MatkaMuistoja: Välimeren risteily

Huh, juuri sain viimeiset arvioinnit kirjattua Wilmaan! Pahin työurakka on siis takana ja nyt voin alkaa keskittyä jouluun. Sitä ennen palaan matkamuistoissa kuitenkin kesään 2012, jolloin lähdimme koko perheen voimin viettämään isin kuusikymppisiä Välimeren risteilylle. Matkareittimme oli seuraavanlainen: Barcelona-Toulon-(Livorvo)Pisa/Firenze-(Civitavecchia) Rooma-Napoli-Barcelona. Tukikohtanamme toimi Suomessa rakennettu Royal Caribbeanin loistoristeilijä Liberty of the Seas.

339 metriä täynnä nautintoja

Ryhmärämämme koostui siis koko meidän viisihenkisestä perheestä sekä Anusta ja exästäni. Matkustaminen kyseisellä kokoonpanolla oli hauska kokemus, vaikka välillä se koetteli hermojakin. Onneksi laivalla oli paljon tilaa ja aktiviteettimahdollisuuksia, niin ei tarvinnut viettää joka sekuntia koko porukan kesken. Retket maihin teimme kuitenkin pääasiassa yhdessä.

Aina yhtä edustava perheemme :D

Tuomasta ja Anua lukuunottamatta lensimme Barcelonaan jo pari päivää ennen risteilyn alkamista. Niiden päivien aikana tutustuimme kaupungin nähtävyyksiin, herkulliseen ruokaan ja edullisiin kauppoihin.

Jos Barcelonasta pitäisi mainita vain yksi asia, se olisi Gaudí. Barcelona suosituimmat nähtävyydet ovat tuon omaperäisen arkkitehdin luomuksia. Niistä kävimme katsomassa ensimmäisenä Parc Güellin, joka on täynnä Gaudín luomuksia. Puisto sijaitsee korkean kukkulan päällä ja kesäisin aurinko porottaa pahtaavasti, joten vettä kannattaa olla mukana riittävästi.

Jatkoimme matkaamme kohti Gaudín kuuluisinta hanketta, Sagrada Família. Kirkon rakennustyöt ovat kestäneet jo yli 130 vuotta ja edelleen se on hyvin keskeneräinen. Siitä huolimatta se on Barcelonan tunnusmerkki ja täynnä turisteja. Kiireisen aikataulumme vuoksi tyydyimme ihastelemaan Sagrada Famíliaa vain ulkoapäin.

Kun loputkin ryhmästämme saapuivat Barcelonaan, oli aika siirtyä kelluvaan majapaikkaamme. Vaikka olin ollut kerran aikaisemminkin Royal Caribbeanin risteilyllä, tekivät laivan hulppeat puitteet vaikutuksen tälläkin kertaa. 

Ensimmäistä iltaa vietimme mahtavan illallisen parissa, joka tarjoiltiin juhlavassa ruokasalissa. Koko risteilyn ajan meillä oli samat tarjoilijat, jotka tekivät kaikkensa viihtyvyytemme eteen. Risteilijöillä kaikki ruoka on ilmaista (joitakin erikoisravintoloita lukuunottamatta) ja ainoastaan juomista laskutetaan erikseen. Sen takia siellä tulikin syötyä varmaan kuukauden edestä :D Ruokaa lähdimme sulattelemaan laivan kannelle, joka on pullollaan erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Päädyimme lopulta pelaamaan minigolfia ja maistelemaan drinkkejä tähtien ja kuun loisteessa.

Seuraavana aamuna saavuimme ensimmäiseen satamaan, Touloniin. Koska kaupunki vaikutti olevan tunnettu vain sotalaivoistaan, päätimme käydä vain pikaisesti maissa ja nauttia loppupäivän uima-allasalueesta. Illalla oli vuorossa juhlava kapteeninillallinen, jonka jälkeen lähdimme testaamaan laivasta löytyvää luistinrataa. 

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Nizza, josta teimme myös lyhyen visiitin Monacon puolelle. Rivieran maisemat ihastuttivat kauneudellaan, mutta päivästä jäi huono maku Monacon eksymisepisodin ja isin lompakon varastamisen takia. Ainakin taas opimme, että taskuvaras voi iskeä missä vaan, jopa yhdessä maailman rikkaimmista maista.

Seuraavana päivänä joukkomme jakautuivat kahtia. Äiti ja Anu lähtivät tutustumaan Firenzeen ja me muut suuntasimme Pisaan ihmettelemään sen kaltevaa tornia. Kyseessähän on siis kellotorni, joka on kallellaan 3,97 astetta. Se kuulostaa pieneltä, mutta näyttää luonnossa todella suurelta kallistumalta. Torni on myös todella kaunis ja yksi Pisan merkittävimmistä nähtävyyksistä, joten toivottavasti se pysyisi pystyssä vielä pitkään.

Matkamme jatkui Italian rannikkoa pitkin ja seuraavaksi päiväksi isi oli järjestänyt meille yksityisen tutustumisretken Roomaan suomalaisen oppaan kanssa. Rooma on valtava kaupunki täynnä uskomattoman kauniita rakennuksia, joten siellä saisi helposti kulutettua kokonaisen viikon. Saimme päivän aikana kuitenkin nähtyä monia sen parhaista paloista asiantuntevan oppaan johdatuksella.

Viimeinen pysähdypaikkamme oli Napoli, josta siirryimme Pompejiin. Se on yksi parhaiten säilyneistä antiikin ajan kaupungeista, joka hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Itseäni on aina kiehtonut historia, minkä takia Pompeji oli todella mielenkiintoinen vierailukohde. Se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos matkustaa Napoliin päin.

Viimeisen kokonaisen meripäivän kulutimme laivan herkuista ja aktiviiteeteista nauttien. Vesi tulee vieläkin kielelle, kun katselee näitä kuvia. Joku nainenhan oli muuttanut pysyvästi asumaan huippuristeilijälle, enkä yhtään ihmettele miksi. Ehkä minäkin sitten joskus eläkepäivillä :D

Joukkomme miesjäsenet osallistuivat ahkerasti laivalla järjestettyihin kisoihin. Heistä parhaiten suoriutui isi, joka sijoittui kolmanneksi huikeassa mahaplätsikisassa. Viikon aikana nautimme myös risteilijän lukuisista ilmaisesityksistä, kuten ilma-akrobatiasta, musiikkiesityksistä, jääshow´sta ja karnevaaleista. Uima-allasalue oli kovassa käytössä ja yhden illan vietimme porealtaissa lilluen. Minigolfin lisäksi seurueemme kokeili muun muassa seinäkiipeilyä, korista, zumbaa, surffausta ja karaokekoppia risteilyn aikana.

Risteilijällä itsessään olisi saanut helposti kulutettua kokonaisen viikon, minkä takia paljon jäi vielä tekemättä ja kokematta. Se onkin mielestäni noiden risteilyiden ainoa huono puoli. Välimeren ristely on loistava tapa saada luksusta elämäänsä melko edullisesti ja nähdä useita mielenkiintoisia kaupunkeja yhden viikon aikana. Itse toivon pääseväni huippuristeilijän kyytiin vielä monen monta kertaa.

Olisi mukava kuulla, millaisia kokemuksia teillä muilla on risteilymatkustamisesta :)

Cruising Around The World

Sitten olisi vihdoin ja viimein sen risteilypostauksen aika, jota lupailin jo elokuussa tässä postauksessa, jolloin olin päässyt tutustumaan upeaan huippuristeilijään Helsingissä. No, onneksi marraskuukin on vielä syyskuukausi, joten en täysin pettänyt lupaustani. Koska postauksen teko on viivästynyt, päätin panostaa siihen erityisen paljon ja esittelenkin nyt kaikki risteilykokemukset, jotka olen päässyt kokemaan vuosien varrella. Tiedossa on siis monia erilaisia kohteita ympäri maailmaa, paljon kuvia ja ajatuksiani risteilymatkustuksen hyvistä ja huonoista puolista. Toivottavasti jaksatte lukea ja jos ette, niin rullatkaa postauksen loppuun, josta löytyy kokemukseni tiivistettyinä :)

Aloitan niistä varmasti monelle suomalaiselle tutuista risteilymatkustuksen muodoista eli Viron ja Ruotsin laivoista. Kyseiset paatit toimivat tietysti loistavina ryyppy-ympäristöinä, mutta voi niiden avulla saada myös paljon muuta irti lähimaistamme. On käsittämätöntä, että olen käynyt Tallinnassa lukemattomia kertoja, mutta silti löysin kuvia vain viimeisimmältä reissultani, jonka tein Viivin kanssa kesällä 2012. Ehkä noita reissuja ei oikein edes miellä ulkomaanmatkoiksi, kun se on niin lähellä. 

Tallinna on mielestäni todella sympaattinen ja nätti kaupunki, jossa on hyvät ja halvat ostosmahdollisuudet niin vaate- kuin viinapuolellakin. Itse olen aina tehnyt pelkästään päivämatkoja Tallinnaan, joten olisi mielenkiintoista viipyä siellä vähän pidempikin aika, jotta siitä kerkeisi näkemään jotain muutakin kuin vain pintaa. Jos laivalle ottaa mukaan auton, on matkaa helppo jatkaa vaikka kylpylälomalle Pärnuhun, joka oli myös ihanan rentouttava kokemus. Itse haluaisin tulevaisuudessa nähdä Viroa vielä laajemmin, esimerkiksi pyöräily Hiidenmalla voisi olla mukava elämys. Tallinna ja Viro yleensäkin on helppo ja halpa matkakohde, johon voi lähteä lyhyelläkin varoitusajalla.

Tallinna tarjoaa päivämatkalaiselle kauniita rakennuksia, halpoja ostoksia ja hyvää ruokaa, vaikka tunnelma voikin illan viimeisessä laivassa olla hieman "väsähtänyt" :D

Jos Tallinnasta löytyi vain vähän kuvia, niin Tukholmasta niitä löytyi vieläkin vähemmän, mikä on jo suoranainen vääryys. Tukholmassa en olekaan käynyt vuosiin, mutta seuraavalla kerralla räpsin kuvia sitten senkin edestä! Ruotsinlaivalla olen kyllä käynyt ihan lähivuosinakin, mutta niiden kuvamateriaali ei ole täysin julkaisukelpoista ;D Onkin tavallaan sääli, että ihan liian usein käynti Tukholmassa on tarkoittanut nuokkumista laivan buffetissa edellisen illan jäljiltä. Tukholma on kuitenkin niin monipuolinen ja kaunis kaupunki, että joku päivä tahdon sielläkin vielä yöpyä useamman yön. 

Kauniit rakennukset, hyvät ostosmahdollisuudet ja Gröna Lundin huvipuisto ovat jääneet päälimmäisinä mieleen Tukholman reissuistani. Ainakin kuninkaanlinnalle haluan vielä joku päivä päästä tähyilemään Vickania ja Kaarle Kustaata (jolle lähetimme muuten Prahasta vuonna 2008 Viivin kanssa kortin, haluaisin kysyä, tulikohan se koskaan perille ;D). Jos sitä ennen saisi vielä treenattua tuota svenskaa, niin voisin sitten sanoa muutakin kuin tack och adjö! 

Kuvat: Wikimedia

Itämeren risteilyalukset tarjoavat Viron ja Ruotsin lisäksi myös muita mielenkiintoisia matkakohteita, joista yhteen pääsin tutustumaan setäni 60-vuotisristeilyllä Pietariin vuonna 2011. Risteilimme St. Peter Linen Princess Maria aluksella illan ja yön yli, ja saapuminen Pietariin oli heti aamusta. Päivän vierailu Pietarissa onnistui risteilyn kautta helposti ilman viisumia, mutta päivä ei kyllä millään riittänyt tuon upean kaupungin koluamiseen. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Venäjällä, mutta ainakin Pietariin tulen palaamaan vielä tulevaisuudessa. Kaupunki on täynnä upeita palatseja, mahtavia kirkkoja, mielenkiintoista historiaa ja tarjoaa varmasti myös hyviä ostosmahdollisuuksia. Nykyäänhän Pietariin pääsee myös tuolla nopealla Allegro-junalla, joten ehkä sitäkin tulee vielä kokeiltua joku päivä.

Kuvat: Wikimedia

Edellisten risteilyjen lisäksi olen myös risteillyt Saksan Rostockista Helsinkiin reilimme päätteeksi, mutta se matka oli enemmänkin ylihinnoiteltua ajankulutusta. Pointti on kuitenkin se, että Itämeren rannatkin tarjoavat paljon mielenkiintoisia matkakohteita, joihin kannattaa suunnata pelkän ryyppypaatteilun lisäksi. Vaikka laivat eivät ehkä ole käsittämättömän hulppeita, seura on vähintäänkin 2 promillen humalassa ja buffetruokailu ylihintaista, kannattaa Itämeren risteilijöille antaa tilaisuus ihan niiden hienojen määränpäiden takia.

Itämereltä voidaanki siirtyä vielä aste pohjoisemmaksi, nimittäin Jäämerelle ja Huippuvuorten risteilylle. Tuosta reissusta on olemassa vain paperikuvia, jotka ovat Helsingissä, joten joudun tässäkin tapauksessa turvautumaan internetin ihmeelliseen maailmaan kuvien kanssa. Pääsin tutustumaan karuihin, mutta henkeäsalpaavan kauniisiin Huippuvuoriin kesällä 2003 vanhempieni ja serkkujeni kanssa. Risteily toteutettiin Olympian ja Kristina Cruisesin yhteistyömatkana. Tuo reissu oli todella ikimuistoinen ja jotain sellaista, mitä en ole koskaan sitä ennen tai sen jälkeen kokenut.

Kuvat: Wikimedia

Risteilyn aikana vierailimme muun muassa Longyearbyenin, Barentsburgin ja Ny Ålesundin kylissä, pääsimme ihailemaan karuja vuoristo- ja jäätikkömaisemia, uimme Jäämeressä sekä bongasimme laivan kannella lukuisia lintuja, hylkeitä, valaita ja jopa yhden jääkarhun. Koko risteily oli huikea kokemus, jonka ainoa huono puoli oli kova merenkäynti, joka aiheutti tällaiselle herkkävatsaiselle pieniä oireita.

Jäämeren hyytävistä tyrskyistä onkin hyvä siirtyä Karibianmeren leppoisiin tunnelmiin, joista pääsin nauttimaan isin ja muutamien muiden sukulaisten kanssa vuonna 2004. Tuolloin sain myös ensikosketukseni Royal Caribbean huippuristeilijöistä, jotka ovat suureksi osaksi suomalaista laatutyötä, jälleen yksi syy lisää olla ylpeä suomalaisesta osaamisesta. 

Kuvat: Wikimedia

Risteily starttasi Miamista ja suuntasi siitä kohti Haitia, Jamaikaa, Caymansaaria ja Cozumelia. Jokaisella saarella vietettiin päivä mielenkiintoisten nähtävyyksien ja aktiviteettien parissa ja lisäksi pari päivää vietettiin merellä nauttien luksusristeilijän monipuolisesta tarjonnasta. Matkan aikana pääsi muun muassa uimaan ja snorklaamaan kristallinkirkkaissa vesissä, kiipeilemään vesiputouksilla sekä vierailemaan mayaraunioilla ja kilpikonnafarmilla. Risteily toimikin tavallaan viikon rantalomana, mutta se antoi kyllä paljon enemmän kuin perinteinen rantaloma yhdessä paikassa.

Tuosta ristelystä jäi kova hinku päästä kokemaan huippuristeily vielä joskus uudestaan. Tajusin tilaisuuteni tulleen, kun isi päätti viettää 60-vuotispäiviään perheen kanssa matkalla, ja hienovaraisesti ehdotin yhdeksi vaihtoehdoksi Välimeren risteilyä. Suureksi ilokseni myös isi piti ajatuksesta ja niinpä suuntasimme koko perheen voimin Liberty of the Seas aluksella kohti Välimeren kiehtovia rantoja elokuussa 2012. Risteily alkoi Barcelonasta, jonne suuntasimme jo pari päivää aikaisemmin, jotta kerkesimme nauttia kunnolla tuosta mielenkiintoisesta ja upeasta kaupungista.

Barcelona ja Gaudí  <3

Barcelonasta risteilimme kohti Ranskaa ja Rivieraa, pysähtyen välissä pienessä Tolounin kaupungissa. Sen lisäksi pääsimme tutustumaan Nizaan ja pikaisesti myös Monacoon (tosin muistot sen osalta ovat enemmänkin negatiivisia). Jotakin todella viehättävää noissa kukkuloille kohoavissa merenrantakaupungeissa silti vain on.

Rivieran tunnelmia

Rivieralta matka jatkui kohti Italiaa, jossa vierailimme muun muassa Pisassa, Roomassa, Vatikaanissa ja Pompeijissa. Italia tarjoaa yksinkertaisesti uskomattomat määrät kiinnostavaa historiaa, huikeaa arkkitehtuuria ja mahtavaa ruokaa. Italiasta matka jatkui laivapäivästä nautiskellen takaisin Barcelonaan. Matka tarjosi lyhyessä ajassa monipuolisen katsauksen Välimeren kiehtoviin kaupunkeihin.

Italian upeita nähtävyyksiä

Sitten jotakin vielä itse risteilymatkustuksesta, eikä vain pelkästään sen kohteista. Royal Caribbean luksusristeilijöitä ei voi edes verrata perus ruotsinlaivaan. Ne ovat valtavia aluksia täynnä upeita ravintoloita, baareja ja aktiviteettimahdollisuuksia. Sen lisäksi palvelu laivalla on uskomattoman laadukasta ja henkilökohtaista. Joka kerta, kun poistuu hytistä siivoja tervehtii iloisesti käytävällä ja kysyy, onko kaikki hyvin. Illallisella toimii koko matka samat tarjoilijat, jotka tekevät kaikkensa loihtiakseen jokaisesta illasta unohtumattoman. Henkilökuntaa laivoilla on ympäri maailmaa, mutta kaikkia tuntuu yhdistävän tavoite tehdä mahdollisimman hyvää jälkeä. Vaikka risteilyillä on paljon porukkaa, on kaikki organisoitu niin, että ruuhkan tuntua ei koe juuri ollenkaan.

Hytit ovat tilavia ja siistejä ja näkymät parvekkeelta huikeat. Välillä hytissä saattaa odottaa myös hauskoja pikkukavereita :)

Risteilijöiden jokainen yksityiskohta on viimeistelty ja laiva itsessään onkin jo yksi nähtävyys. Laivalla kuluttaa helposti monta tuntia vain ihaillen upeita ruokasaleja, promenaadia kauppoineen, uima-allasaluetta, casinoa, baareja tai yökerhoja.

Luksusristeilijöiden ainoa huono puoli on se, että perus ruotsinlaiva ei vain enää tunnu oikein miltään niiden jälkeen!

Toinen asia, johon laivalla saa kulumaan kiitettävästi aikaa on syöminen. Kaikki ruuat kuuluvat risteilyn hintaan (muutama erikoisravintola perii kattausmaksun). Tämä taas ei tarkoita sitä, että ruoka olisi tehty hutaisten tai halvimmista raaka-aineista, vaan päinvastoin. En ole koskaan eläessäni syönyt niin paljon niin hyvää ruokaa kuin kyseisillä risteilyillä. Ruokaa on tarjolla aamusta iltaan ja sitä saa niin paljon kuin vain ikinä jaksaa syödä. Näyttävät buffetpöydät notkuvat toinen toistaan herkullisempia ruokia eripuolilta maailmaa aina hampurilaisista sushiin. Illalisen söimme useinmiten laivan pääravintolassa, jossa tarjoiltiin suoraan pöytiin. Siinäkään ruokalajien määrää ei oltu rajoitettu, joten söimmekin usein jopa 5-6 ruokalajin illallisia.

Voin suositella risteilyjä jo ihan pelkästään uskomattoman herkullisten ruokien takia!

Jo pelkkään laivan ihasteluun ja syömiseen saisi kulumaan laivalla monta päivää, mutta kun tähän päälle heitetään vielä uskomaton määrä aktiviteettimahdollisuuksia, voisi laivalla asua kuukausia kyllästymättä hetkeksikään. Uinti, minigolf, koripallo, surffaus, luistelu, seinäkiipeily, jumpat, kuntosali, karaoke, erilaiset kilpailut, elokuvat, livebändit, musikaalit, jääshowt ja muut huikeat esitykset. Tuossa siis vain osa siitä järkyttävästä aktiviteettimäärästä, mitä laivat tarjoavat. Ja kaikki tuo kuuluu jälleen risteilyn hintaan. Ei varmaankaan siis tarvitse erikseen mainita, että lähtisin ihan koska vaan uudestaan tuollaiselle risteilylle.

Paljon koettiin ja kokeiltiin, mutta lähes yhtä paljon jäi varmasti vielä kokematta

Yhteenvetona siis risteilymatkustuksesta:

Risteilyt Itämerellä:

+ mielenkiintoiset kaupunkikohteet                                - "laaduttomuus"

+ paljon erilaisia lomamahdollisuuksia                            - känniläiset laivoilla

+ edullisuus                                                                   - arkisuus

+ helppo lähteä lyhyelläkin varotusajalla

Huippuvuorten risteily

+ upeat maisemat                                                         - kalleus

+ kiehtova arktinen luonto                                            - kova merenkäynti

+ ainutlaatuinen kokemus                                                             

Royal Caribbean-risteilyt Karibialla ja Välimerellä

+ näkee useita kaupunkeja kerralla                                - kohteisiin kerkeää tutustua vain pintapuolisesti

+ ruoka                                                                        - laivalla ei kerkeä kokeilla kaikkea, mitä haluaisi

+ aktivitteettimahdollisuudet

+ henkilökunta ja palvelu

+ laadukkuus

+ etenkin Euroopassa, kun lennot eivät maksa paljon, mahdollisuus saada luksusta kohtuulliseen hintaan

Kaiken kaikkiaan risteilymatkustus on mielestäni upea tapa saada jo lyhyestäkin matkasta irti todella paljon. Suosittelenkin ehdottomasti tutustumaan risteilymatkustuksen maailmaan, jos et ole sitä vielä tehnyt. Maailma on täynnä kiehtovia kaupunkeja ja kohteita, joihin pääsee tutustumaan myös meriteitse. Laivaelämä itsessään on jo erilainen kokemus verrattuna hotelliasumiseen. Itse suurena meri-ihmisenä olen aina nauttinut kaikensorttisesta veneilystä, mikä onkin varmasti yksi syy, minkä takia koen risteilyt kovin miellyttäväksi tavaksi matkustaa. Kuten kaikessa matkustuksessa, myös risteilymatkustuksessa kannattaa etukäteen miettiä, mitä lomaltaan haluaa ja mikä on matkabudjetti, ja tehdä päätös risteilykohteesta niiden perusteella. Jokaiselle lomailijalle ja budjetille löytyy varmasti juuri se oikea tapa kokea risteilymatkustuksen hienous. 

Viimeisiä lomanautintoja

Nyt on takana päin viimeinenkin "lomaviikko", vaikka varsinaisesti vapaat kyllä vielä jatkuvat. Päätin kuitenkin, että tästä viikosta eteenpäin on oikeasti ryhdistäydyttävä ja ruvettava siivoamaan, opiskelemaan, tekemään töitä ja laihduttamaan. Viimeisestä lomaviikosta tulikin yllättävän tapahtumarikas. Harvoin yhteen viikkoon mahtuu niin paljon mukavia asioita kuin kuluneeseen. 

Aloitetaan siis alusta. Toissa perjantaina suuntasin siis kohti Helsinkiä määränpäänäni ala-asteen luokkakokous. Kokouksen piti alkaa seitsemältä, joten suuntasimme sinne Viivin ja erään toisen luokkakaverimme kanssa vähän ennen tasaa. Ravintolassa meidät ohjattiin kokoukseen varattuun kabinettiin, joka oli täysin tyhjä. No, tilasimme juomat ja istuimme odottamaan. Siinä sitten ihmettelimme varmaan kymmenen minuuttia, vietämmekö kokousta kolmistaan, mutta onneksi vihdoin paikalle saapui myös pari luokkalaistamme poikaa. Vaihdoimme kuulumiset ja juuri kun vaivaantunut hiljaisuus oli laskeutumassa yllemme, saapui paikalle muitakin luokkalaisiamme. 

Yhteensä kokoukseen saapui 10 henkeä, eikä kokouksen varsinainen järjestäjä edes päässyt paikalle. No, onneksi se ei menoa haitannut. Tunnelma oli yllättävän rento, eikä onneksi yhtään vaivaantunut, mitä olin vähän pelännyt. Oli mukava jutella ihmisten kanssa, joiden kanssa ei oikeastaan kouluaikoina tullut juurikaan puhuttua, mutta nyt keskustelu sujui jouhevasti. Ehkä olemme sittenkin kasvaneet aikuisiksi, edes vähän. Ilta jatkui ravintolasta paikalliseen kapakkaan, josta jatkoimme Viivin kanssa iltaa vielä paikalliseen räkälään. Illan aikana tulikin siis tehtyä taas kunnon kierros Lauttasaaren "viihde-elämään" ;D

Lauantai kuluikin oikeastaan kokonaan ruudun ääressä kokouksesta palautuessa. Aluksi katsoimme Viivin kanssa Tough Love-ohjelmaa, josta vaihdoimme lähes suoraan keihänheiton mm-finaaliin (Hyvä Tero!) ja illalla suuntasimme vielä elokuviin katsomaan Puhdistuksen yötä. Minulle on tullut nyt viime aikoina jonkinlainen pakkomielle katsoa kauhuleffoja, koska tuntuu, etten oikein pelkää niistä enää mitään. Olin kuullut kyseistä elokuvaa kehuttavan todella pelottavaksi ja odotinkin siltä psykologista kauhua. Ikävä kyllä se osuus jäi pieneksi ja elokuva sortui enemmänkin mässäilemään väkivallalla. Pidin kuitenkin elokuvan lähtöasetelmasta ja sen kriittisyydestä Yhdysvaltojen yhteiskuntajärjestelmää kohtaan, mikä nostatti sen pisteitä korkeammalle. Ei niin hyvä kuin olin toivonut, mutta ehdottomasti katsottavan veroinen.

Sunnuntaina jatkoin matkaani Porvooseen mökille ja suureksi ilokseni isi suostui vielä lähtemään veneretkelle kanssani. Ilma oli loistava ja kiersimme tällä kertaa Emäsalon saaren ympäri. Pääsin myös pitkästä aikaa itse kuskiksi, ensin soutuveneellä ja myöhemmin ihan oikealla veneellä. Hauskaa puuhaa molemmat, mutta jotenkin nautin kuitenkin enemmän kansinaisena toimimisesta.

Maisemia Emäsalon ympäriltä

Isi lähti mökiltä jo maanantaina, mutta äidin ja Mindin kanssa jatkoimme löhöilyä keskiviikkoon asti. Ilmat suosivat, joten aluksi päivät kuluivat pihalla aurinkoa ottaessa, marjoja syödessä ja sieniretkellä. Sain kuitenkin viritettyä telkkariin vanhan Nintendo64:en, jonka jälkeen päivät kuluivatkin sitten sisällä Tetristä pelaten. Ärsyttävän koukuttava peli! Maalla olossa parasta on se kupla, joka muodostuu heti sinne saavuttaessa maailman ja mökin ympärille. Siellä saa olla täysin eristyksissä stressistä, ihmisistä ja netistä, mikä tekee aika ajoin todella hyvää.

Äidin kukat olivat vielä loistossaan

Keskiviikona palasimme kuitenkin takaisin Helsinkiin ja torstai-iltana suuntasin pitkästä aikaa Taiteiden yöhön Viivin ja hänen luokkakaverinsa kanssa. En pysty edes muistamaan edellistä kertaa kyseisessä tapahtumassa ja Helsingin ydinkeskustassa pyörimisestäkin oli vierähtänyt pitkä tovi (saakelin Laru, sieltä ei vaan pääse pois ;D), joten olin lähestulkoon tupputuristina omassa kotikaupungissani. Etäisyys on selvästi tehnyt hyvää, koska alan pikku hiljaa nähdä Helsinginkin taas ihan kauniina kaupunkina, eikä ahdistus nouse samalla tavalla pintaan kuin ennen.

Itse Taiteiden yön tarjonta ei ollut mielestäni kovinkaan kummoista, mutta oli hauska kierrellä Helsingin keskustaa pitkästä aikaa ihmisiä ja taiteilijoita ihmetellen, etenkin kun seura oli hyvää.

Taiteen kirjoa

Perjantaina luvassa olikin sitten todellista luksusta, kun pääsin tutustumaan Olympian henkilökunnan kanssa Celebrity Eclipse huippuristeilijään, joka pysähtyi Helsingissä Itämeren risteilynsä aikana. Vaikka olen päässyt aikaisemmin risteilemään huippuristeilijöillä, yllättää niiden hienous joka kerta. Tämä kyseinen alus oli vielä erityisen tyyllikkäästi sisustettu ja se huokui glamouria. Noiden jälkeen Ruotsinlaiva ei vain ikävä kyllä tunnu enää miltään. Oli hienoa päästä tutustumaan laivaan sen ollessa lähes tyhjillään ja lisäksi pääsimme nauttimaan laivan ensiluokkaisista ruuista neljän ruokalajin lounaalla. Ainoa vierailun huonopuoli oli se, että siitä tuli taas järkyttävä hinku tuollaisille risteilijöille. Voisinkin syksyn kuluessa kirjoitella hieman enemmän kokemuksiani risteilymatkustamisesta, joka on mielestäni upea tapa saada lyhyestäkin matkasta irti todella paljon.

Laiva oli täynnä hienoja baareja...

...huikaisevia ravintoloita...

....upeita sisätiloja...

....sekä kauniita yksityiskohtia...

...ja koko komeuden kruunasi mahtava aurinkokansi, josta näkyi myös Lauttasaari.

Luksushetken jälkeen suuntasimme vanhempieni kanssa lähes suoraan takaisin Porvooseen, jonne olimme saaneet puhuttua myös Tuomaksen ja Anun. Missionamme oli saada nostettua 170 kiloinen palju paikoilleen, jotta sitä päästäisiin koekäyttämään. Yritimme nostaa sitä jo alkuviikosta, mutta voimamme eivät riittäneet. Kahden lisäkantajan voimin saimme paljun vihdoin perjantai-iltana paikoilleen. Isi oli ostanut sen äidille synttärilahjaksi, mutta onneksi me muutkin pääsimme siitä nauttimaan. Itse olen hinkunut paljua mökille jo vuosikaudet, enkä turhaan, se on täydellinen. Molemmat illat kuluivatkin yhteen-kahteen asti yöllä paljun lämpöisessä vedessä lilluen ja tähtiä tuijotellen, taivaallista. Tuon takia on ehkä pakko yrittää suunnata mökille vielä syksynkin kuluessa ja tiedän jo nyt mitä tulen tekemään koko joulun ajan.

Paljuttelun iloa!

Muutenkin viikonloppu sujui mukavasti. Perjantai-iltana vietimme isin synttäreitä herkutellen ja paljutellen ja sain taas lisää ravintoa kauhunälkääni, kun katsoimme Scream 4:n. Elokuva oli ihan hyvä, mutta pelkäämän sekään ei saanut. Jos joku tietää oikeasti pelottavia kauhuelokuvia, niin kertokaahan ihmeessä.

Lauantaina nautiskelin kesän viimeisistä auringossa löhöilyistä, kävimme läheisellä järvellä kesän viimeisellä uinnilla ja loppuilta kuluikin jälleen Nintendon ääressä. Tuomas sai suureksi riemuksemme viritettyä isoon telkkariin myös legendaarisen 8-bittisen Nintendon, joten ilta kului Super Mario Bros. 3:sta pelaten. Ei voi kun ihmetellä, miksi pelejä on enää tuon jälkeen kehitetty, kun täydelliset pelit on jo tehty tuolloin. Kun vihdoin maltoimme lopettaa siirryimme jälleen saunomaan ja paljuttelemaan. Kun pääsin nukkumaan soivat Super Marion tunnarimusiikit nonstoppina päässä ;D

Sunnuntaina pelivuorossa oli Megaman, toinen Nintendosuosikkini, jonka saimme googlen avulla pelattua Tuomaksen kanssa läpi. Hauskaa, miten yksi pelikone saa kaikenikäiset aikuiset taantumaan takaisin lapsen tasolle. Sydän tykyttää tuhatta ja sataa ja suusta pääsee kauhunsekaisia huudahduksia ja riemunkiljahduksia, ihan niin kuin lapsena.

Kesän viimeisiä nautintoja

Lopulta oli kuitenkin aika irroittaa ote ohjaimesta, pakata tavarat ja jättää haikeat hyvästit mökille. Mökillä oloon ei kyllästy koskaan ja sieltä pois lähteminen on aina yhtä tylsää. Täytyy vaan toivoa, että kerkeisin sinne vielä ennen joulua, mutta ainakin viimeistään silloin. 

Kotimatkalla ajoin vielä Espoon kautta, kun kävin katsomassa Tuomaksen ja Anun uutta asuntoa ja autoin tavaroiden kannossa juuri sen verran, että saan kutsun tupareihin. Sitten olikin aika suunnata takaisin kohti Turkua, jonne pääsin vasta seitsemän jälkeen. Onneksi juuri sopivasti ennen E:T:n alkua, jota katsoessa kulutin loppuillan Mindi ja suklaalevy kainalossani. 

Loma on ollut ihana, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan. Jos elämä olisi aina näin täydellistä, ei siitä osaisi edes nauttia. Sen takia onkin taas aika suunnata kohti syksyn tuulia ja katsoa, mihin ne minut lennättävät. Syksy on lempivuodenaikani ja silloin alan ylleensä kaivata jotakin uutta elämääni. Se, mitä se tällä kertaa on, jää nähtäväksi. 

Mukavaa kesän loppua kaikille, nauttikaan elokuun lämpimistä ilmoista ja ihanan pimeistä illoista!