Paratiisisaari Moorean upea luonto

Vietämme viimeistä päivää Moorealla, jossa kymmenen päivää ovat vierähtäneet ihan huomaamatta. Ensimmäisten päivien aikana olin aivan tajuttoman väsynyt. Jotenkin kuukauden aikana kertynyt reissuväsymys purkautui oikein toen teolla, kun vihdoin pysähdyimme pidemmäksi ajaksi yhteen paikkaan. 

Moorea on yksi Ranskan Polynesian lukuisista saarista ja se on yksi niistä harvoista, jonne on lauttayhteys Tahitilta. Se on myös yleiseltä hintatasoltaan edullisempi kuin esimerkiksi tunnetumpi Bora Bora. Turisteja on melko paljon, mutta ei todellakaan riesaksi asti. Paikalliset puhuvat yllättävän hyvin englantia ja ovat tuhat kertaa ystävällisempiä kuin ranskalaiset. Sää on ollut miellyttävä n aurinkoista tai puolipilvistä ja noin 25-28 astetta lämmintä. Sateita on ollut ajoittain, mutta ne ovat olleet hyvin lyhyitä. Ja mikä luonto täällä onkaan. Vehreänänä kohoavat vuoret, palmujen reunustamat rannat ja turkoosin sävyissä välkehtivä meri.

Kun tokenimme alun väsymyksestä, vuokrasimme auton, koska se on lähes välttämättömyys täällä. Koko saaren kiertää hyväkuntoinen tie, jolle tulee pituutta noin 60 kilometriä. Tie kulkee rannan tuntumassa. Yksi päällystetyistä teistä nousee Belvederen näköalapaikalle, jonne mekin ajoimme yhtenä päivänä. Saman tien varressa pääsee myös tutustumaan saaren historiaan kävelemällä erilaisten palvonta- ja seremoniapaikkojen luokse, jotka sijaitsevat vehreän metsän keskellä.

Belvederen näköalapaikalta aukeavat maisemat Moorean yli aina merelle asti ja sieltä näkyvät myös sen kaksi lahtea Cooks Bay ja Opunohu Bay, joista jälkimmäisen rannalla meidän Airbnb-asunto sijaitsee. Paluumatkalla kävimme vielä ihastelemassa ananaspeltoja, joita on täällä paljon.

Toisena päivänä ajoimme koko saaren ympäri ja teimme vaelluksen viidakon halki Afareaitu Fallsille. Korkeaa kalliota laskeutuva putous oli upea näky, vaikka vettä siinä ei tällä hetkellä ollutkaan kovin paljoa. Kävimme myös virkistäytymässä putouksen alla olevassa altaassa. Luulimme nauttivamme paikasta kahdestaan, kunnes huomasin meidän uimapaikan olevan puoli metrisen ankeriaan reviirillä. 

Tosiaan asumme budjettisyistä Airbnb-asunnossa, vaikka olisivathan ne veden päälle rakennetut bungalowit houkutelleet aika paljon. Kämppä sijaitsee kuitenkin ihan meren rannalla, meidän takapihana toimii koralliriutta värikkäine kaloineen ja maisemat ovat upeat, joten hyvin olemme täällä viihtyneet, vaikka itse asunto onkin aika vaatimaton. Asunnon omistaja asuu itse talon toisessa puolikkaassa ja on aivan älyttömän ystävällinen tyyppi. Hänen firma järjestää myös valasretkiä, johon osallistuimme eilen. Siitä tulikin sitten yksi elämämme parhaista päivistä. 

Maalla emme ole juuri villieläimiä nähneet, mutta kotieläimiä täällä on senkin edessä. Suloisia koiria on joka paikassa, vuohia, lehmiä ja hevosia on melko paljon ja kanoja ja kukkoja tepastelee jatkuvasti kaduilla. Myös muita lintuja on täällä paljon ja minimaalisen pieniä muurahaisia, jotka tunkeutuvat joka paikkaan ruuan perässä. Hyttysiä on ollut jonkin verran, mutta ei kuitenkaan haitaksi asti.

Veden alla taas on elämää sitäkin enemmän ja siitä olemme päässeet nauttimaan monena päivänä. Moorea on todellinen snorklaajan paratiisi. Kävimme yhtenä päivänä laitesukeltamassa, mutta se on täällä aika kallista ja snorklaten näimme paljon enemmän kuin sukelluksilla.

Pelkästään kahden viime päivän aikana olemme nähneet lukuisia eri kaloja, merimakkaroita, kilpikonnia, sitruuna- ja riuttahaita, keihäsrauskuja, delfiinejä ja ryhävalaita. Niin paljon uskomattomia luontoelämyksiä, että sydän meinaa pakahtua onnesta. Moorea tarjosi meille niin paljon enemmän kuin ikinä uskalsin odottaa. On jotenkin todella haikeaa jättää taakse tämä paratiisi ja jatkaa matkaa taas eteenpäin. Mutta eiköhän edessäkin odota vielä hienoja paikkoja ja elämyksiä. Muutaman päivän vietämme vielä Tahitilla relaten ja matkasuunnitelmia tehden ja ensi viikolla alkaa kuukauden seikkailu Uudessa-Seelannissa. Olemme jo nyt kokeneet niin paljon, että välillä sitä unohtaa, että meillä on vielä kaksi kuukautta reissua edessä. 

Minustako maailmanympärimatkaaja?

Jos jollekin on jäänyt vielä epäselväksi, niin rakastan matkustamista. Kerrytän jatkuvasti säästöjä reissukassaan, jotta voin toteuttaa seuraavan matkaunelmani. Vaikka olen matkustanut kuudella mantereella ja kymmenissä maissa, ei minulla oikein koskaan ole ollut hinkua matkustaa maailman ympäri. Jotenkin olen kokenut sen aina liian isoksi palaksi minulle ja tyytynyt suosiolla matkustamaan pienempiä pätkiä kerralla. 

Kun aloimme miettiä avomieheni kanssa häämatkakohdetta, oli vaikeaa löytää yksittäistä paikkaa, joka olisi korkealla sijalla molempien unelmalistalla. Emme myöskään kokeneet järkeväksi maksaa valtavia summia vain siitä, että makaamme kaksi viikkoa jossakin paratiisimaisessa luksusresortissa. Etenkin, kun vastaavalla summalla voisi kokea niin paljon enemmän.

Tämän myötä syntyi hullu ajatus maailmanympärimatkasta. Koska kaikki unelmakohteemme sijaitsevat kaukana Suomesta, päätimme käydä lähes niissä kaikissa kerralla. Vuoden verran olemme kerryttäneet matkakassaa ja kesän alussa löimme lukkoon lopullisen matkareittimme ja ostimme lennot. Moni muu asia matkan suhteen on vielä auki, mutta nyt ajattelin kirjoitella hieman matkareitistämme, josta olen enemmän kuin innoissani.

Matkamme alkaa 6. syyskuuta, kun lennämme Vancouveriin, Kanadaan. Monet ovat kehuneet Vancouveria yhdeksi maailman parhaista kaupungeista, joten saa nähdä, täyttyvätkö nuo odotukset. Vancouverissa vietämme vajaan viikon, jonka aikana olisi tarkoitus myös piipahtaa Vancouver Islandilla.

Vancouverin viikon jälkeen meitä odottaa asuntoauto, jolla lähdemme ajelemaan kohti Kanadan Kalliovuoria. Tätä osuutta odotan ja jännitän vähintään yhtä paljon. Odotan niin paljon, että pääsen ihastelemaan upeita vuoristomaisemia, vaeltamaan ja toivottavasti myös melomaan. Toisaalta jännitän kovasti, miten asuntoautoilu sujuu, kun kumpikaan meistä ei ole ajanut ennen niin isoa autoa. Etenkin kun oli edullisempaa vuokrata isompi auto kuin pienempi, niin toivon, että Kanadan tiet ovat huomattavasti leveämpiä kuin esimerkiksi Britannian.

Jos selviämme asuntautoilusta hengissä, niin matkamme jatkuu Los Angelesin kautta kohti Tahitia. Koska lennot kulkivat Kanadasta Tahitille Losin kautta, päätimme pysähtyä muutamaksi päiväksi tuohon elokuvien ja tähtien pääkaupunkiin. Los Angelesissa kierrämme varmasti "pakolliset" nähtävyydet ja Universal Studioilla on pakko päästä käymään, koska siellä on muun muassa Tylypahka <3

Losista lennämme Tyynelle valtamerelle Tahitille, josta jatkamme sen vieressä sijaitsevalle pienemmälle Moorealle. Täällä vietämme matkan rantaosuuden, joka sisältää varmasti myös snorklausta ja sukellusta. Hyvällä tuurilla saaren vesissä uiskentelee tuohon aikaan myös ryhävalaita poikasineen, joiden kanssa on mahdollista uida. Se olisi minulle yhden suuren unelman täyttymys. Vietämme Moorealla parisen viikkoa, jonka jälkeen meillä on vielä viikko aikaa, jonka vietämme joko Tahitilla tai jollakin muulla saarella.

Seuraavaksi matkamme jatkuu kohti Uutta-Seelantia, joka on ollut unelmalistallani jo todella pitkään. Lennämme pohjoissaarelle, jossa meitä odottaa pienempi matkailuauto, jolla lähdemme kiertämään pohjois- ja eteläsaarta kuukauden ajan. Tämä osuus on vielä täysin auki, tiedämme ainoastaan, että lähdemme matkaan Aucklandista ja päädymme Christchurchiin. Jonkinlaisen ajosuunniteman teemme varmaan etukäteen, mutta pitkälti kuljemme myös fiiliksen mukaan.

Uudesta-Seelannista lennämme Australiaan, joka kuulu ihan lempparimaihini. Ihan mahtavaa päästä yli kymmenen vuoden jälkeen taas tuonne upeaan paikkaan. Aloitamme Australian osuutemme Melbournesta, josta jatkamme Sydneyn alueelle ja siitä sitten itärannikkoa ylös aina Cairnsiin asti. Australiassa meillä on käytössä bussipassi, mutta mitään tarkempaa reittisuunnitelmaa meillä ei vielä ole. Suurkaupunkien lisäksi haluamme nähdä paljon luontoa, joten käymme todennäköisesti ainakin Blue Mountainsin alueella, Whitsundayn saarilla ja Isolla valliriutalla.

Kaikki postauksen kuvat Wikipedia ja Pixabay

Matkamme viimeinen kohde on muutaman päivän pysähdys Singaporessa, jotta saamme vähän katkottua tuota tuskaisen pitkää lentomatkaa takaisin Suomeen. Minulla on neljän vuoden takaa niin hyvät muistot Singaporesta, että mielelläni palaan kaupunkiin uudelleen. Jos muuten joku lukijoista on käynnyt joissakin reissumme kohdemaissa, niin otan mielelläni vastaan kaikenlaisia matkavinkkejä ja kohdesuosituksia.

Kokonaisuudessaan matkamme kestää hieman yli kolme kuukautta ja palaamme takaisin Suomeen 10. joulukuuta, koska en suostu mistään hinnasta viettämään joulua poissa Suomesta. Ihan uskomatonta, että tasan kuukauden päästä lähdemme jo kohti Kanadaa ja varmasti yhtä elämämme suurinta seikkailua. Jännittää ja pelottaa, kuten aina ennen pidempiä reissuja, mutta uskon, että matkasta tulee meille unohtumaton kokemus, jota voimme muistella vielä vanhoina keinutuolissa.

Ihanaa viikkoa kaikille, täällä on käynnissä jo aikamoiset häätohinat! <3