Kevät- ja kesäreissut mielessä

Kuinka monet hyvästit tälle talvelle pitää heittää, että siitä pääsisi eroon? Koska säähän en pysty vaikuttamaan, olen karannut todellisuutta välillä kevät- ja kesämatkojen suunnitteluun. Alkaa tämä talvi ja kotona kökkiminen jo riittää, kaipaan lämpöä, värejä ja reissuja.

Meidän Espanjan matkasta on kohta viisi kuukautta ja mieli on alkanut hinkua uusien seikkailujen perään. Vaikka matkustaminen taaperon kanssa on kaikkea muuta kuin lomailua, tarvitsen säännöllistä maisenanvaihdosta, jotta pysyn edes jotenkin järjissäni. Mihinkään kauemmas emme ole menossa nyt keväällä tai kesällä, mutta muutamia matkoja on jo suunnitteilla.

Toukokuussa teemme toivottavasti minimatkan Tallinnaan ystäväpariskunnan kanssa. Tallinnassa riittää tekemistä ja ihasteltavaa vaikka useammallekin päivälle. Viimeksi olemme olleet Tallinnassa syksyllä 2019, kun teimme viimeisen kahdenkeskisen matkan miehen kanssa ennen vauvan syntymää.

Toukokuussa tai kesällä teemme myös parhaan ystäväni Viivin kanssa road tripin Suomessa. Suunnitelmana on ajaa Verlan tehdasmuseon kautta kylpylähotelli Järvisydämeen yhdeksi yöksi. Sieltä matka jatkuu Pieksämäen kautta Jyväskylään, mistä käsin aiomme osallistua Palsanmäen huutokauppaan. Huutokauppakeisarista on tullut meidän sisäpiirijuttu, joten pakkohan tuo paikka on edes kerran elämässä kokea.

Kesäkuussa yritämme tehdä jonkinlaisen perhematkan ulkomaille. Tällä hetkellä todennäköisimmältä näyttää reissu Tukholmaan ja Gotlantiin. Muina vaihtoehtoina ovat pyörineet mm. Saarenmaa ja Saksa. Tukholmassa haluaisimme käydä ainakin Junibackenissa ja vaan nauttia kaupungin kauneudesta. Gotlanti on kiehtonut kohteena jo pitkään, majoitusten hinnat vaan ovat aika korkeita kesäisin. Saa nähdä, mihin nyt lopulta päädymme.

Ainoa varmistunut reissusuunnitelma kesälle on juhannuksen jälkeinen lammaspaimenviikko Houtskarissa. Vietämme viikon Turun saaristossa lampaita rapsutellen ja maisemia ihastellen. Rakastuin viime kesänä tuohon saaristoon, joten tuskin maltan odottaa tätä reissua. Toivottavasti säät suosisivat, eikä ihan koko viikkoa sataisi vettä.

Heinäkuulle emme ole vielä varanneet mitään muuta, koska ajatuksissa on myös viettää kesää kotosalla. Varmasti käymme jossain välissä mökillä Porvoossa ja mahdollisesti teemme jonkinlaisen visiitin Itä-Suomeen. Tykkään tehdä matkasuunnitelmia, mutta kalenterissa pitää aina olla myös tilaa spontaaneille jutuille. Ne ovat kesässä usein parasta.

Onko sinulla reissuja suunnitteilla keväälle tai kesälle? :)

Matkaunelmia maata ja merta pitkin

Koronavuodet yhdistettynä ilmastokriisiin ovat saaneet minut tarkastelemaan omia matkustustottumuksiani melko kriittisesti. Olenkin vähentänyt vuodesta 2019 lähtien lentojeni määrää radikaalisti ja uskon muutoksen olevan pysyvä. Vaikka en olekaan lentolakossa, punnitsen jokaista lentomatkaani nykyään hyvin pitkään ja tarkasti. Kun matkustamista ei enää ajattele pelkästään lentojen kautta, on mieleni lähtenyt rakentamaan aivan uusia matkaunelmia.

Nyt ajattelin listata seitsemän Euroopan reissu-unelmaa, jotka on mahdollista toteuttaa junalla, autolla, laivalla tai bussilla. Suomen maantieteellisen sijainnin takia lähes kaikkiin näihin reissuihin täytyy käyttää useampaakin kulkuneuvoa. Maata ja merta pitkin matkustaessa aikaa menee lähes väistämättä enemmän kuin lentäen, mutta toisaalta silloin matkanteko itsessään on enemmän osa reissua. 

Yöjunalla Tukholmasta Berliiniin

On mahtavaa, että Eurooppa on palauttamassa ja laajentamassa yöjunaverkostoaan. Se on mainio tapa taittaa pitkiäkin matkoja yöunien aikana. Heti, kun kuulin että Snälltåget aloittaa yöjunayhteyden Tukholmasta Berliiniin, alkoi mieleni tehdä reissusuunnitelmaa. 

Reitti kulkisi laivalla Tukholmaan, jossa voisi mennessä ja tullessa viettää päivää junan/laivan lähtöä odottaen. Nyt lapsen kanssa kävisimme varmasti ainakin Junibackenilla ja Wasa-laivakin on minulta vielä jäänyt näkemättä. Illalla hyppäisimme yöjunan kyytiin ja heräisimme aamusta Berliinissä. Berliini on jäänyt minulle todella tuntemattomaksi, olen käynyt siellä vain kerran kuukauden mittaisen reilin viimeisinä päivinä, jolloin emme jaksaneet juurikaan kaupungissa kierrellä. Olen myös kuullut, että Berliinissä on todella hyviä leikkipuistoja lapsille.

Berliinissä viettäisimme varmaankin 3-4 päivää ja palaisimme sitten samaa reittiä takaisin. Tämä reissu olisi siis toteutettavissa noin viikossa, mikä on aika tyypillinen aika lomalle. Vähän elättelen toiveita, että tämä matka toteutuisi jo vaikka tänä keväänä, mutta saa nyt nähdä.

Asuntoautolla Pohjois-Norjaan

Tämä reissu on ollut unelmalistallani jo pitkään. Suunnitelmissa olemme välillä olleet lähdössä omalla autolla ja välillä vuokratulla asuntoautolla, molemmissa on varmasti ne omat hyvät ja huonot puolet. Jos lähtisimme matkaan asuntoautolla, ottaisimme yöjunan Rovaniemelle tai Kolariin ja jatkaisimme siitä eteenpäin asunto-autolla. 

Reitti kulkisi varmaankin Kilpisjärven kautta Lofooteille ja sieltä sitten Pohjois-Ruotsin läpi takaisin Suomeen. Toisaalta Pohjois-Norjassa on niin valtavasti upeita paikkoja, joten voi olla että reitti koukkaisi Lyngenin tai Senjan kautta. 

Aikaa tähän matkaan olisi varattava vähintään kaksi viikkoa, mielellään enemmänkin. Pitkään ajattelin, että tänä kesänä olisi vihdoin Pohjois-Norjan vuoro, mutta taapero viihtyy sen verran huonosti edelleen pitkillä automatkoilla, että tämä unelma saa vielä odottaa ainakin muutaman vuoden.

Laivalla ja autolla Iso-Britanniaan

Vaikka sainkin parhaan ystäväni Viivin loppuvuodesta Englannista takaisin Suomeen, asuu edelleen Emily perheineen Englannissa, joten Britanniaan tulee varmasti matkustettua vielä tulevaisuudessa. Sen ympärille aloin suunnitella pidempääkin road tripia. 

Reitti kulkisi todennäköisesti Finnlinesin laivalla Saksaan ja siitä Hollannin ja Belgian kauttaa Ranskaan, josta ottaisimme DFDS:n lautan joko Doveriin tai Newhaveniin ja jatkaisimme siitä autolla Bristolin alueelle, jossa Emilyn perhe asuu. Takaisin voisimme ajella vaikka Luxemburgin ja Saksan kautta. Tällä matkalla tulisi käytyä myös Belgiassa ja Luxemburgissa ensimmäistä kertaa ikinä.

Tähän reissuun varaisin aikaa ainakin kaksi viikkoa, mieluiten kolme, jotta matkan varrella ehtisi pysähdellä usemmassa maassa ja kaupungissa. Amsterdamista olisi myös lauttayhteys Newcastleen, josta olisi lyhyehkö ajomatka Skotlantiin, jonne haluaisin myös joskus päästä käymään. Voi siis olla, että Britteihin tulee tehtyä vielä useampikin reissu tulevaisuudessa.

Automatka Etelä-Saksaan ja Sveitsiin

Minulla on useampiakin sukulaisia Etelä-Saksassa, jossa en ole käynyt sitten teini-iän. Olisi mukava tehdä automatka noihin maisemiin pitkästä aikaa ja samalla haluaisin käydä Sveitsissä ensimmäistä kertaa elämässäni. 

Reitti kulkisi Finnlinesilla Travemünden satamaan, josta jatkaisimme kohti Stuttgartin aluetta. Siellä seuduilla sijaitsee myös Saksan Legoland, jossa olisi hauska käydä Aarnin kanssa. Lisäksi Baden-Baden ja käynti Ranskan puolella Strasbourghin puolella kiinnostaisi. Sveitsissä haluaisin ehdottomasti käydä tekemässä päiväretkiä Alppien maisemissa. Tähän matkaan varaisin myös noin kolmisen viikkoa, jotta jokaisessa paikassa ehtisi viettää rauhassa aikaa. Jos Sveitsin tiputtaa suunnitelmasta pois, riittäisi kaksi viikkoa varmasti hyvin.

Laivalla Tanskasta Färsaarille ja Islantiin

En todellakaan tiennyt, että Islantiin on mahdollista mennä omalla autolla. Niin sitä vain oppii uutta, kun alkaa googlailla. Islanti teki suuren vaikutuksen minuun 2000-luvun alkupuolella ja siitä asti olen halunnut palata tuohon maagiseen maahan ajan kanssa. 

Jos matkaan haluaa lähteä omalla autolla kulkisi reitti Ruotsin kautta Tanskaan ja sieltä Smyril Linen laivalla Färsaarten kautta Islantiin ja takaisin samaa reittiä. Ja koska laiva kulkee Färsaarten kautta, kannattaisi siellä ehdottomasti viettää vaikka viikko mennessä tai tullessa. 

Islannissa haluaisin nähdä lähinnä kaiken ja vielä enemmän, joten tähän matkaan kuluisi varmasti lähemmäs kuukausi, jos ei enemmänkin. Tämä suunnitelma tuskin on toteutumassa ihan lähitulevaisuudessa, mutta eihän elämästä koskaan tiedä.

Balkanin kierros bussilla

Haaveissani on jo pitkään ollut kiertää kerralla laajemmin Balkanin alueen maita. Olen käynyt ainostaan Kroatiassa ja Montenegrossa aiemmin ja niihinkin palaisin mielelläni uudestaan. Tämä matka olisi helpointa varmaan toteuttaa busseilla, koska olen ymmärtänyt, ettei junayhteydet tuolla ole kovin hyvät. Omalla autolla en tuonne uskaltaisi lähteä (vuonna 2016 jouduimme Viivin kanssa auto-onnettomuuteen Kroatiassa, josta selvisimme kuin ihmeen kaupalla ilman vammoja). 

Maista kiinnostaisi ainakin Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja osittain Balkaniin kuuluva Slovenia. Miksei myös Serbia, Bulgaria ja Romania, jos tuonne päin lähtisi ihan ajan kanssa. Jos matkan haluaisi tehdä Suomesta asti maata pitkin, olisi siihen varattava varmasti ainakin kuukausi. Mutta lyhyemmin sen voisi toteuttaa lentämällä esimerkiksi Kroatiaan ja lähtemällä sieltä sitten eteenpäin bussilla. 

Rail Balticaa pitkin Tallinnasta Varsovaan

Viimeinen matkahaave on todellakin vasta haave, koska Rail Baltica valmistuu arvion mukaan vasta vuonna 2025. Odotan sitä kyllä innolla ja varmasti tulemme matkustamaan sitä pitkin Tallinnasta Latvian ja Liettuan kautta Puolan Varsovaan.

 

Matkalla voisi pysähtyä ainakin Riiassa ja Kaunasin kaupungissa Liettuassa. Varsovasta voisi vielä jatkaa matkaa Gdańskin rannikkokaupunkiin ja tulla sieltä laivalla Ruotsin kautta takaisin Suomeen. Aikaa varaisin tähän matkaan noin kaksi viikkoa. Toivottavasti rakennustyöt etenevät aikataulussa ja matka olisi mahdollinen jo seuraavan viiden vuoden aikana. 

Sellaisia matkaunelmia minulla, jotka toivottavasti toteutuvat kaikki vielä jossakin vaiheessa elämää. Millaisia reissuhaaveita sinulla on? Unelmoitko lentomatkailusta vai maata tai merta pitkin matkustamisesta?

Ruskarakkautta ja reissujännitystä

Ruska-aika on tänäkin vuonna ollut aivan uskomattoman kaunis, vaikka olemme nauttineet siitä ihan vain täällä Helsingissä. Lauttasaaressa on onneksi vielä toistaiseksi säilytetty niin paljon luontoa, että ruskaretkille voi lähteä omalta kotiovelta. 

Ruska kuitenkin väistämättä muistuttaa myös siitä, että inhokkikuukauteni marraskuu tekee tuloaan nopealla vauhdilla. Tosin tänä vuonna uskon sen olevan paljon siedettävämpi kuin aiempina vuosina. Jos tähdet ovat nimittäin kohdillaan, olemme ensi viikolla Espanjan Aurinkorannikolla, jossa vietämme kokonaisen kuukauden. 

Vielä alkuvuodesta tai edes keväällä en uskonut, että lähtisimme ulkomaille tämän vuoden aikana. (Enkä kyllä usko sitä ennen kuin oikeasti istumme koneessa kohti Malagaa ensi viikolla.) Niin vain kuitenkin päädyimme heinäkuun alussa varamaan lennot ja osan majoituksista Andalusiaan loka-marraskuulle. Meidänhän oli tarkoitus lähteä marraskuupakolaisiksi jo viime vuonna, mutta emme onneksi ehtineet tehdä mitään varauksia ennen kuin korona tuli ja sekoitti koko pakan.

Saimme mieheni kanssa toiset koronarokotteet elokuussa ja niiden myötä uskallan suhtautua matkustamiseen vähän rohkeammalla mielellä. Aarnihan ei tietenkään tuota rokotusta ole saanut, mikä vähän mietityttää, mutta pitää vain luottaa siihen, että noin pienillä lapsilla korona ei todennäköisesti aiheuta vakavia oireita. Espanjan koronatilanne on suht hyvä ja rokotusprosentti korkea. Toki aiomme myös vältellä suuria ihmismassoja, huolehtia hyvästä käsihygieniasta ja käyttää maskeja.

Mieli on seilannut edestakaisin tämän reissun suhteen, välillä olen ollut ihan valmis perumaan sen ja välillä taas meinaan haljeta innosta. Kaiken epävarmuuden takia en ole siitä täällä blogissakaan aiemmin kirjoitellut. Lennot ja lähes kaikki majoitukset varasimme niin, että ne voi perua ilmaiseksi vielä hyvin lähellä lähtöä. Tosin yhden upean Airbnb-asunnon varasimme, vaikka peruutuksen sattuessa menettäisimme siinä jonkin verran rahaa.

Suunnitelmissa on viettää aluksi kaksi viikkoa Fuengirolassa, mistä varasimme Airbnb-asunnon keskeiseltä sijainnilta. Sen jälkeen teemme vajaan viikon autoreissun Rondaan ja Granadaan, jonka jälkeen vietämme loppuajan Airbnb-asunnossa Benalmádenassa. Tarkoituksena on nauttia toivottavasti lämmöstä ja auringosta (ainakin verrattuna Suomen marraskuuhun), tehdä retkiä ja patikointeja lähiseiduilla, syödä herkullista espanjalaista ruokaa, löhötä ja lomailla sekä viettää yhdessä aikaa perheenä. 

Ensi vuoden alussa Aarni aloittaa päiväkodin, minä toivottavasti jonkinlaisen työn ja mies jatkaa opiskeluja, minkä myötä meidän arki muuttuu radikaalisti. On ihanaa saada tehtyä tuollainen pidempi irtiotto koko perheen voimin vielä ennen uuden elämänvaiheen alkua. Se oli oikeastaan se suurin syy, miksi päätimme reissuun lähteä. Ei voi nimittäin yhtään tietää, milloin meillä on seuraavan kerran tällainen elämäntilanne, jossa emme kukaan ole sidottuna mihinkään velvollisuuteen.

Pitkään yritin saada reissun toteutumaan maata pitkin, joko autolla tai junalla, mutta lopulta jouduin toteamaan sen liian vaikeaksi toteuttaa. Junalla emme saisi mukaamme tarpeeksi tavaraa ja autolla reissaaminen koko Euroopan halki lapsen kanssa, joka saa hermoromahduksen 20 minuutissa auton kyydissä, olisi vain varma tapa pilata loma heti alkuunsa. Niinpä siis oli valittava lento, jonka päästöt tietysti kompensoimme. 

Ennen en olisi miettinyt näitä asioita hetkeäkään, mutta jokin muutos itsessäni on tapahtunut viime vuosina. Edellisestä lentomatkasta on kulunut yli kaksi vuotta ja se on saanut tajuamaan, ettei minun tarvitse lentomatkustaa joka vuosi, saati useita kertoja vuodessa.

Matkustaminen ulkomaille pitkän tauon jälkeen jännittää jotenkin todella paljon. Vaikka olen tehnyt sitä koko ikäni, niin jotenkin tuntuu, että tällä hetkellä pystyn samastumaan paljon enemmän niihin ihmisiin, jotka eivät koskaan matkusta ulkomaille. Kaikki tuntuu jotenkin vieraalta ja vaikealta, eikä vähiten sen takia, että edessä on ensimmäinen lentomatka Aarnin kanssa. Inhoan lentämistä muutenkin ja sitten pitäisi vielä yrittää huolehtia melkein 2-vuotiaan tarpeista lennon aikana. Unohtamatta kaikkia koronaan liittyviä asioita, jotka aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa matkustamiseen. Mutta silti haluan lähteä, koska uskon matkan antavan paljon enemmän kuin se ottaa.

Blogiin olisikin sitten pitkän tauon jälkeen luvassa jälleen reissujuttuja muualtakin kuin kotimaasta. Edellisistä onkin aivan liian pitkä aika!