Perheloma Hyvinkään Sveitsissä

Suuret oli suunnitelmat kesän alussa päivitellä blogi vihdoin ajan tasalle. Enpä vain tiennyt, että kahden pienen lapsen kanssa "lomailu" on sen verran kokopäivätyötä, että harvinaista omaa aikaa ei vaan millään raaski käyttää kirjoittamiseen. Jos nyt kuitenkin edes yhden tekstin saisin ulos tänä kesänä.

Jos etsit helppoa ja kivaa lomakohdetta lasten kanssa, niin suositukseni menee Hyvinkään Sveitsille, jossa vietettiin viime kesänä kolmen yön miniloma. Vauvavuosi oli ihan alussa, eikä haluttu lähteä pidemmälle reissuun. Silloin 4-vuotiaalle haluttiin kuitenkin antaa pieni irtiotto kotoilusta ja mökkeilystä, johon Sveitsi toimi täydellisesti. 

Helsingistä on Hyvinkäälle vajaan tunnin ajomatka, mikä sujui ongelmitta. Käytiin heti aluksi syömässä ravintola Harlekiinissa perille päästyämme. Runsaan buffetlounaan voimin suunnattiin kiertelemään Suomen Rautatiemuseoon. Kyseessä on Museokorttikohde, muuten liput maksavat 10 aikuisille ja 5 euroa lapsille (alle 7-vuotiaat ilmaiseksi). 

Museossa oli kattavasti esillä eri aikakausien junakalustoa ja lapset oli huomioitu kivasti näyttelyssä. Juniin pääsi sisään, oli paljon toiminnallisuutta ja tekemistä. 

4-vuotiaan suosikiksi nousi kesäisin auki oleva pihajuna, jonka kyydissä käytiin useamman kerran. Museon pihapiiri on tosi tunnelmallinen ja rakennuksissa on erilaisia näyttelyitä. Siellä on myös pieni kahvila, jossa käytiin herkuttelemassa ennen hotellille lähtöä. 

Museolta ajeltiin Hotel Sveitsiin ja asettauduimme huoneeseemme. Huone oli viihtyisä, vaikka neljällä hengellä koko huone tuntui olevan pelkkää sänkyä. Hotellista on sisätiloja pitkin käynti Sveitsin uimalaan, mitä meidän vesipeto halusi heti lähteä testaamaan. Uimala koostuu sisä- ja ulkoaltaista. Sekä sisällä että ulkona on matka-allas ja hyppyallas sekä lasten kahluuallas. Sisällä on lisäksi terapia-allas poreineen, erilaisia saunoja ja vesiliukumäki, josta meidän 4-vuotias oli erityisen innoissaan. Uimalan vapaa käyttö sisältyi hotellihuoneen hintaan. 

Seuraava päivä vietettiin kokonaan Sveitsissä. Tekemistä on tosi paljon lapsille ja sattumalta osuttiin Sveitsiin vielä Hyvinkää-päivänä, minkä kunniaksi kaupunki järjesti kivaa ohjelmaa uimalan alueella. Aamupalan jälkeen (erittäin hyvä ja monipuolinen) vauva kävi päiväunille ja itse lähdin aamu-uinnille esikoisen kanssa. 

Lounasta syötiin myös hotellilla ja sen jälkeen oli vuorossa Superpark, johon pääsi myös kätevästi huoneesta sisäkäytäviä pitkin. En ollut aiemmin käynyt Superparkissa, mutta se oli selkeästi suunnattu vähän isommille lapsille. Ihan hyvin 4-vuotiaan kanssa löytyi kuitenkin tekemistä etenkin eri pelihuoneissa. 

Iltapäivästä suunnattiin esikoisen kanssa vielä elokuviin (jälleen sisäkäytäviä pitkin). Otettiin mukaan irtokarkkeja ja käytiin katsomassa Inside Out 2. Tykkäsin siitä kovasti ja 4-vuotiaskin viihtyi, vaikka osa jutuista varmaan menikin häneltä vielä ohi. Loppupäiväksi mentiin koko perhe pyörimään uimalaan. Käytiin altaissa vuorotellen, osallistuttiin kaupungin ilmaiseen onnenpyörään, 4-vuotias ajeli mäkiautoilla ja ihmeteltiin lopuksi pellehyppynäytöstä. Ihan uskomattomia hyppyjä ja temppuja tekivät hurjapäiset pellet. 

Viimeinen kokonainen reissupäivä vietettiin Hyvinkäätä kierrellen. Aamupalan jälkeen mies lähti esikoisen kanssa polskimaan ja minä nukuttamaan vauvaa Sveitsin mäkisiin metsämaisemiin. Alueella on suuri määrä ulkoilureittejä, kuntoportaita ja myös kiipeilypuisto. Osa reiteistä on esteettömiä ja osa enemmän polkumaisia. 

Itse intouduin kävelemään lopulta niin kauas, etten enää ollut varma, miten pääsen takaisin hotellille. Onneksi oli Google Maps, niin ei jääty lopullisesti Sveitsin metsiin. Vähän kauempana on sitten vielä laskettelukeskus eli myös talvella Sveitsi on mainio lomakohde.

Lounaalle suunnattiin lapsen toiveesta Mäkkäriin. Siitä minä jatkoin kirppiskierrokselle vauvan kanssa. Kävin tekemässä löytöjä aivan valtavassa Villatehtaan kellarissa. Vanha tehdas antoi upeat puitteet kirpparille ja mukaan tarttui edullisia löytöjä etenkin lapsille. Tuonne kannattaa varata kunnolla aikaa. Itse kävin melko pikaisen kierroksen, kun vauva alkoi osoittaa väsymisen merkkejä.

Kävelin pienen lenkin Villatehtaan tunnelmallisella alueella, jossa on niin virastoja, museoita kuin kulttuuritilojakin. Hyvinkään kaupunki ei ehkä muuten sykähdyttänyt kauneudellaan, mutta tämä alue oli oikein viihtyisä. Lopulta ukkonen ja sadepilvet alkoivat lähestyä sellaisella tahdilla, että näin paremmaksi siirtyä takaisin autolle.

Ajelin Villen Viidakkoon, jossa esikoinen oli miehen kanssa pelailemassa ja leikkimässä. Kyseessä on siis pienehkö sisäleikkipaikka, jossa on vahva tuulahdus 80-lukua ja erittäin hyvää asiakaspalvelua. 4-vuotias viihtyi etenkin pelien parissa ja ehti saada kaverinkin siinä samassa. Unohdimme lapsen verkkatakin tuonne ja huomasimme asian vasta kotona. Kun soitimme sen perään Helsingistä, ihana asiakaspalvelija lähetti sen ilmaiseksi postilla kotiimme. Arvostan todella paljon ja suosittelen käymään Villen Viidakossa, jos olet pienten lasten kanssa Hyvinkäällä. Päivän päätteeksi käytiin vielä pehmiksillä Vaiveronkadun kioskilla, joka on tunnettu erilaisista, vaihtuvista pehmismauistaan. Vanilja-päärynäpehmis oli makoisa lopetus Hyvinkää-päivälle.

Sitten olikin enää viimeisten ilta- ja aamu-uintien ja kotiinlähdön aika. Viihdyttiin niin hyvin Sveitsissä ja Hyvinkäällä koko perhe, että päätettiin ehdottomasti palata joku toinen kerta. 

Onko Hyvinkää tai Sveitsi sinulle tuttuja kohteita?

Kuinka kävi kulttuurivuodelle?

Vuoden alussa nimitin vuoden 2020 kulttuurin vuodeksi ja asetin itselleni teemaan liittyen neljä isompaa tavoitetta. Tavoitteenani oli käydä kaksi kertaa kuussa museossa tai näyttelyssä, lukea tai kuunnella kaksi kirjaa kuussa, käydä 6 kertaa vuoden aikana kulttuuriesityksessä sekä julkaista 2-4 blogikirjoitusta kuukausittain, kirjoittaa lastenkirja ja aloittaa opinnäytetyöni kirjoittaminen. Nyt vuoden loppupuolella olisi aika tehdä katsaus siihen, miten onnistuin tavoitteissani.

Kevään museokäyntejä

Aloitetaan museokäynneistä. Tavoitteenani oli käydä kaksi kertaa kuussa museossa tai näyttelyssä. Tavoitetta varten hankin alkuvuodesta Museokortin. Kiitos koronan en päässyt kaikkina kuukausina museoihin niiden ollessa kiinni. Iloiseksi yllätykseksi museokäyntejä kertyi kuitenkin koko vuoden aikana 24, eli voin sanoa päässeeni tavoitteeseeni. 

Museovierailuja Virossa

Museokortti on ollut ihan mahtava hankinta ja madaltanut kynnystä käydä museoissa paljon entistä useammin. Siksi päätinkin jatkaa sitä ainakin vielä seuraavan vuoden, koska paljon mielenkiintoisia museoita jäi vielä käymättä. Toivottavasti museot saisivat taas pian avata ovensa, koska niissä käyminen on erityisen kivaa tekemistä synkkinä talvikuukausina.

Kesän ja alkusyksyn museokohteita

Tässä vielä listaus käymistäni museoista. Suurin osa niistä sijaitsi luonnollisesti Helsingissä, mutta tuli vuoden aikana käytyä museoissa myös esimerkiksi Porvoossa, Turussa, Tampereella, Oulussa, Raaseporissa ja Virossa.

Museokäynnit vuoden aikana (tavoite 24, toteutuneita käyntejä 24)

Hakasalmen huvila, Helsinki

Ateneum x2, Helsinki

Kiasma, Helsinki

Amos Rex x2, Helsinki

Kansallismuseo, Helsinki

Vanha raatihuone, Porvoo

Holmin talo, Porvoo

Galleria Vanha Kappalaisentalo, Porvoo

Syys-lokakuun museoantia

Luostarimäen käsityöläismuseo, Turku

Hiiumaa Muuseum, Hiidenmaa

Suuremõisan kartano, Hiidenmaa

Haapsalun piispanlinna, Haapsalu

Raaseporin linna, Raasepori

Oulun taidemuseo, Oulu 

Luontokeskus Kellokas, Äkäslompolo 

Loka-marraskuun museovierailuja

Suomen luontokeskus Haltia, Espoo

Tekniikanmuseo, Helsinki 

Hanasaaren galleria, Espoo

Luonnontieteellinen museo, Helsinki

Museo Milavida, Tampere 

Museokeskus Vapriikki, Tampere

Muumimuseo, Tampere

Tampereen museotarjontaa marraskuussa

Sitten lukutavoitteeseen, joka oli lukea tai kuunnella 2 kirjaa kuukaudessa. Myös tämän tavoitteen pystyin saavuttamaan, kiitos äänikirjojen. Vauvavuodessa ei ole liiemmin aikaa rauhallisille lukuhetkille, mutta äänikirjojen avulla sain pysyttyä tavoitteessani. Niitä oli helppo kuunnella pitkillä vaunulenkeillä tai vauvaa nukuttaessa sekä iltaisin sängyssä. 

Lukeminen ei jakautunut tasaisesti kuukausille, mutta yhteensä luin tai kuuntelin 24 kirjaa, johon mahtui teoksia aivan laidasta laitaan. Oli faktaa, fiktiota ja autofiktiota, elämäkertoja, tietokirjoja, rikoskirjoja ja oppikirjoja. Kirjat veivät minut monelaisten tunteiden äärelle. Välillä nauroin vedet silmissä ja välillä pyyhin liikutuksen tai ahdistuksen kyyneliä. Parasta lukemisessa on juuri kaikki ne tunteet, joita tarinat herättävät ja se, miten ne laajentavat ymmärrystä. Viisi mieleenpainuvinta lukukokemusta tältä vuodelta olivat Miklós Nyiszlin Mengelen patologina Auschwitzissa, Alex Schulmanin Unohda minut, Trevor Noahin Laiton lapsi, Farida Khalafin Olin Isisin vanki ja Vera Miettisen Eerika.

Tässä vielä tarkempi listaus vuoden aikan lukemistani tai kuuntelemistani kirjoista.

Luetut kirjat vuoden aikana (tavoite 24, luettuja kirjoja 24)

Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa Bebe

Minna Passi ja Susanna Reinboth: Keisari Aarnio (äänikirja)

Kolmannella lähteellä: hyvinvointipalveluja kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön aloilta (opintoja varten)

Minna Lindgren: Vihainen Leski (äänikirja)

Emmi-Liia Sjöholm: Paperilla toinen (äänikirja)

Mark Manson: Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan – Nurinkurinen opas hyvään elämään

Michelle Obama: Minun tarinani (äänikirja)

Heather Morris: Cilkan tarina (äänikirja)

Tove Jansson: Katse horisontin yli - Sittaatteja luonnosta, merestä ja ihmisluonnosta

Kimmo Takanen: Tunne lukkosi (äänikirja)

Miklós Nyiszli: Mengelen patologina Auschwitzissa (äänikirja)

Sally Rooney: Normaaleja ihmisiä (äänikirja)

Trevor Noah: Laiton lapsi (äänikirja)

Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja (äänikirja)

Julia Thurén: Kaikki rahasta (äänikirja)

Tiina Saari: Ei jälkeäkään (äänikirja)

Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän (äänikirja)

Alex Schulman: Unohda minut (äänikirja)

Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus - Kirsti Paakkasen tarina (äänikirja)

Marion Fields: Verkostoitumalla yhteisöllisyyteen - Pääkaupunkiseudun yhdistystoimijoiden näkemyksiä lähidemokratiasta, paikallisesta vaikuttamisestaja verkostoista (opintoja varten)

Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (äänikirja)

Auli Airila, Outi Aho ja Mikko Nykänen: Verkostot haltuun: Ideoita toimialarajojen ylittämiseen nuorisotyössä (opintoja varten)

Farida Khalaf: Olin Isisin vanki (äänikirja)

Vera Miettinen: Eerika (äänikirja)

Seuraava tavoitteeni koski kulttuuriesityksiä. Tavoitteenani oli käydä kuusi kertaa vuoden aikana teatterissa, konsertissa tai muussa kulttuuriesityksessä. Ikävä kyllä koronan myötä oikeastaan mihinkään yleisötapahtumiin ei ollut kauheasti menemistä ja siitä johtuen kulttuuriesitykset jäivät hyvin minimiin tänä vuonna. Siksi laskin tänä vuonna kulttuuriesitykseksi myös elokuvissa käymisen, jonne pääsin kuitenkin kahdesti. 

Naistenpäivänä kävimme äitini kanssa katsomassa Pikku naisia -elokuvan uuden version juuri ennen ensimmäistä koronasulkua. Pikku naisia on yksi lapsuuteni suosikkikirjoja ja elokuvaan oli ihanasti saatu tuotua kirjan tunnelma ja hahmojen persoonat. Vuoden toinen elokuva oli Tove, jota olin odottanut innolla siitä lähtien, kun tieto elokuvasta julkaistiin ensimmäisen kerran. Ja se oli kyllä kaiken odotuksen arvoinen, pidin siitä valtavan paljon. 

Vuoden ainoa livekulttuuriesitys oli Maailma on tehty meitä varten -musikaali Peacock-teatterissa. Alun perin meidän piti mennä katsomaan sitä miehen kanssa jo maaliskuussa, mutta koronan takia se siirtyi lopulta aivan lokakuun loppuun. Pidin esityksestä eniten Haloo Helsingin biiseistä tehtyjen upeiden sovitusten takia, mutta itse tarinakin oli monilta osin koskettava ja samastuttava. Se myös muistutti siitä, miten paljon kaipaankaan teatteria ja livemusiikkia, toivottavasti niiden aika koittaisi laajemmin taas ensi vuonna.

Teatterit, konsertit ja muut kulttuuriesitykset vuoden aikana (tavoite 6, toteutuneita esityksiä 3)

Maailma on tehty meitä varten (musikaali)

Pikku naisia (elokuva)

Tove (elokuva)

Viimeinen tavoitteeni koski kirjoittamista, jonka halusin saada taas säännölliseksi osaksi elämääni. Ja se on todellakin toteutunut. Jokaisena kuukautena olen kirjoittanut vähintään kaksi postausta tänne blogiin, mikä on selkeästi enemmän kuin viime vuonna. Aktiivisimpina kuukausina sain kirjoitettua neljä tai viisikin tekstiä kuussa, mikä oli melestäni erinomainen suoritus opintojen ja vauvavuoden ohessa. Myös Instagramia olen ehtinyt päivittää melko aktiivisesti koko vuoden.

Kuva: Venla Rauhala

Blogin lisäksi olen työstänyt omaa lastenkirjaa, joka alkaa olla julkaisemista vaille valmis. Aarnin serkku teki kirjaan ihanan kuvituksen ja nyt vielä mietin parasta tapaa julkaista kirja. Lähetin käsikirjoituksen myös noin kymmenkuntaan kustantamoon, joista noin puolet ovat lähettäneet kielteisen vastauksen ja toisesta puolesta en ole kuullut vielä mitään. Alan kuitenkin päätyä siihen, että julkaisen kirjan omakustanteena ensi vuoden puolella.

Kuva: Venla Rauhala

Opintojen suhteen olen myös edennyt tänä vuonna aikalailla suunnitelmieni mukaan, tosin opinnäytetyö on vielä aivan alkutekijöissään ja voi olla, että joudun vielä muuttamaan sen aihettakin. Opintoihin on kuulunut tänä vuonna useampi laajempi kirjallinen työ, joiden kautta olen kuitenkin saanut hyvää treeniä opparin kirjoittamista varten. Jos korona ei heitä liikaa kapuloita rattaisiin, niin toivon edelleen valmistuvani kevällä 2021.

Olen niin tyytyväinen, että olen saanut taas kirjoittamisen suuremmaksi osaksi arkeani. Toivottavasti saisin ylläpidettyä rutiinia myös ensi vuoden puolella. Tässä vielä listaus kirjoitustöistäni. 

Kirjoitustyöt vuoden aikana (tavoite vähintään 26, toteutuneita kirjoituksia yhteensä 41)

Blogipostauksia 36 (yksi vielä julkaisematta)

Lukuisia Instagram-postauksia

Kirjoitustehtävät opintoihin 4

Lastenkirja 1

Sellaista kaikkea mahtui kultturivuoteeni. Vaikka ihan kaikki tavoitteet eivät toteutuneetkaan, niin olen tyytyväinen kokonaisuuteen. Onnistuin monella eri tavalla saamaan kulttuurin osaksi arkeani ja se on tehnyt todella hyvää. Toivon monien uusien rutiinien säilyvän myös ensi vuonna. Kulttuuria voi harrastaa niin monessa muodossa, että varmasti jokainen löytää itselleen mieleisen kulttuuriharrastuksen. 

Onko sinun vuoteesi mahtunut kulttuuria ja missä muodossa?