Matkustaminen vauvan kanssa

Vauvavuoden lähestyessä loppuaan ajattelin kirjoitella matkustamisesta vauvan kanssa. Tämä vuosi on ollut monella tapaa poikkeuksellinen. Vauvan syntymä on mullistanut koko elämän ja sille on pitänyt löytää uudet uomat ja toimintatavat. Sen lisäksi elämää ja koko maailmaa on tullut sekoittamaan korona, eikä loppua tuolle kriisille näy. Se on vaikuttanut arkeen ja lomaan, aiheuttanut huolta, ahdistusta ja turhautumista. 

Koronan myötä myös matkustaminen on kokenut suuren muutoksen, kun yhtäkkiä koko maailma vain sulkeutui ja suurin osa lennoista lopetettiin. Sen jälkeen tilanne on ollut hyvin vaihteleva. Kesällä oli jo hetkittäin pilkahduksia paremmasta, mutta syksy on taas tuonut mukanaan yhä kasvavan epävarmuuden. Monet reissusuunnitelmat peruuntuivat ja lähimatkailua on tullut harrastettua tavallista enemmän.

Haapsalun Piispanlinnalla

Hiidenmaalla upean Sääretirpin maisemissa

Jos kaikki olisi mennyt suunnitelmien mukaan, mekin valmistelisimme lähtöä Espanjan aurinkoon koko marraskuuksi, mutta sen sijaan vietämme jälleen tuon vuoden ankeimman kuukauden Suomen pimeydessä ja harmaudessa. Olisin kuvitellut, että tuo harmittaisi ihan hirveästi, mutta olo on ainakin vielä yllättävän tyyni.

Jotenkin tämä korona osui omassa elämässäni juuri oikeaan aikaan. Esikoisen syntymä on jo itsessään niin suuri mullistus, että on oikeastaan tuntunut hyvältä saada keskittyä rauhassa perheeseen, uuden arjen muodostamiseen ja lähimatkailuun. Vaikka tämä vuosi ei ole ollut yhtään sellainen kuin odotin, on se silti ollut ikimuistoinen ja mielettömän tärkeä. Se on antanut minulle suurimman mahdollisen matkan ja seikkailun, kun olen saanut tutustua omaan lapseeni ja seurata hänen kasvuaan ja kehitystään.

Luostarinmäen käsityöläismuseossa Turussa

Soralammella Porvoon Vessössä

Aarnin myötä koko elämä on saanut uuden merkityksen ja sävyn. Vauvalle kaikki on uutta ja ihmeellistä, mikä on saanut minutkin näkemään elämän ainutlaatuisuuden aivan uudella tavalla. Lapsen vilpitön kiinnostus ja innostus ympäristöön on niin mukaansatempaavaa, että sitä on alkanut arvostaa arkisempiakin asioita entistä enemmän.

Matkustaminen on aina ollut osa elämääni. Matkakuumeeni on krooninen ja kaukokaipuu virtaa suonissani. Reissut ovat opettaneet minulle enemmän kuin yksikään käymäni koulu. Ne ovat tehneet minusta rohkeamman, avarakatseisemman, ymmärtäväisemmän, viisamman ja kiitollisemman. Tuon saman rikkauden toivon voivani antaa myös omalle lapselleni. Vaikka vallitsevasta maailmantilanteesta johtuen matkamme ovat suuntautuneet lähiseuduille, ovat ne antaneet paljon. Ihania yhteisiä seikkailuja, unohtumattomia hetkiä ja uusia kokemuksia. Matkustaminen vauvan kanssa on luonnollisesti erilaista kuin ilman, mutta myös eri tavalla antoisaa.

Keilan vesiputouksilla Virossa

Veneretkellä kohti Vallisaarta

Meidän vauvavuoteen on mahtunut monenlaisia matkoja. On ollut useampia mökkireissuja, yli viikon mittainen road trip Virossa, viikon matka Turkuun, junamatka Ouluun, ruskaretkeilyä Ylläksellä ja monia lyhyempiä päiväretkiä lähiseuduille. Ne ovat olleet ihania irtiottoja arjesta ja sujuneet pääasiassa hyvin.

Ensimmäiset kuukaudet Aarnin kanssa olivat niin haastavia, että ajattelin välillä, ettemme pystyisi enää ikinä reissaamaan mihinkään. Jos olisin silloin pystynyt näkemään muutaman kuukauden verran eteenpäin, miten teemme yli viikon mittaisia matkoja melko vaivattomasti, olisin varmasti saanut voimia selvitä noista kuukausista paremmin. Vauvat ovat yksilöitä ja toisten kanssa matkustaminen on helpompaa kuin toisten. Ajan kanssa jokainen löytää varmasti ne parhaimmat tavat toimia oman vauvansa kanssa. Kokosin vähän omia kokemuksia ja vinkkejä, joita olen oppinut reissaamisesta vauvan kanssa tämän vuoden aikana.

Suuremõisan kartanolla Hiidenmaalla

Kupittaanpuiston lampaita ihmettelemässä Turussa

Liikkuminen

Ensimmäisinä kuukausina pelkkä vaunulenkki lähimaastoon tai ravintolaan vauvan kanssa tuntui suurelta saavutukselta. Pelkkä ajatus tunnin mittaisesta automatkasta mökille sai hikikarpalot otsalle. Ensimmäiset kerrat ovat yleensä kuitenkin aina ne pahimmat ja vähitellen kaikkeen alkaa löytyä sopivat tavat ja rutiinit.

Olemme matkustaneet tähän mennessä Aarnin kanssa autolla, yö- ja päiväjunalla, laivalla, lautalla ja veneellä. Lentokoneella emme ole kulkeneet, enkä ole kaivannut sitä yhtään. Lentäminen on aina ollut minulle se matkustamisen inhottava puoli ja koen muut kulkuvälineet paljon miellyttävimmiksi tavoiksi liikkua paikasta toiseen.

Autoilua Viron maaseudulla

Pysähdysten aikana myös auto käy hyvästä leikkipaikasta

Aarni viihtyy todella huonosti autossa, mikä on tuonut omat haasteensa automatkailuun. Koen, että tärkeintä on hyvä valmistautuminen ja riittävän lyhyet ajomatkat. Ajoitamme pidemmät automatkat aina Aarnin päiväuniaikoihin, jotta hän nukkuisi edes osan matkasta. Yleensä unet vain kestävät sen puolisen tuntia, joten viihdytystaidot tulevat yleensä tarpeeseen. Parhaimpia viihdytyskeinoja ovat olleet lelut ja leikit, ruuat ja naksut sekä musiikki ja laulut. Pidämme matka-ajat lyhyinä (alle kaksi tuntia) ja tuota pidemmillä ajomatkoilla olemme pitäneet useamman tauon.

Päiväjunalla matkustimme Ouluun Aarnin ja äitini kanssa. Varasin meille työskentelyhytin, mikä antoi meille vähän enemmän omaa tilaa ja rauhaa. Etenkin nyt korona-aikaan oli helpottavaa saada olla omassa porukassa ja antaa Aarnin leikkiä vapaasti hytin lattialla. Myös päiväunille nukuttaminen onnistui helpommin omassa hytissä. Matka kesti yli viisi tuntia ja tuntui kyllä välillä loputtoman pitkältä, kun Aarni nukkui taas tuttuun tapaansa vain sen puoli tuntia. Onneksi oli mummi mukana viihdytysjoukoissa, niin siitäkin selvittiin. 

Lähdössä junalla kohti Oulua

Väsynyt matkalainen yöjunassa Kolarista Helsinkiin

Ylläkseltä palasimme autoyöjunan kyydissä, mikä oli ainoa järkevä tapa taittaa lähes 1000 kilometriä vauvan kanssa. Meillä oli hytti omalla vessalla ja suihkulla, joista tosin kumpikin alkoi toimia kunnolla vasta aamulla. Hytti oli aika kompakti, eikä sinne kannattanut ottaa mitään ylimääräistä. Tavarat säilöimme lähinnä sängyn alle ja Aarni mahtui juuri nukkumaan kuplanmallisessa Koo-di matkasängyssä hytin lattialla. Yöjunassa on se hyvä puoli, että suurin osa ajasta menee nukkuessa (tosin Aarni heräili lähes koko yön parin tunnin välein). Olo ei aamulla ollut kauhean levännyt, mutta kun toinen vaihtoeho olisi ollut taittaa sama matka autolla, niin yöjuna vei voiton kevyesti.

Voittajina maaliin!

Lautalla matkalla Hiidenmaalle

Laivamatkustus on ollut ehdottomasti helpointa ja mukavinta vauvan kanssa. Heinäkuussa teimme tämän vuoden ainoan ulkomaanmatkan, kun lähdimme reiluksi viikoksi kiertämään Viroa. Menomatkalla meillä ei ollut hyttiä, mutta matka sujui helposti, kun viihdyttäjinä toimivat vanhempani ja veljeni perheineen. Laivassa on niin paljon tilaa liikkua ja paljon viihdykkeitä pienemmille ja isommille lapsille. Paluumatkalla meillä oli oma hytti, mikä teki matkustamisesta vielä helpompaa, kun oli oma tila, jossa säilyttää tavaroita ja hoitaa Aarnia. 

Majoitus

Majoittuminen vauvan kanssa on oma juttunsa, kun monesta sellaisesta asiasta pitää huolehtia, jotka eivät ole aiemmin edes tulleet mieleen majapaikkaa valitessa. Meillä on kertynyt kokemusta niin hotelleista kuin airbnb-tyyppisistä asunnoista. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa vauvan kanssa reissatessa.

Pärnun hotellihuoneen sänkyä testailemassa

Ylläksen Saaga-hotellissa oli hienot maisemat tunturiin

Hotellien ehdottomia hyviä puolia ovat mm. valmis aamiainen, erilaiset valmiit palvelut ja lähes kellonympäri saatavilla oleva henkilökunta. Itse olemme suosineet erityisesti kylpylähotelleja. Aarni käy niin aikaisin nukkumaan, että olemme noin kuudesta asti olleet sidottuina majapaikaan. Kylpylähotellit ovat siitä hyviä, että iltaisin kumpikin voi käydä vuorotellen rentoutumassa altaissa toisen vahtiessa Aarnin unta. Myös Aarni viihtyy hyvin kylpylöissä ja siitä saa hyvin aktiviiteetin sadepäiviin.

Kylpemistä Pärnussa

Haapsalun asunnossa riitti tilaa leikkiä

Airbnb-tyyppisten asuntojen hyvät puolet taas ovat yleensä isommat tilat ja parempi varustelutaso kuin tavallisessa hotellihuoneessa. Vauvan myötä tavaraa on matkassa ihan järkyttävät määrät, joten lisäneliöt tulevat yleensä tarpeeseen. Asunnot ovat myös yleensä edullisempia kuin hotellit.

On tärkeää muistaa selvittää majapaikan varustelutaso ennen matkaa, koska se vaikuttaa paljon pakkaamiseen. Olemme majoittuneet lähes aina sellaisessa paikassa, josta on mahdollista saada vauvansänky, koska se vie niin paljon tilaa autosta. Etenkin asuntoihin on usein myös mahdollista saada syöttötuoli, mikä helpottaa elämää kiinteitä syövän vauvan kanssa.

Turun asuntoon tutustumista

Aamupalalla Pärnussa

Aarni on viihtynyt erilaisissa majapaikoissa todella hyvin ja hihkuu oikein innosta aina, kun tulemme johonkin uuteen paikkaan. Tärkeäksi olen kokenut sen, että mukana on joitakin tuttuja leluja, rättejä ja peittoja, päivärutiinit toistuvat melko samanlaisina kuin kotona ja etenkin yöunille käydessä toistetaan samat tutut iltarutiinit.

Ruokailu

Vauvan päivärytmi vaikuttaa aika paljon myös meidän aikuisten päivärytmiin. Pyrimme syömään yleensä yhdessä olimme sitten kotona tai reissussa. Välillä teemme itse ruokaa, välillä tilaamme ruokaa ja välillä käymme ravintoloissa syömässä. 

Ruuan odottelua Pärnussa

Ylläksen luontokeskus Kellokkaassa lounalla

Emme kauheasti reissanneet ennen kuin Aarni aloitti kiinteiden syömiset 4 kuukauden iässä, joten myös Aarni osallistuu lähes aina ruokailuun tavalla tai toisella. Olen kokenut valmiit soseet ja naksut helpoimmiksi reissuruuiksi vauvalle. Etenkin Semper merkin pussisoseet ovat olleet helppoja, kun ne ovat valmiita syötäväksi ilman erillistä lämmitystä. Isommalle vauvalle niitä voi myös syöttää suoraan pussista, mikä tekee syöttämisestä vielä helpompaa ja siistimpää. Puuroista olen reissussa suosinut Valion Onni-puuroja, joita voi myös nauttia suoraan tetrasta ilman lämmitystä. Etenkin hotellin aamupaloilla olemme antaneet Aarnille myös paljon erilaista sormiruokaa, kuten kurkkua, tomaattia, hedelmiä, marjoja ja kananmunaa. 

Välitankkaus Mustion Linnalla

Pellon Vihreä Pysäkki oli aivan mahtava pysähdyspaikka kauppoineen ja leikkihuoneineen

Pääsääntöisesti lähes kaikissa kahviloissa ja ravintoloissa on jonkinlainen syöttötuoli saatavilla. Jos ei ole ollut, niin sen virkaa ovat toimittaneet rattaat. Parhaimpia ovat tietysti sellaiset paikat, joissa on hyvät tilat vaipanvaihtoon ja jonkinlainen leikkihuone lapsille. Lähtökohtaisesti olen kokenut, että meidät on aina otettu hyvin huomioon ravintoloissa ja kukaan ei ole tullut valittamaan, vaikka meidänkin seurueesta lähtee ääntä väkisinkin. Kesällä söimme paljon terasseilla ihan jo koronankin takia, missä äänetkään eivät häiritse niin paljon kuin sisätiloissa. Aarni viihtyy yleensä ravintoloissa hyvin syöttötuolissa, koska siinä yhdistyy kaksi hänen lempipuuhaansa, nimittäin syöminen ja muiden ihmisten tarkkaileminen.

Aktiviteetit

Vauvan kanssa voi tehdä yllättävän paljon asioita, kun vaan lähtee rohkeasti kokeilemaan. Me olemme käyneet Aarnin kanssa mm. museoissa, kylpylöissä, uimarannoilla, maauimalassa, luontoretkillä ja gondoli-hissillä Ylläksen huipulla. Tekemisiämme ovat rajoittaneet enemmän korona kuin vauva. 

Gondoli-hissillä Ylläksen huipulle

Kõpun majakalla Hiidenmaalla

Tärkeimmät jutut vauvan kanssa toimimiseen ovat hyvät välineet vauvan kuljettamiseen, kun hän ei pysty vielä itse kävelemään. Meidän reissaamista ovat helpottaneet ehdottomasti eniten matkarattaat ja kantorinkka. Pyysimme ristiäisvierailta lahjaksi rahaa Babyzen YOYO-matkarattaisiin, jotka ovat oleet jokaisen euron arvoinen hankinta. Rattaat ovat kevyet, menevät uskomattoman pieneen tilaan ja liikkuvat hyvin monenlaisessa maastossa. 

Naantalin vanhassa kaupungissa

Päiväunilla Haapsalussa

Mukulakiville ja luontoon ehdoton kantoväline on ollut kantorinkka, jonka saimme käytettynä veljeni perheeltä. Aarnin ollessa pienempi käytimme Tulan kantoreppua, mutta emme oikein kokeneet sen käyttöä miellyttäväksi tai sitten emme vain oppineet käyttämään sitä. Puolen vuoden iässä siirryimme kantorinkkaan, mikä mullisti maailmamme. Aarni viihtyy rinkassa loistavasti, koska hän on samalla tasolla meidän kanssa ja näkee hyvin ympärilleen. Välillä hän ottaa tirsat, joiden jälkeen jatkaa taas ihmettelyään.

Kantorinkan testailua Raaseporin linnalla

Ylläksen huipulla

Pakkaaminen

Pakkaaminen on aina ollut inhokkiosuuteni matkustamisessa ja vauvan myötä tuo inho on noussut aivan uuteen potenssiin. Miten niin pieni ihminen voikin tarvita niin järkyttävän määrän tavaraa? No, onneksi harjoitus auttaa tässäkin asiassa ja nyt minulle on muodostunut jo jonkinlaiset rutiinit pakkaamisen suhteen. 

Rakas "tila-automme" Ford Fiesta

Takakontti toimii myös taukotilana

Koska kulkuvälineenämme on lähes kaikilla reissuilla toiminut "tila-automme" Ford Fiesta, on pakkaamiseen pitänyt kiinnittää erityistä huomiota, jotta ei tulisi pakattua hirveästi turhaa tavaraa. Itse olen kokenut helpoimmaksi tehdä listan matkatavaroista, josta voi tarkistaa, että kaikki on varmasti mukana. Aarnin tavarat olen yleensä pakannut useampaan pienempään kassiin yhden ison sijasta, jolloin on helppoa ottaa reissussa käyttöön vain ne tavarat, joita tarvitsee siinä hetkessä. Yleensä omissa kasseissaan ovat ainakin vaatteet, vaipanvaihto- ja hygieniatarvikkeet, lelut sekä ruuat ja korvikkeet.

Pakkauslistan pohja on aina sama ja muuttelen siihen sitten vain tavaroiden lukumäärät sen mukaan, kuinka pitkään olemme reissussa. Osa vaatteista on sellaisia, joita ei välttämättä tarvitse kesällä. Tosin Suomessa matkatessa ei voi koskaan tietää, milloin kesäinen räntäkuuro yllättää. Näillä tarvikkeilla olemme pärjänneet hyvin reissussa, vaikka varmasti vähemmälläkin selviäisi.

Vaatteet:                                                    Muut tarvikkeet:

- bodyja ja paitoja                                    - unipussi ja unilelu                      

- housuja                                                  - leluja                                            

- college- ja villahaalari                           - harsoja ja kevyitä peittoja

- yökkäreitä                                              - pyyhe, uikkarit

- neuleita ja huppareita                             - lääkkeet ja d-tipat

- sukkia ja villasukat                                 - hygieniatarvikkeet

- päähineet                                                - vaipat ja puhdistusliinat

- hanskat                                                   - korvikkeet ja tuttipullot

- tossut tai kengät                                      - soseita, puuroja ja naksuja

- takki                                                        - juomapullo

- ulkohaalari                                              - lusikat, lautanen ja ruokalappu

                                                                  - tiskiaine ja pulloharja

                                                                  - tutit       

                                                                  - hoitoreppu

                                                                  - itkuhälyttimet

                                                                  - rattaat ja kantorinkka tai -reppu

  Välillä mukana ovat olleet myös:                                                                                     

- imetystyyny

- sitteri

- lakanat

- kylpyamme

- passi

Oulussa Toripolliisia tervehtimässä

Kohti Kuninkaansaarta

Olen niin onnellinen, ettei reissaaminen loppunut vauvan tulon myötä. Toki se on muuttanut muotoaan ja muuttuu varmasti myös tulevaisuudessa Aarnin kasvaessa. Koska korona jyllää edelleen ympäri maailmaa, keskittyvät lähiajan matkasuunnitelmamme Suomen rajojen sisäpuolelle. Onneksi täällä kotimaassa riittä paljon mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää.

Marraskuussa vietämme pitkän viikonlopun Tampereella, joulun aikaan ajattelimme olla pidemmän pätkän mökillä ja maaliskuussa meillä olisi tarkoitus lähteä vanhempieni ja veljieni perheiden kanssa Tahkolle talvilomailemaan. Salaa haaveilen toukokuulle laiva- ja automatkasta Saksaan, mutta sen suhteen tilanne näyttää aika huonolta. Ensi kesänä vietämme ainakin taas viikon Turussa ja silloin myös vihdoin ajamme Saariston rengasreittiä pitkin Ahvenanmaalle.

Sellaisia ajatuksia vauvan kanssa matkustamisesta. Kuulisin mielelläni muidenkin kokemuksia aiheesta :)

Pakkausvinkkejä pidemmälle reissulle

Pakkaus, tuo matkaa edeltävä pakollinen piina, jonka aloittaminen tuntuu aina yhtä ylitsepääsemättömän vaikealta. Yleensä se jää minulla ihan viime tippaan, mutta tällä kertaa on pitänyt olla ajoissa liikkeellä, kiitos muuttohässäkän. Olen joutunut miettimään jo hyvissä ajoin, mitä pakkaan mukaan 7 viikon reissulleni, koska mikään niistä tavaroista ei ole vahingossakaan saanut päätyä muuttolaatikoihin. Ajattelin nyt kirjoitella vähän ylös hyväksi kokemiani pakkauskikkoja, jotta muistaisin ne taas joskus, kun uuden pakkaamisen aika tulee. Toivottavasti näistä olisi hyötyä myös jollekin muulle.

Vaikka elänkin keskellä kaaosta, pakkaamisen olen pyrkinyt suorittamaan mahdollisimman organisoidusti. Kaikki lähtee operaatiossani aina listasta, johon pyrin kirjaamaan mahdollisimman tarkasti kaikki matkalle otettavat tavarat lukumäärineen. Listasta on sitten helppo merkata pakatut tavarat sitä mukaan, kun ne on saanut tungettua laukkuun ja tarkistaa, onko kaikki tullut mukaan. Arvoin pitkään matkalaukun ja rinkan välillä, mutta päädyin lopulta rinkkaan, koska ajattelin sen oleva näppärämpi tulevassa reissussa. Sen takia on kuitenkin pitänyt miettiä erityisen tarkkaan, mitä otan mukaan, mitä jätän kotiin ja mitä ostan paikan päältä. Tarkasti suunnitellulla ja toteutetulla pakkaamisella sain kuitenkin yllättävän paljon tavaraa mahdutettua tuohon 60 litran Haltiini, joilla pitäisi sitten pärjätä 7 viikkoa reissussa.

Ehdottomasti eniten tilaa rinkastani vievät vaatteet ja asusteet. Toisethan pystyvät lähtemään reissuun mukanaan vain pari paitaa ja housut, mutta itse kaipaan vaihtelua pukeutumiseeni myös reissussa. Lisäksi olen siinä käsityksessä, että Etelä-Afrikassa saattaa ilmat vaihdella jonkin verran tähän vuodenaikaan, joten vaatetta oli varattava vähän keliä kuin keliä varten. Pääasiassa pakkasin mukaan kuitenkin melko kesäisiä vaatteita, koska lämpötilojen pitäisi ainakin päivisin vastata Suomen kesäkelejä.

Vaikka yleensä lämpimiin maihin suositellaan otettavaksi vaaleita vaatteita, itse olen todennut tummat ja maanläheiset värit toivimimmiksi, koska niissä ei näy lika niin helposti. Reissuvaatteissa suosin mukavuutta, monikäyttöisyyttä ja rypistymättömyyttä. Tälle matkalle pyrin valkkaamaan mahdollisimman paljon vaatteita, jotka ovat helposti yhdisteltävissä toisiinsa. Kaikki yläosat valitisin niin, että ne on yhdisteltävissä vähintään 3 alaosan kanssa, suurin osa kaikkien neljän kanssa. Muutama mekko siihen päälle, niin omien laskujen mukaan näistä vaatteista saa tehtyä lähes jokaiselle matkapäivälle oman asukokonaisuutensa.

Edellisten lisäksi pakkasin mukaan neljät kengät, parit bikinit, kolme laukkua, kaksi yökkäriä, alusvaatteita ja sukkia. Korkkarit jätin tällä kertaa suosiolla kotiin, koska tulevalla reissulla niille tuskin tulisi käyttöä. Myös korut jätin kotiin, koska unohdan melkein aina matkoilla käyttää niitä. Lisäksi on ainakin hyvä tekosyy ostaa paikan päältä vähän täydennystä koruvarastoon. Mukaan otan myös retkipyyhkeen, Haltin pieneen tilaan mahtuvan repun sekä Thaimaasta hankkimani vesitiiviin pussukan, joka on osoittautunut todella käytännölliseksi vesiaktiviteeteissa.

Tilaa säästääkseni rullasin vaatteet ja pakkasin ne isoihin minigrippusseihin, joista saa puristettua ylimääräisen ilman pois. Samalla vaatteet säästyvät myös kuivina, jos sade pääsee yllättämään. Painavimmat vaatteet ja kengät kannattaa pukea lennolle päälle ja mukaan kannattaa pakata mahdollisimman paljon tavaraa, vaatteita ja kenkiä, jotka voi heittää pois matkan lopussa. Näin laukkuun saa edes vähän tilaa myös mahdollisille ostoksille ja tuliaisille.

Viime viikolla kävin tyhjentämässä apteekin matkaa varten. Pidemmälle matkalle ja etenkin vähän eksoottisempaan maahan lähtiessäni otan yleensä melko kattavan lääkevaraston, ettei tarvitse jokaisesta pikkuvaivasta marssia heti lääkärille. Särky-, flunssa-, ripuli- ja pahoinvointilääkkeet sekä käsidesi ja hydrokortisonivoide kuuluvat lähes jokaisen matkani varastoon.

Tälle matkalle lähtee lisäksi mukaan maitohappobakteerit, antibiootteja, antibiootinen voide ja malarialääkkeet safariosuutta varten. Tietysti mukaan lähtee myös erilaisia laastareita sekä antiseptisiä puhdistusliinoja. Tuntuu, että tuota lääkekamaa on ihan älyttömästi, mutta näissä asioissa on parempi pelata vähän varman päälle. Etelä-Afrikka on kuitenkin siitä helppo matkakohde, ettei sinne tarvitse perus- ja hepatiittirokotusten lisäksi mitään lisärokotteita ja malariaakin esiintyy vain pienellä alueella.

Kuvausta varten lääkkeet paketeissaan, mutta matkaan ne lähtevät ilman paketteja, jotka vievät ihan turhaa tilaa. Kuvasta puuttuu vielä osa lääkkeistä, mutta kyllä tälläkin määrällä voisin jo perustaa oman vastaanottoni :D

Matkaan lähtee tietysti myös kattava määrä erilaisia kosmetiikka- ja aurinkotuotteita, jotka pyrin lähes kaikki käyttämään loppuun reissun aikana. Vapaa-ajan viihdykkeeksi mukaan lähtee rakas Surfaceni, jolla pääsen toivottavasti jakamaan matkakokemuksiani mahdollisimman usein paikan päältä. Lisäksi ostin pari Miki-kirjaa, jotka ovat keveytensä ja pienen kokonsa takia oivallista matkalukemista. Kalenteri pitää ajantasalla ja sinne on koottuna myös tärkeimmät osoitteet ja numerot. Lompakon virkaa matkalla saa toimittaa suloinen pussukka ja valoa pimeisiin iltoihin tuo käsinladattava possufikkarini.

Eiköhän noilla taas luulisi pärjäävän lähes kaksi kuukautta. Ja sitä mitä ei ole, voi yleensä ostaa periltä. Kunhan olennaisimmat, eli passi, liput ja rahat ovat mukana, niin päästään jo aika pitkälle. Tärkein matkatavara ei kuitenkaan paina mitään, eikä vie laukusta yhtään tilaa. Se on oikea asenne, sillä pärjää aina.

Matkakuumetta ja pakkaamisen tuskaa

Matkakuume kasvaa päivä päivältä, uskomatonta, että lähtöön on enää vajaa viikko. Huomenna olisi jo tarkoitus siirtyä Helsinkiin vanhempien luokse kuumeilemaan, joten olen joutunut viikonlopun tuskailemaan pakkaamisen kanssa. Se on vaan mielestäni yksi niistä matkustamiseen liittyvistä pitkistä miinuksista. Ensimmäinen ongelma pakkaamisessani on se, että otan aina mukaan aivan liikaa tavaraa, jota ei sitten tule ollenkaan käytettyä. Nyt olen yrittänyt pysyä tuon suhteen tiukempana, olen esimerkiksi pakannut vain yhdet korkkarit, mikä on täysin uskomatonta, kun ottaa huomioon hamstrausluonteeni ja matkakohteeni, joka huutaa korkkareita jalkaan!

Järkeilin asian niin, että päivisin pitää kuitenkin pystyä kävelemään pitkiäkin matkoja, joten silloin voin pitää vain matalia kenkiä. Ilta-asut olen  kerrankin yittänyt valita niin, että saan asut muodostettua näiden ihanien Sonia Rykiel pour H&M:n kiiltonahkaisten kiilakorkosandaalien ympärille. Ainakin tällä hetkellä olen tyytyväinen päätökseeni, mutta katsotaan kestääkö luonteenlujuus loppuun asti ;D Syy tähän pihistelyyn ei ole mikään muu kuin se, että haluan jättää matkalaukkuun mahdollisimman paljon tilaa NYC:n shoppailuille.

Minulla on pakkaamiseen aina samat rutiinit, jotka alkavat matkatavaralistan tekemisestä rakkaaseen leopardivihkooni. Siihen on kirjattuna kaikkien vähänkin pidempien matkojen tavaralistat vuodesta 2005 eteenpäin. Tuleva matka on vihkoni mukaan jo numero 21. Vihko on siis toiminut myös tietynlaisena matkapäiväkirjana, josta voin tarkistaa menneiden matkojen järjestyksen. Vaikka perussisältö listoissa onkin lähes aina sama, teen silti aina uutta matkaa varten uuden listan, jolloin pystyn jäsentelemään pakkaamistani paremmin ja rastittamaan jo pakkaamani tavarat listasta. Olen aika ylpeä tästä järjestelmällisyydestäni pakkaamisen suhteen, koska muuten elämässäni vallitsee lähes aina jonkinasteinen hallittu kaaos.

Toinen pakkaamiseen liittyvä ongelmani on se, etten osaa pakata kovinkaan hyvin matkakohteen olosuhteet huomioiden. Yleensä mieleeni pinttyvät tietyt asukokonaisuudet, jotka haluan ehdottomasti laittaa päälleni matkalla. Nytkin suunnittelin jo vaikka kuinka monta asukokonaisuutta, kunnes vahingossa tajusin myös käydä vilkaisemassa sääennustetta, joka näytti ainakin tällä hetkellä sadetta ensimmäiselle neljälle päivälle. Suunnitelmani murskautuivat ja jouduin aloittamaan koko prosessin alusta. Mielestäni pitäisi olla jossakin laissa säädetty, että loman aikana pitäisi aina olla hyvä ilma ;D No, koska en ole sokerista tehty, päätin uhmata sadetta ja päädyin pakkaamaan mukaan suurimmaksi osaksi kesäisiä vaatteita ja pitkinhampain myös sateenvarjon. Tässä joitakin lemppareitani, jotka lähtevät ehdottomasti matkaan mukaan satoi tai paistoi!

Pakkaus on siis sujunut jälleen yhtä tuskaisesti kuin aina. Arkisemmat vaatteet muodostuvat aina pakkaamiseni vaikeimmaksi osioksi ja päättämättömyydessäni päädynkin usein hamstraamaan niitä vaatteita aivan liikaa tarpeeseen nähden. Lisäksi olen jälleen kerran saanut tehokkaasti siirrettyä pakkaamista viime tippaan. Minun piti jo aloittaa eilen, mutta jotenkin päädyinkin pitämään New York fiilistelypäivän, johon kuului matkaoppaiden kahlaamista ja Sinkkuelämää-maraton. Hyvä vaihtoehto tuokin, mutta tänään olenkin sitten tuskaillut senkin edestä!

Loppuun voisin vielä kertoa yleisesti kuluneesta viikostani. Camilla oli seuranani alkuviikon tiistaihin asti. Tiistaina minulla oli vapaata töistä, joten maanantai-ilta kului OC:n ensimmäisen kauden jaksoja katsellen melko myöhään ja sama touhu jatkui heti aamulla. Oli kivaa viettää oikein kunnolla tyttöaikaa ja päivitellä kuulumiset. Rentouttavan alkuviikon jälkeen loppuviikko kuluikin vielä sijaisuuden parissa. Eipä ole varmaan koskaan tuntunut tunnit niin pitkiltä, kun varsinaisia kouluhommia ei ollut enää tehtävänä ja piti keksiä lapsille kaikennäköistä oheistoimintaa. Siihen vielä päälle se, että oppilaita ei enää olisi voinut vähempää kiinnostaa istua koulussa, eikä kyllä rehellisesti sanottuna minuakaan! No tulipahan vielä kerättyä vähän lisää rahaa lomakassaan, jota ei ole koskaan liikaa.

 Perjantaina oli kyllä mahtava tunne, kun sain jättää koulun taakseni ja kirmata kesälaitumille :) Lisäksi opintorekisteriin oli kertynyt yhteensä 99 opintopistettä, eli pääsin läpi kaikista tänä vuonna käymistäni kursseista. Tänä vuonna olen saanut myös käsittämättömän hyviä arvosanoja verrattuna edelliseen kolmeen vuoteen ja kurssien keskiarvoksi tulikin 4! Joko olen oikeasti oppinut opiskelemaan tai sitten olen saanut koko vuoden jonkun toisen opiskelijan arvosanoja :D Niin tai näin, en voisi olla iloisempi omasta suorituksestani ja siitä, että selvisin kunnialla tästä rankasta vuodesta. Loman alkaminen ei ole ehkä koskaan tuntunut näin hyvältä ja kerrankin on sellainen tunne, että sen on todella myös ansainnut.

Loman kunniaksi kävin myös ottamassa geelauksen varpaisiini, koska olen armottoman laiska huolehtimaan kynsistäni ja kesällä varpaat ovat kuitenkin jatkuvasti esillä. Geelauksen otin Sokoksen W Hyvä Olo -hoitolassa. Paikka oli rentouttava, henkilökunta mukavaa ja lopputulos kaunis. Ikävä kyllä onnistun jotenkin lohkaisemaan jo ensimmäisenä päivänä palan isovarpaan ranskalaisen manikyyrini valkoisesta osasta :/ Jotenkin niin mun tuuria! Tiedän, että saisin varmaan korjautettua sen ilmaiseksi, mutta koska lähden jo huomenna Helsinkiin täytyy tyytyä omiin paikkauksiin. Tuli muuten tuolloin samana päivänä kokeiltua myös ensimmäistä kertaa pyöräilyä piikkareilla ja yllättävän hyvin se niilläkin luonnistui.

Mutta nyt on kyllä pakko jatkaa pakkailun parissa, kun olen taas saanut tehokkaasti kuluteltua aikaa kaikkeen muuhun paitsi siihen. Kun olen saanut pakkausoperaation valmiiksi, odottaa seuraavat lempipuuhani eli siivous ja tiskaus, jippii! ;D No, kunhan pääsen irtautumaan kotoa, niin kyllä se loma sitten oikeasti alkaa. Muille lomailijoille rentouttavaa lomaa ja töissä ahertajille tsemppiä tulevaan viikkoon :)