarpeeksi. Vaikka Singapore on muihin Aasian kaupunkeihin verrattuna kallis, on sielläkin mahdollista syödä ja shoppailla melko edullisesti.

7. Lontoo

Mietin pitkään, mikä suurkaupunki pääsee listan viimeiselle paikalle. Pidin Madridista kovasti, mutta koen ehkä, että se oli kerralla nähty. Barcelonaan haluaisin ehdottomasti vielä uudelleen, mutta lopulta päädyin kuitenkin nostamaan listalle Lontoon. Lontoossa pääsin kunnolla käymään ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2015. Minulla ei oikeastaan koskaan ole ollut kauheaa kiinnostusta Britanniaa kohtaan. Kahden parhaimman ystäväni kuitenkin muutettua sinne, on kiinnostus syntynyt vähän pakostakin. Ja onneksi syntyi, koska Britannia on yllättynyt jo monta kertaa positiivisesti.

Lontoo oli paljon viihtyisämpi kaupunki kuin olin ajatellut. Kauniita vanhoja rakennuksia, mielenkiintoista historiaa, ihania busseja ja puhelinkoppeja, rentoa tunnelmaa ja monipuolista kulttuuria. Ja tietysti vierailu Harry Potter -studioille oli unelmien täyttymys <3 Lontoosta sain käynnilläni vasta pintaraapaisun, joten toivon todella, että joku päivä voisin palata sinne vielä ajan kanssa. 

Oli yllättävän vaikeaa tehdä uutta listausta. Olisin halunnut pitää monta vanhaa lempparia listalla, mutta joidenkin oli vain pakko tehdä tilaa uusille suosikeille. Sen takia mietin asiaa sen kautta, missä kaupungeissa haluaisin käydä uudelleen. Nuo listan seitsemän kaupunkia ovat sellaisia, joista kaikkiin haluaisin vielä matkustaa tulevaisuudessa. Kaikki täysin erilaisia ja omalla tavallaan upeita. 

Mitkä ovat sinun suosikkisi suurkaupungeista? :)

Kapin niemimaan kierros, suloiset afrikanpingviinit ja Pöytävuoren valloitus

Huhheijaa, mitä hässäkkää elämä tällä hetkellä! Viikot matkan jälkeen ovat kuluneet tahdilla töihin ja muuttamaan, töihin ja järjestelemään jne. Pääsiäinen oli ainoa hengähdystauko, jonka pyhitimme pelkälle lomailulle mökillämme Porvoossa. Muuten ollaankin sitten paiskittu hommia hiki hatussa ja flunssassa, jonka onnistuin hankkimaan kaiken kukkuraksi. Blogi on taas jäänyt muun elämän jalkoihin, mutta yritän ryhdistäytyä sen suhteen nyt, kun asumme uudessa kodissa ja nettikin toimii vihdoin. 

Bhutanin ja Nepalin kertomukset joutuvat vielä hetken odottamaan, koska löysin arkistoista julkaisemattomia kuvia Etelä-Afrikan reissulta. Joten palataan hetkeksi vielä Afrikkaan, Kapin niemimaalle, jota lähdimme ryhmän kanssa kiertämään ihanan aurinkoisena päivänä.

Kapin niemimaa, jossa myös Kapkaupunki sijaitsee, on 75 kilometriä pitkä, kallioinen niemimaa. Sen kasvillisuus kuuluu pitkälti fynbos kasvillisuusvyöhykkeeseen, jonka päälajeja ovat puuvartiset kasvit, kuten kanervat ja proteat sekä erilaiset ruohomaiset kasvit. Alueella kasvaa noin 8000 eri kasvilajia, joista kahta kolmasosaa ei esiinny missään muaalla maailmassa. Sen takia koko fynbosin alue on määritelty Unescon maailmanperintökohteeksi.

Ajoimme heti aamusta niemimaan eteläpäähän, jossa sijaitsevat Cape Point ja Hyväntoivonniemi. Sää oli onneksemme täysin kirkas, joten maisemat olivat todella kauniita. Cape Pointille nousimme monoraililla ja kävelimme alas kivetettyjä kävelypolkuja pitkin. Tuuli oli melko kovaa, mikä teki valokuvaamisesta hieman jännittävää. Hyväntoivonniemellä kippistimme kuohuvalla saavutettuamme Afrikan mantereen lounaiskärjen, jota hyvin usein virheellisesti luullaan mantereen eteläisimmäksi kolkaksi. Se kuitenkin sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Cape Agulhasissa. 

Hyväntoivonniemeltä jatkoimme matkaamme niemimaan ympäri suunnaten kohti lounasta ja Boulders Beachia. Boulders Beach on yksi parhaimmista paikoista nähdä suloisia afrikanpingviinejä. Vuonna 1982 rannalle tuotiin pesimään kaksi pingviinipariskuntaa ja nykyään rannalla elelee noin 3000 yksilön pingviinilauma.

Afrikanpingviinit ovat kooltansa melko pieniä. Ne kasvavat noin 70 senttiä pitkiksi ja painavat 2-4 kiloa. Tuolloin marras-joulukuussa niillä oli käynnissä sulkasato, jolloin ne eivät ole kaikista edustavimmillaan. Toisaalta sillon ne pysyttelevät rannalla, eivätkä ole merellä ruokailemassa, joten niitä on mahdollisuus nähdä paljon enemmän.

Afrikanpingviinit ovat erittäin uhanalaisia ja niitä uhkaavat monet eri tekijät. Kaupallinen kalastus on vähentänyt niiden ravinnonsaantia, ne ovat erittäin alttiita alueiden öljysaasteille, niiden luonnollisia pesimäalueita on enää vähän jäljellä ja niistäkin ne joutuvat kilpailemaan usein hylkeiden kanssa. Afrikanpingviinien suojelemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja täytyy toivoa, että ne takaisivat lajin säilymisen myös tulevaisuudessa.

Afrikanpingviinit ovat kyllä jotenkin niin suloisa eläimiä, että niitä olisi voinut katsella vaikka koko päivän. Meidän oli kuitenkin jatkettava matkaa takaisin Kapkaupunkiin, koska kuulimme, että hissi Pöytävuorelle oli avattu tuulen laannuttua edellisestä päivästä. 

Saavuimme hissille hyvään aikaan, emmekä joutuneet jonottamaan lähes olenkaan. Köysirataa pitkin nousimme Kapkaupungin maamerkin päälle 1084 metrin korkeuteen. Koska olimme viettäneet koko päivän kovassa tuulessa, odotin, että myös huipulla tuulisi. Siellä oli kuitenkin täysin tyyntä ja aurinko paistoi edelleen paahtavan kuumasti. 

Lähdimme hiljalleen kiertämään Pöytävuoren tasaista lakea, jolla on leveyttä noin kolme kilometriä. Vuoren toiselta laidalta avautuivat upeat maisemat Kapkaupunkiin ja toiselta taas oli hyvät näkymät koko Kapin niemimaalle. Pöytävuorella elää paljon kalliotamaaneja, jotka lähestyivät rohkeasti ihmisiä ruuan toivossa. Eipä ihan heti uskoisi, että näiden söpöjen palleroisten lähin sukulainen on norsu!

Pöytävuoren valloitus oli loistava päätös päivälle, joka sisälsi niin paljon kauniita maisemia, että niistä meinasi tulla melkein ähky. Minulle itselle tuo vierailu Pöytävuoren päällä oli erityisen tärkeä kokemus, koska en sitä edellisellä reissullani päässyt tekemään. Lähtiessäni silloin reilu kolme vuotta sitten Kapkaupungista vannoin vielä palaavani kaupunkiin ja valloittavani Pöytävuoren. Nyt on sekin lupaus täytetty. 

Kapkaupunki on edelleen yksi lempikaupungeistani ja oli ihanaa päästä sinne uudelleen. Matkan aikana mielessäni pyöri useaan otteeseen vapaaehtoistyöni suloisten lasten parissa. Ikävä kyllä tämän matkan aikataulu oli sen verran kiireinen, etten pystynyt vierailemaan koululla, jossa työskentelin syksyllä 2014. Pala sydäntäni on pysyvästi tuossa kaupungissa ja toivon, että elämä kuljettaa minut Kapkaupunkiin vielä tulevaisuudessakin.

Nyt jatkan taas kodin järjestelemistä, jotta voisimme jossakin vaiheessa asua muussakin kuin kaaoksessa. Oikein mukavaa sunnuntaita kaikille! :)

Kaunis Kapkaupunki ja viehättävät viinitilat

Kapkaupunki teki minuun suuren vaikutuksen jo vuonna 2014, kun saavuin sinne ensimmäistä kertaa. Se on ehdottomasti yksi kauneimmista ja mielenkiintoisimmista kaupungeista, joissa olen käynyt (ja asunut). Siksi olinkin hyvin innoissani, kun pääsin palaamaan Kapkaupunkiin viime marraskuussa matkanjohtajan roolissa. 

Maisemia Kirstenboschissa

Vietimme Kapkaupungissa muutaman päivän ja niiden aikana teimme myös paljon sellaista, mitä en edellisellä kerralla ehtinyt tekemään. Ensimmäisenä päivänä teimme retken upeaan Kirstenboschin kasvitieteelliseen puutarhaan. Se on perustettu vuonna 1913 ja levittäytyy Pöytävuoren itärinteelle sulautuen saumattomasti alueen fynbos-kasvillisuuteen. 

Kirstenboschin kukkaloistoa ja helmikana

Kirstenbosch on valtavan kokoinen, joten sen kiertämiseen kannattaa varata hyvin aikaa. Se koostuu monista erilaisista alueista, jotka ovat pullollaan kauniita kasveja. Puutarhassa järjestetään viikonloppuisin myös konsertteja, joille upea puutarha antaa varmasti mahtavat puitteet.

Company's Garden

Kirstenboschista palasimme takaisin kaupungin keskustaan, jossa teimme lyhyen kävelyn Company's Gardenissa. Kapkaupungin perustaja Jan van Riebeeck istutti puutarhan v. 1652 saadakseen kasviksia siirtokunnan asukkaille ja laivojen miehistölle. Nykyään viihtyisä puutarha toimii keskustan vehreänä keitaana, jonka ympäristössä sijaitsee paljon erilaisia kirkkoja ja museoita sekä Etelä-Afrikan parlamenttitalo. Puisto on myös täynnä kesyjä harmaaoravia, jotka Cecil Rhodes toi aikanaan Pohjois-Amerikasta.

Bo-Kaapin värikkäitä taloja

Ennen paluuta hotellillemme piipahdimme vielä nopeasti värikkäälle Bo-Kaapin alueelle. Kyseessä on vanha islamilainen kortteli, joka rakennettiin jo 1760-luvulla. Alueen talot on rakennettu ihan kiinni toisiinsa ja ne loistavat toinen toistaan kirkkaammissa väreissä.

Waterfrontin valoloistoa

Hotellimme sijaitsi Waterfrontin alueella, joka tulee varmasti jokaiselle turistille tutuksi Kapkaupungissa. Viktoriaaninen satama on kaupungin suosituin nähtävyys ja se on mielenkiintoinen sekoitus uutta ja vanhaa. Alueella sijaitsee useampi suurempi ostoskeskus, markkinoita, ravintoloita, kauppahalleja, erilaisia museoita, maailmanpyörä ja suuri akvaario. Waterfrontissa järjestetään paljon erilaisia tapahtumia ja jossakin kulmassa on lähes aina käynnissä jokin musiikkiesitys. Lisäksi satamasta lähtee lautta kaupungin edustalla sijaitsevalle Robben Islandin vankilasaarelle, jossa myös vierailin ryhmän kanssa.

Waterfrontin rakennuksia ja näkymiä

Jos viinit ovat yhtään lähellä sydäntä, kannattaa Kapkaupungista tehdä myös retki lähialueen viinitiloille. Ryhmän kanssa vierailimme niistä kahdessa, Blaauwklippenissa ja Simonsigissa, jotka sijaitsivat molemmat lähellä Stellenboschin viehättävää yliopistokaupunkia. Yleensä maistelutilaisuudessa saa maistaa viittä tai kuutta tilan viiniä ja tarjolla on usein myös jotain pientä purtavaa.

Viihtyisät viinitilat

Moni ryhmästä totesi lähtöpäivänä, että eikö voitaisi jäädä vielä muutamaksi päiväksi. Ja kieltämättä, Kapkaupunki on paikka, josta joutuu näköjään aina lähtemään vähän haikein mielin. Kapkaupungissa on käynnissä todella vakava vesikriisi ja tämän hetkisen arvion mukaan puhdas vesi loppuu huhtikuussa, jos alueelle ei tule merkittäviä sateita. Paikallisten vedenkäyttöä oli jo matkamme aikana rajoitettu merkittävästi ja veden säästämisestä muistutettiin joka paikassa. Tämä kannattaa siis ottaa huomioon, jos on matkustamassa Kapkaupunkiin lähiaikoina. Täytyy toivoa, että vesipulaan löydettäisiin jokin toimiva ratkaisu.

Kirjoittelen ainakin vielä yhden postauksen Etelä-Afrikan reissusta. Siinä kierrämme Kapin niemimaan, ihastelemme suloisia afrikanpingviinejä ja nousemme Pöytävuoren tasaiselle huipulle.

Skydiving in Cape Town

Nyt olisi aika palata yhteen ikimuistoiseen hetkeen Etelä-Afrikan reissusta, nimittäin laskuvarjohyppyyn Kapkaupungissa. Hyppyhän tapahtui jo heti matkan alussa ja jotenkin se kuvasti loistavasti koko tuon matkan merkitystä minulle. Hyppyä tuntemattomaan, rajojen ylittämistä, pelkojen voittamista ja uutta alkua. Koska olen täystumpelo tekniikan kanssa, en luonnollisestikaan saanut hyppyvideota lisättyä tänne, mutta kyllä näistä kuvistakin ihan hyvin välittyy tunnelma. Etenkin tästä ensimmäisestä :D 

Epätoivosesti yritin esittää kameralle, ettei jännittänyt yhtään lähteä taivaalle superpienellä lentokoneella ja hypätä sieltä hetken päästä alas. Oikeasti pidättelin jännäpissaa :D Onneksi hyppääjäni heitti niin huonoa läppää, että välillä unohdin, mihin sitä oikeasti oltiin matkalla.

Ihastelimme koneesta käsin noin 20 minuuttia Kapkaupungin upeita maisemia. Tosin keskittyminen oli vähän heikonpuoleista, kun jännitti niin pirusti!

Olimme toinen hyppypari ja pahinta olikin, kun näki ensimmäisen parin katoavan tyhjyyteen. Eipä siinä onneksi kerennyt liikaa ajatella, kun niin pian olimme jo koneen reunalla hyppyvalmiudessa. Siinä vaiheessa ei voinut enää perääntyä, vaan sitten mentiin! Ja kiljuminen oli sen mukaista!

Alkushokista selvittyäni tajusin jopa nauttia vapaapudotuksen huumaavasta tunteesta. Harvoinpa sitä pääsee noin lähelle lentämisen tunnetta. Ei sitä pysty edes sanoin kuvailemaan, se tunne oli jotain niin ainutlaatuista.

Ennen kuin kerkesin huomatakaan varjo revähti auki ja jatkoimme sen varassa leijailua ihastellen ympärillämme avautuvia kauniita näkymiä.

Ei tuossa tilanteessa voinut muuta kuin hymyillä, niin upealta se tuntui. Lopulta laskeuduimme turvallisesti takaisin maankamaralle ja ensimmäinen ajatus oli: "Milloin mennään uudestaan?". Harmi vain, että hyppääminen on sen verran kallista puuhaa, että seuraavaa kertaa saa varmasti odottaa jonkin aikaa. Hintaa hypylle tuli kuvineen ja videoineen noin 200 euroa, joka on noin puolet vähemmän kuin vastaava paketti Suomessa. Joten suosittelen lämpimästi tuota kokemusta, jos Kapkaupunki kuuluu reissusuunnitelmiin. Skydive Cape Townin sivuille pääset tästä.

 

Leijaillessani taivaalla tajusin, miten mullistava kokemus tuo koko reissu tulisi minulle olemaan. Ja sitä se tosiaan oli. Tarkoituksena olisi tehdä ainakin vielä jonkinlainen kokoomapostaus siitä, mitä kaikkea tuosta 7 viikosta jäi käteen, mieleen ja sydämeen. Jo nyt tuo matka tuntuu jotenkin epätodelliselta, kun tuijottaa sateisen synkkää marraskuun maisemaa ikkunasta. Mutta onneksi on olemassa kuvat ja muistot, jotka lämmittävät mieltä täällä Suomen tuulen ja tuiskunkin keskellä.

It's hard to say goodbye

Miten päästää irti pienestä kädestä, kun tietää,  ettei siihen pääse enää tarttumaan uudestaan?

 

Miten herätä aamuun, kun tietää, ettei pääse enää näkemään niitä suloisia kasvoja, jotka saivat aina hymyilemään?

 

Miten olla ikävöimättä lasten aurinkoisia nauruja, elämäniloa ja hölmöjä juttuja?

Miten täyttää se tyhjä tila sylissä, johon on kuukauden ajan ollut tungosta?

 

Miten elää ilman jatkuvaa huolta siitä, mikä näitä pieniä ihmeitä odottaa tulevaisuudessa?

 

Miten kiittää näitä tyttöjä ja poikia siitä, että he tekivät minusta ehjemmän, vahvemman ja onnellisemman?

Miten sanoa hyvästit lapsille, jotka muuttivat käsitystäni maailmasta, elämästä ja itsestäni?

 

Iso itkuhan siinä lopulta tuli, vaikka vietimmekin iloisen päivän lasten kanssa hämmästellen akvaarion ihmeellistä maailmaa. Vihaan hyvästejä ja tämän päiväiset olivat yhdet pahimmista ikinä. Olen särkenyt sydämeni monen ihmissuhteen takia. Tämä ero oli vähintään yhtä vaikea. En joutunut luopumaan vain yhdestä ihmisestä, joka on mullistanut maailmani. Heitä on yli kolmekymmentä. Jokainen omalla tavallaan ihmeellinen ja rakas. Ja jokainen heistä on parantanut hajalla ollutta sydäntäni. Tänään sen oli kuitenkin aika jälleen särkyä. Jää valtava ikävä jokaista kultahippua. Nämä lapset elävät ikuisesti sielussani. Jätän heille palan sydäntäni ja toivon, että pystyin antamaan heille takaisin edes murto-osan siitä onnesta, jonka he antoivat minulle. Ja toivon koko sydämestäni, että heitä jokaista odottaa valoisa tulevaisuus.