Leirielämää ja kiinnostavia vierailukohteita Krugerin ympäristössä

Nyt palailen vielä tuohon 4 päivän elämysmatkaani, jonka tein Selous Toursin kanssa. Minullahan tuo reissu kuului pakettina Baz Bus-lipun kanssa, mutta erikseen ostettuna se näyttäisi olevan vajaa 400 euroa, mikä on mielestäni todella edullinen hinta siihen elämys määrään nähden, jonka reissusta saa. 

 

Lähdin reissuun aikaisin lauantaiaamusta Pretoriasta ja ajelimme pysähdyksien kanssa noin kuusi tuntia kohti leiripaikkaamme. Leiripaikkamme sijaitsi noin 40 minuutin ajomatkan päästä Krugerin pääportista, mikä olikin sen ainoa huono puoli. Seuraavalla kerralla ehkä majoittuisin mieluummin puiston sisällä, mutta ei tuokaan ollut yhtään huono vaihtoehto.

 

Perille päästyämme saimme jokainen valita omat telttamme, joissa yövyimme kolme yötä. Itse tykkäsin kovasti telttamajoituksesta, koska siinä pääsi lähemmäksi luontoa. Vaikka alue oli aidattu, kulkivat monet eläimet ihan telttojen lähistöllä ja opas varoittelikin, ettei ulkona pitäisi liikkua yöllä leopardien ja hyeenojen takia. Niinpä siis kärsin joka yö vessahädästäni teltassa, koska en tosiaan halunnut joutua kasvotusten noiden kaverien kanssa yön pimeydessä.  Monesti heräsin siihen, kun apinat pudottelivat hedelmiä telttani katolle. Eräänä aamuna kömpiessäni unen pöpperössä ulos teltastani minua vastaan puolestaan juoksi antilooppi, ei ihan normiherätys!

 

Yksi reissun parhaista puolista oli ehdottomasti ruoka, joka kuului hintaan. Joka aamu söimme kevyen aamupalan ennen lähtöämme ja 10-11 aikaan nautimme puolestaan runsaan brunssin munien ja pekonin kera. Illalliset olivat kaikki älyttömän hyviä ja silloin tarjolla oli myös ilmaista viiniä. Pääaterioiden lisäksi safariautomme muuttui välillä välipalabaariksi. Herkullinen ruoka ja upeat luonnonmaisemat olivat kerrassaan upea yhdistelmä.

 

Lauantaina poikkesimme vierailulle leirimme lähistöllä sijaitsevaan Moholoholo Wildlife Rehabilitation Centeriin. Paikka on keskittynyt loukkaantuneiden ja orpojen eläinten hoitamiseen. He pyrkivät vapauttamaan monet hoidettavina olevista eläimistään takaisin luontoon, mutta kaikille yksilöille se ei ikävä kyllä ole enää mahdollista. Näihin kuuluvat muun muassa gepardi Satan, jota pääsin myös silittämään. Vähän ehkä jännitti, vaikka kuvassa onnistuinkin näyttämään todella kyllästyneeltä :D

 

Pääsimme tutustumaan myös muihin pieniin ja isoihin kissaeläimiin. Pilkulliset villipedot tulikin bongattua vain täällä, koska savannilla ne pysyivät visusti piilossa.

Kissaeläinten lisäksi puistossa on hoidettavana muun muassa hyeenoja, villikoiria ja sarvikuonoja. Ja sitten olivat nuo kaksi omituista otusta, joiden nimeä en enää muista. Toinen niistä on kuulemma todellinen Houdini, joka on murtautunut useita kertoja ulos häkeistään.

 

Keskus kuntouttaa myös monia erilaisia lintuja, joita pääsimme ihmettelemään ihan kosketusetäisyydeltä. Pääsin silittämään kotkaa ja rohkeimmat pääsivät ruokkimaan korppikotkia omasta kädestään. Kuvassa oleva tyttö sai aluksi tuntea korppikotkan kynnet päänahassansa, jolloin olin ihan iloinen, etten ilmoittautunut vapaaehtoiseksi!

 

 

Palatessamme takaisin Johannesburgiin päin pysähdyimme puolestaan Blyde River Canyonissa, joka on yksi maailman suurimmista kanjoneista. Pilvisestä ilmasta huolimatta näköalapaikalta aukesivat upeat maisemat yli vehreän kanjonin. Kannattaa ehdottomasti poiketa ihastelemassa, koska kanjoni on aivan matkan varrella.

Noin 15 minuutin ajomatkan päästä kanjonista sijaitsevat puolestaan Echo Cavesit, joissa teimme 45 minuutin kävelykierroksen. Luolat ovat täynnä erilaisia tippukivimuodostelmia ja lepakoita, joita ihmetellessä aika kului vauhdilla.

 

Sellaisia elämyksiä tarjosivat 4 päivää Krugerin ympäristössä. Suosittelenkin ehdottomasti vierailemaan Krugerin alueella, jos suunnittelet matkaa Etelä-Afrikkaan. Luonto ja eläimet ovat niin olennainen ja upea osa tätä maata, ettei niitä kannata missata. Kaupungit eivät juurikaan ole sykähdyttäneet minua matkan varrella, Kapkaupunkia lukuun ottamatta, ja eniten olenkin nauttinut juuri luonnon tarjoamista elämyksistä. Ja niitä täällä tosiaan riittää!

Safaritunnelmia ja eläinkirjoa Krugerissa

Yritäpä kuvitella seuraavat asiat. Valtava norsu ylittämässä tietä autosi edessä. Antiloopin vasa ottamassa lähes ensiaskeliaan. Leijonaveljekset makoilemassa aivan tien vieressä. Upea auringonlasku keskellä Afrikan villiä luontoa. Herkullisia brunsseja ja illallisia luonnon helmassa. Nukahtaminen omassa teltassa kuunnellen eläinten ääniä. Jos et pysty kuvittelemaan, tässä muutama kuva auttamaan ajatteluasi. Nuo kaikki hetket olen kokenut viimeisen neljän päivän aikana.

 

 

Mutta lisätäänpä soppaan myös kauhallinen realistisuutta Lisää kuvitelmiisi muun muassa seuraavat asiat. Heräämiset neljänä peräkkäisenä aamuna klo 4.30-5.30. Avonaisessa safariautossa istuminen hyytävän kylmässä aamuviimassa tai vaihtoehtoisesti lähes 40 asteen helteessä. Hampaiden kalinaa ja loputonta hikoilua ja janoa. Pölyiset ja pomputtavat tiet ilman turvavöitä. Malarialääkityksen sivuvaikutukset ja yleinen voimattomuus. Miljoona ötökkää. Noin, nyt olet jo lähempänä sitä todellisuutta, jossa olen viettänyt kuluneet päivät. Ja silti, eläisin ne koska vaan uudestaan.

 

Neljään päivään sisältyi myös paljon muuta kuin edellä mainitut asiat. Niistä kirjoitan erillisen postauksen myöhemmin. Nyt keskityn kuitenkin siihen, mikä neljän päivän safarimatkalla oli olennaisinta, eli eläimiin. Vaikka kyseessä ei ollut ensimmäinen safarini, oli silti hätkähdyttävä tunne päästä keskelle villieläinten vilskettä lähes 10 vuoden tauon jälkeen. Big 5 jäi ikävä kyllä tälläkin reissulla vajaaksi (pirun leopardit piileskelivät kaikki jossakin), mutta näin kahtena safaripäivänä kuitenkin huikean määrän Afrikan upeaa eläimistöä ja luontoa.

 

Kruger on Etelä-Afrikassa ja Mosambikissa sijaitseva valtava luonnonpuisto, jossa eläimiä pääsee näkemään niiden omassa elinympäristössään. Pelkästään Etelä-Afrikan puoleinen osa vastaa kokoluokaltaan noin Israelia, joten aika isosta paikasta on tosiaan kyse. Puistossa on kattava tiestö, jota voi kulkea joko omalla autolla tai osallistumalla opastetuille safariajeluille, kuten itse tein. On sanomattakin selvää, että kahdessa päivässä puistosta pystyy saamaan vain pintaraapaisun, mutta sanoisin, että aika hyvän sellaisen onnistuin saamaan.

 

Mitä kaikkea sitten näin? Annan kuvien puhua puolestaan, vaikka kamerani ei olekaan kummoinen. Jopa sillä sai kuitenkin melko hyviä kuvia, mikä kertoo siitä, miten lähellä eläimiä safarilla oikeasti ollaan. Erilaisia lintuja ja kasvissyöjiä tuli nähtyä valtavat määrät, enkä ala niitä tähän erikseen listaamaan. Suloisimpia näkyjä olivat ehdottomasti nuo impalan poikaset, joita näimme useita ja jotka olivat noin vuorokauden ikäisä.

Sekä linnuissa että antiloopeissa on valtavia koko ja värieroja, joita oli kiinnostavaa bongailla. Pääsimme myös todistamaan harvinaista hetkeä, kun strutsiperheet olivat parkkeeranneet aivan tien viereen ja suloiset poikaset räpyttelivät tienposkessa vanhempien vahtiessa vieressä. Tilanteen erityisyydestä kertoo jotain se, että oppaamme oli siitä aivan innoissaan vielä puolenkin tunnin päästä!

Muista kasvissyöjistä kirahvit ja virtahevot ovat ehdottomasti suosikkejani ja niitä näimmekin ilokseni paljon. Kirahveja pääsimme ihastelemaan aivan lähietäisyydeltä, kun hipot puolestaan vilvoittelivat kuumina päivinä vähän kauempana tiestä.

 

Big 5 jäi tosiaan leopardia vaille vajaaksi, mutta muun nelikon, eli norsut, leijonat, buffalot ja sarvikuonot, pääsimmekin sitten näkemään aivan lähietäisyydeltä. Vaikuttavia kokemuksia jokainen. Norsuja näimme useamman kerran sekä yksikseen että pienissä laumoissa.

Yksittäisiä buffaloita bongasimme Krugerissa, mutta tämän isomman lauman näimme yksityisessä puistossa majapaikkamme lähistöllä juuri ennen auringonlaskua.

 

Leijonia näimme kahdesti. Ensimmäisenä päivänä leijonaveljekset olivat valinneet lepopaikakseen pensaan aivan tien vierestä. Kaikista mahdollisista pensaista, he valitsivat juuri sen, ihan uskomatonta! Toisena päivänä näimme puolestaan ison leijonalauman viettämässä päivää juomapaikalla, uskomaton näky sekin. 

 

Myös sarvikuonoja näimme useamman kerran, ensimmäisellä kerralla huoltoaseman takana olevalla aukealla. Käsittämätön Afrikka! Sarvikuonot ovat yksi salametsästyksen suurimmista uhreista, joita tapetaan jatkuvasti pelkän sarven takia. Sen takia ihmiset ovatkin alkaneet sahata niiden sarvia, jotta metsästäjät eivät tappaisi niitä enää. Sen takia kuvissa on siis myös sarvettomia yksilöitä.

 



 

Tosiaan Krugerin lisäksi teimme auringonlaskun aikaan safariajelun pienemmässä, yksityisessä puistossa. Ajeluun sisältyi myös draamaa, kun oppaamme näki kauempana sarvikuonoja ja lähti ajamaan kovaa vauhtia niiden luokse. Hän ei huomannut tiessä ollutta kohoumaa, minkä takia pomppasimme kaikki ilmaan ja ikävä kyllä eräs hollantilaistyttö loukkasi nenänsä siinä rytäkässä. Paikkausoperaation jälkeen siirryimme nauttimaan auringonlaskusta viinin ja pienten naposteltavien seurassa.



Pimeyden laskeuduttua kiersimme vielä ympäri puistoa ja toivoimme näkevämme edes vilahduksen leopardista. Sen virtsan hajua lähemmäksi emme kuitenkaan päässeet, mutta monet muut eläimet olivat liikkeellä pimeän aikaan. Oppaamme bongasi pusikosta myös suloisen kameleontin, jonka saimme vieraaksi autoomme. Pelottavin öinen kummajainen löytyi kuitenkin omasta teltasta, sitä ne malarialääkkeet teettää :D

 

 

Ei tuota kokemusta vaan riitä sanat tai edes kuvat kuvaamaan. Se on jotain, mikä pitää kokea itse. Savannin eläimiä ihastellessa minut valtasi ihana tunne siitä, että näinhän sen kuuluukin olla. Ihmisten kuuluu tulla villieläinten luokse eikä toisinpäin. Eivät nämä eläimet kuulu häkkeihin, ne kuuluvat vapauteen.