MatkaMuistoja: Pariisi joulukuussa

Nyt neljän päivän miniloman alussa oli hetki aikaa selata blogini luonnoskansion tekstejä. Moni niistä on varmasti jäänyt julkaisematta ihan syystä, mutta löytyi sieltä muutama ihan kelvollinenkin yksilö viimeistelyä vailla. Yksi niistä oli tämä matkamuistelu jouluisesta Pariisista. Vuosi oli 2012 ja tämä reissu oli samalla viimeinen matkani ennen blogin perustamista. 

Kyseessä oli myös ensimmäinen yhteinen matkamme kolmen blondin tiimillämme. Vaikka tähän väliin on mahtunut vain neljä vuotta, tuntuu että siihen on mahtunut yksi ikuisuus. Tuohon aikaan Emilyä, Camillaa ja minua yhdistivät tiiviisti opiskelut Turussa. Nyt kukaan meistä ei asu enää Turussa, eikä muuten ole myöskään samassa parisuhteessa kuin tämän reissun aikana. Yksi opettaa Espoossa, toinen Porvoossa ja kolmas Bristolissa. Edellisestä tapaamisestammekin kolmestaan on jo lähes puolitoista vuotta, mikä on omalla tavallaan todella surullista. Elämä on niin uskomattoman arvaamatonta. Yhtäkkiä ne ihmiset, jotka ovat aikaisemmin olleet niitä läheisimpiä, saattavat hetken päästä olla enemmänkin kaunis muisto.

Mutta nyt takaisin reissuun. Majoituimme pienessä hostellissa, josta en muista juuri muuta kuin, että huoneemme ikkunasta pystyi näkemään Sacré-Coeurin kirkon ja sen vessat sijaitsivat kierreportaiden seinissä. Myös metroasema oli lähellä, josta pääsimme näppärästi kulkemaan ympäri Pariisia. Ensimmäisenä päivänä ihastelimme kaupungin upeita jouluvaloja ja -koristeita. Etenkin Galeries Lafayette -tavaratalon koristelut olivat aivan omaa luokkaansa.

Jatkoimme matkaamme kohti Louvren taidemuseota, jossa ihastelimme taiteen merkkiteoksia Mona Lisasta lähtien. Siellä saisi varmasti kulumaan helposti koko päivän, mutta me tyydyimme pariin tuntiin. Kun poistuimme Louvresta, oli illan pimeys jo laskeutunut Pariisin ylle. Upeat valaistukset toivat kuitenkin piristystä viileään talvi-iltaan.

Kiertelimme hetken paikallisilla joulumarkkinoilla, kunnes palasimme loppuillaksi hostellille sekoilemaan ja nauramaan kippurassa.

En todellakaan muista kenen loistoidea oli alkaa tanssia hölmösti sängyllä ja kuvata sitä ajastetulla itselaukaisimella, mutta lopputuloksena oli ehkä kaikkien aikojen hulluin kuvasarja, joka saa vedet silmiin vielä neljän vuoden jälkeenkin :D

  

Seuraavana päivänä tarkoituksenamme oli suunnata katakombeihin. Ne olivat kuitenkin jostakin syystä kiinni, joten päätimme käyttää päivän shoppailuun. Pariisin putiikit tarjosivat paljon, edullisia löytöjä innokkaille shoppailijoille. Iltahämärässä nautimme vielä Pariisin tunnelmallisista kaduista ja vierailimme Notre Damen katedraalissa.

Illansuussa kävimme hamstraamassa lähikaupasta herkkuja ja kuohuviiniä huoneesemme ja vietimme mässäysetkoja. Etkojen jälkeen otimme suunnan kohti Moulin Rougea, jossa vietimme viihdyttävän illan seuraten illan kabaree-esitystä. Itse esitys ja siellä tarjottu juotava olivat todella hintavia, mutta minulle tuo oli ainakin sellainen kerran elämässä koettava asia, johon olin valmis satsaamaan vähän enemmän.

Ilta jatkui esityksen jälkeen vielä läheiseen yökerhoon tanssimaan ja venyi aina pikkutunneille asti. Sen takia oli hämmentävää ylisuoritusta tsempata itsensä sunnuntaiaamuna Notre Damen aamumessuun. Kokemus oli kyllä hieno, vaikka en ymmärtänyt juuri mitään koko jumalanpalveluksesta.

Kirkosta kävelimme lounaalle Pariisissa asuvien sukulaisteni luo. Siellä meille tarjottiin niin vahvaa glögiä, että saimme myös ehkä pienen nousuhumalan. Sen innoittaman puhuimme ja nauroimme kovaan ääneen metrossa, kunnes eräs pariisilaisnainen alkoi tönimällä ilmaista kiukkuansa meidän riemukkuutta kohtaan. Tuon välikohtauksen jälkeen olen ollut entistä vakuuttuneempi siitä, että Pariisin huonoin puoli on sen tympeät ihmiset.

Matkamme viimeisen illan päätimme omistaa Pariisin kuuluisille maamerkeille, Riemukaarelle ja Eiffel-tornille. Hyisestä säästä huolimatta Pariisin valomeri näytti häikäisevän upealta tornin huipulta katsottuna. Illan kruunasi ravintola, jossa pääsimme juomaan maailman kalleinta vettä ja kokemaan monta muuta hulvatonta hetkeä.

Tämän reissun aikana Emily alkoi myös päästä hovikuvaajan asemaan ottamalla toinen toistaan parempia kuva :D Emilyn muuhun naurettavan hyvään tuotantoon voit tutustua tässä postauksessa. Näitä kuvia selaillessa tuli ikävä kaunista Pariisia, mutta etenkin noita kahta tyttöä, joiden kanssa olen saanut jakaa jotakin hyvin erityistä tässä elämässä.

On niin harvinaista, että kolme totaalisen erilaista ihmistä löytää yhteisen sävelen edes hetkeksi. Vaikka se ei kestäisi läpi elämän, se ei poista sen arvokkuutta. Olen todella kiitollinen siitä kaikesta, mitä olen saanut Emilyn ja Camillan kanssa jakaa. Ja toivon, että meidän polut risteävät vielä jossakin vaiheessa elämää uudestaan. Siihen asti säilön sydämessäni näitä ja monia muita hulvattomia muistoja matkamme varrelta.

Suosittelen muillekin vierailua jouluiseen Pariisiin, se on silloin sädehtivän kaunis. Sen lisäksi suosittelen nauttimaan ja iloitsemaan niistä ihmisistä, jotka tällä hetkellä ovat elämässäsi. Olivat he siinä sitten vain hetken tai pienen ikuisuuden, heidän kanssa jaetut kokemukset ja asiat ovat kultaakin kalliimpia. Kiitos tytöt näistä ja niin monista muista hetkistä yhdessä <3

MatkaMuistoja: Välimeren risteily

Huh, juuri sain viimeiset arvioinnit kirjattua Wilmaan! Pahin työurakka on siis takana ja nyt voin alkaa keskittyä jouluun. Sitä ennen palaan matkamuistoissa kuitenkin kesään 2012, jolloin lähdimme koko perheen voimin viettämään isin kuusikymppisiä Välimeren risteilylle. Matkareittimme oli seuraavanlainen: Barcelona-Toulon-(Livorvo)Pisa/Firenze-(Civitavecchia) Rooma-Napoli-Barcelona. Tukikohtanamme toimi Suomessa rakennettu Royal Caribbeanin loistoristeilijä Liberty of the Seas.

339 metriä täynnä nautintoja

Ryhmärämämme koostui siis koko meidän viisihenkisestä perheestä sekä Anusta ja exästäni. Matkustaminen kyseisellä kokoonpanolla oli hauska kokemus, vaikka välillä se koetteli hermojakin. Onneksi laivalla oli paljon tilaa ja aktiviteettimahdollisuuksia, niin ei tarvinnut viettää joka sekuntia koko porukan kesken. Retket maihin teimme kuitenkin pääasiassa yhdessä.

Aina yhtä edustava perheemme :D

Tuomasta ja Anua lukuunottamatta lensimme Barcelonaan jo pari päivää ennen risteilyn alkamista. Niiden päivien aikana tutustuimme kaupungin nähtävyyksiin, herkulliseen ruokaan ja edullisiin kauppoihin.

Jos Barcelonasta pitäisi mainita vain yksi asia, se olisi Gaudí. Barcelona suosituimmat nähtävyydet ovat tuon omaperäisen arkkitehdin luomuksia. Niistä kävimme katsomassa ensimmäisenä Parc Güellin, joka on täynnä Gaudín luomuksia. Puisto sijaitsee korkean kukkulan päällä ja kesäisin aurinko porottaa pahtaavasti, joten vettä kannattaa olla mukana riittävästi.

Jatkoimme matkaamme kohti Gaudín kuuluisinta hanketta, Sagrada Família. Kirkon rakennustyöt ovat kestäneet jo yli 130 vuotta ja edelleen se on hyvin keskeneräinen. Siitä huolimatta se on Barcelonan tunnusmerkki ja täynnä turisteja. Kiireisen aikataulumme vuoksi tyydyimme ihastelemaan Sagrada Famíliaa vain ulkoapäin.

Kun loputkin ryhmästämme saapuivat Barcelonaan, oli aika siirtyä kelluvaan majapaikkaamme. Vaikka olin ollut kerran aikaisemminkin Royal Caribbeanin risteilyllä, tekivät laivan hulppeat puitteet vaikutuksen tälläkin kertaa. 

Ensimmäistä iltaa vietimme mahtavan illallisen parissa, joka tarjoiltiin juhlavassa ruokasalissa. Koko risteilyn ajan meillä oli samat tarjoilijat, jotka tekivät kaikkensa viihtyvyytemme eteen. Risteilijöillä kaikki ruoka on ilmaista (joitakin erikoisravintoloita lukuunottamatta) ja ainoastaan juomista laskutetaan erikseen. Sen takia siellä tulikin syötyä varmaan kuukauden edestä :D Ruokaa lähdimme sulattelemaan laivan kannelle, joka on pullollaan erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Päädyimme lopulta pelaamaan minigolfia ja maistelemaan drinkkejä tähtien ja kuun loisteessa.

Seuraavana aamuna saavuimme ensimmäiseen satamaan, Touloniin. Koska kaupunki vaikutti olevan tunnettu vain sotalaivoistaan, päätimme käydä vain pikaisesti maissa ja nauttia loppupäivän uima-allasalueesta. Illalla oli vuorossa juhlava kapteeninillallinen, jonka jälkeen lähdimme testaamaan laivasta löytyvää luistinrataa. 

Seuraava pysähdyspaikkamme oli Nizza, josta teimme myös lyhyen visiitin Monacon puolelle. Rivieran maisemat ihastuttivat kauneudellaan, mutta päivästä jäi huono maku Monacon eksymisepisodin ja isin lompakon varastamisen takia. Ainakin taas opimme, että taskuvaras voi iskeä missä vaan, jopa yhdessä maailman rikkaimmista maista.

Seuraavana päivänä joukkomme jakautuivat kahtia. Äiti ja Anu lähtivät tutustumaan Firenzeen ja me muut suuntasimme Pisaan ihmettelemään sen kaltevaa tornia. Kyseessähän on siis kellotorni, joka on kallellaan 3,97 astetta. Se kuulostaa pieneltä, mutta näyttää luonnossa todella suurelta kallistumalta. Torni on myös todella kaunis ja yksi Pisan merkittävimmistä nähtävyyksistä, joten toivottavasti se pysyisi pystyssä vielä pitkään.

Matkamme jatkui Italian rannikkoa pitkin ja seuraavaksi päiväksi isi oli järjestänyt meille yksityisen tutustumisretken Roomaan suomalaisen oppaan kanssa. Rooma on valtava kaupunki täynnä uskomattoman kauniita rakennuksia, joten siellä saisi helposti kulutettua kokonaisen viikon. Saimme päivän aikana kuitenkin nähtyä monia sen parhaista paloista asiantuntevan oppaan johdatuksella.

Viimeinen pysähdypaikkamme oli Napoli, josta siirryimme Pompejiin. Se on yksi parhaiten säilyneistä antiikin ajan kaupungeista, joka hautautui Vesuviuksen purkauksessa vuonna 79. Itseäni on aina kiehtonut historia, minkä takia Pompeji oli todella mielenkiintoinen vierailukohde. Se kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos matkustaa Napoliin päin.

Viimeisen kokonaisen meripäivän kulutimme laivan herkuista ja aktiviiteeteista nauttien. Vesi tulee vieläkin kielelle, kun katselee näitä kuvia. Joku nainenhan oli muuttanut pysyvästi asumaan huippuristeilijälle, enkä yhtään ihmettele miksi. Ehkä minäkin sitten joskus eläkepäivillä :D

Joukkomme miesjäsenet osallistuivat ahkerasti laivalla järjestettyihin kisoihin. Heistä parhaiten suoriutui isi, joka sijoittui kolmanneksi huikeassa mahaplätsikisassa. Viikon aikana nautimme myös risteilijän lukuisista ilmaisesityksistä, kuten ilma-akrobatiasta, musiikkiesityksistä, jääshow´sta ja karnevaaleista. Uima-allasalue oli kovassa käytössä ja yhden illan vietimme porealtaissa lilluen. Minigolfin lisäksi seurueemme kokeili muun muassa seinäkiipeilyä, korista, zumbaa, surffausta ja karaokekoppia risteilyn aikana.

Risteilijällä itsessään olisi saanut helposti kulutettua kokonaisen viikon, minkä takia paljon jäi vielä tekemättä ja kokematta. Se onkin mielestäni noiden risteilyiden ainoa huono puoli. Välimeren ristely on loistava tapa saada luksusta elämäänsä melko edullisesti ja nähdä useita mielenkiintoisia kaupunkeja yhden viikon aikana. Itse toivon pääseväni huippuristeilijän kyytiin vielä monen monta kertaa.

Olisi mukava kuulla, millaisia kokemuksia teillä muilla on risteilymatkustamisesta :)

MatkaMuistoja: Madrid joulukuussa

Jes, pikkujouluista selvitty kunnialla! Oli kyllä tosi hauska ilta, kiitos mahtavan työporukkamme. Aluksi vietimme iltaa Amarillossa Meksiko-teeman mukaisesti. Syömistä, juomista, rentoa jutustelua ja ohjelmaa. Jouduin ihan yllättäen esittämään hevosta, joten tuli sitten kontattua ensimmäistä kertaa pitkin lattioita mekossa ja sukkiksissa. Onneksi molemmat pysyivät ehjinä, enkä onneksi onnistunut juomaan itseäni konttauskuntoon :D Amarillosta lähdimme jatkoille Apolloon, jossa pääsimme nauttimaan huikean livebändin esityksestä. Tuli taas tanssittua oikein kunnolla koko illan ajan.

Joulukuu kolkuttelee tosiaan jo ihan nurkan takana (mihin tämä aika on oikein kadonnut?) ja siihen liittyy myös tämän kertainen MatkaMuistoja-postaus. Joulukuussa 2011 lähdimme äidin kanssa viettämään pidennettyä äiti-tytär viikonloppua Madridiin. Tuo matka oli ensikosketukseni Manner-Espanjaan ja todella positiivinen yllätys. Madrid jää usein Barcelonan jalkoihin, vaikka se on upea kaupunki, joka tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää. Mielestäni se on ehdottomasti ansainnut paikkansa Espanjan pääkaupunkina ja voin suositella lämpimästi sinne matkustamista. Ilma oli joulukuussa meidän syksyä vastaavissa lämpötiloissa ja koko reissumme ajan paistoi aurinko.

Matkamme oli melko kulttuuripainoitteinen (kiitos äidin), mikä oli ihan mukavaa vaihtelua. Kiersimme päivien aikana useissa museoissa. Ensimmäisenä vierailimme niistä suosituimmassa, Museo Del Pradossa.

Pradosta löytyy suuri kokoelma huippuluokan töitä eri aikakausilta ja seuduilta. Esillä on muun muassa espanjalaisten, hollantilaisten, italialaisten, saksalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten taidetta 1400-1600-luvuilta. 

Seuraavana päivänä suuntasimme kohti Reina Sofiaa, joka on Madridin nykytaiteen museo. Sen päänähtävyys on Picasson valtavan kokoinen ja pysäyttävä Guernica, joka on saanut innoitteensa Espanjan sisällissodan kärsimyksistä.

Reina Sofiasta jatkoimme matkaa kohti valtavan kokoista Parque del Retiroa. Puisto oli todella tunnelmallinen lukuisine polkuineen, rakennuksineen ja lampineen. Voin vain kuvitella, miten ihanalta se näyttää kesäaikaan.

Kiertelimme pitkin puistoa ihastelemassa muun muassa kaunista Palacio de Cristalia. Sen edessä sijaitsee tunnelmallinen lampi vesiputouksineen, suihkulähteineen ja mustine joutsenineen.

Puistosta jatkoimme kävelyämme kohti seuraavaa museoa, Thyssen-Bornemiszaa. Museossa on esillä noin 700 teosta ja se sijaitsee upeassa palatsissa. Lähes kaikkiin Madridin taidemuseoihin on ilmainen sisäänpääsy jossakin vaiheessa viikkoa, mikä kannattaa ottaa huomioon suunnitelmia tehdessä. Taidemuseoiden lisäksi kannattaa Madridissa kävellä ympäriinsä ihastelemassa sen upeaa arkkitehtuuria. Kuulimme eräältä taksikuskilta, että keskustan vanhoja rakennuksia oli kunnostettu lähiaikoina ja sen takia koko kaupunki oli todella siistissä kunnossa. 

Toinen matkamme pääteema oli shoppailu, jota harrastimme muun muassa pienissä putiikeissa, suurissa ostoskeskuksissa ja valtavilla El Rastron markkinoilla. Samalla nautimme kaupungin hienoista joulukoristeluista- ja valoista, joihin olen tunnetusti aivan hulluna.

El Rastron markkinat sijaitsevat lähellä Espanjan kuninkaan virka-asuntoa, Palacio Real de Madridia. Siksi päätimme piipahtaa ihastelemassa kuninkaallisen elämän loistetta palatsin sisällä.

Palatsin sisätiloissa ei saanut kuvata, mutta valtavat huoneet olivat täynnä toinen toistaan upeampia esineitä. Päädyin vaatimattomasti omimaan koko linnan itselleni ja luovutin äidille ainoastaan vartijankopin :D

Arkipäivinä Madridissa pääsi liikkumaan melko vaivattomasti kävellen, mutta viikonloppu toi tullessaan valtavat ihmismassat kaduille, joiden sekaan yritimme ahtautua. Viimeinen iltamme osui Suomen itsenäisyyspäivälle, jota vietimme monenlaisin menoin. 

Aluksi menimme syömään Cervecería Alemanaan, joka oli aikanaan yksi Hemingwayn kantapaikoista. Ajattelimme tilata alkuun vähän tapaksia, mutta paikan tapas-annokset olivat sen verran valtavia, ettemme lopulta jaksaneet syödä ollenkaan pääruokaa. Illallisen jälkeen menimme vielä katsomaan upeaa flamencoa ja balettia yhdistävää esitystä. 

Lopulta palasimme hotellillemme, jossa juhlistimme itsenäisyyspäivää kynttilöillä ja kuohuvalla. Oikeastihan olimme koko illan ihan  kaatokännissä, ainakin jos alla olevia kuvia on uskominen :D

Näitä kuvia selaillessa palasi mieleen lukuisia hauskoja muistoja tuolta matkalta äidin kanssa. Arvostan ihan hirveästi sitä, että minulla on molempiin vanhempiini edelleen niin hyvät välit, että voin kokea heidän kanssaan upeita matkaelämyksiä. Vanhempien kanssa matkustaessa tulee usein myös tehtyä sellaisia asioita reissussa, jotka muuten saattaisivat jäädä tekemättä. 

Löytyykö lukijoista muita, jotka edelleen näin "aikuisena" matkustavat omien vanhempiensa kanssa? :)

MatkaMuistoja: Islanti

Huh, neljännes lukuvuodesta selätetty ja nyt on aika nautiskella ensimmäisestä palkallisesta syyslomasta. Tulee kyllä loma todella tarpeeseen, vaikka olenkin viihtynyt hyvin työssäni. Nyt aion ryhdistäytyä bloginkin suhteen ja aloitan kirjoittamalla vihdoinkin ne Islannin matkamuistelut. Islanti kuuluu yksiin upeimpiin maista, joissa olen vieraillut, joten se todella ansaitsee kunnollisen matkakertomuksen.

 

Kesällä 2011 suuntasimme heti Lapin matkamme jälkeen Islantiin exän kanssa. Majoituimme ihan Reykjavikin keskustaan CenterHotel Arnarhvolliin. Voin suositella tuota hotellia lämpimästi. Se on keskihintainen, loistavalla sijainnilla ja muutenkin viihtyisä hotelli. Ikkunastamme aukesivat näkymät merelle ja vuorille. Aamiaisella taas saimme ihastella ympärillä aukeavaa kaupunkia. Vaatimaton hotellirakennus (ei kannata antaa ulkonäön pettää!) sijaitsee aivan vuonna 2011 rakennetun konserttitalo Harpan vieressä.

 

Ensimmäisenä päivänä vain kiertelimme hotellimme lähistöä, puistoja ja satamaa. Reykjavik on kiinnostava sekoitus idyllisiä puutaloja ja moderneja rakennuksia ja sen koko keskusta-alueen pystyy näkemään kävellen. Sää on kesälläkin melko viileää ja sateisiin kannattaa varautua.

 

Satamasta lähtee lukuisia paatteja, joilla pääsee ihmettelemään valaita, delfiinejä ja muita mereneläviä kaupungin edustalle. Niistä yhdelle lähdimme toisena päivänämme.



Päivä oli yksi matkamme aurinkoisimmista ja saimme nauttia useamman tunnin kauniista maisemista. Veneretken aikana näimme paljon lintuja, lukuisia delfiinejä ja yksittäisiä valaita. Nautin kovasti siitä, kun koskaan ei voinut tietää, mistä seuraava evä pilkahtaa pintaan.

 

Islanti on niin täynnä upeita luonnonmuodostumia, maisemia ja retkimahdollisuuksia, ettei matkan ajaksi kannata jumittua vain Reykjavikiin. Vuokrasimme auton päiväksi ja lähdimme itsenäisesti kiertämään suosittua maisemareittiä Golden Circlea. Sen varrella sijaitsevat useat Islannin kuuluisimmista luonnonnähtävyyksistä.

 

Aluksi nautimme huikaisevan kauniista vuoristo- ja järvimaisemista ajellessamme kohti ensimmäistä pysähdyspaikkaamme Þingvelliria. Se on merkittävä sekä historiallisesti että geologisesti ja kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Islantilaiset aloittivat maakäräjien pitämisen siellä vuonna 930. Þingvellir sijaitsee Euroopan ja Amerikan mannerlaattojen törmäyspisteessä, joita kävimme ihmettelemässä.

Sieltä matkamme jatkui kohti Haukadalurin geotermistä aluetta, jossa sijaitsee useita kuumia lähteitä. Niistä suurin, Geysir, ei ihmisten roskaamisen takia enää syökse vettä ilmaan, mutta hieman pienempi Strokkur on hyvin aktiivinen. Se purkautuu muutaman minuutin välein syösten vettä 10-40 metrin korkeuteen. Satuimme yhden purkauksen aikana olemaan juuri väärässä paikassa ja se kasteli meidät läpimäriksi. Ei ollut kovin miellyttävää hytistä märissä vaatteissa mädän kananmunan hajuisena loppupäivää, mutta olihan se aikamoinen kokemus :D

 

Geysireiltä ajelimme hämmästelemään yhtä Islannin suurimmista vesiputouksista, Gullfossia. Putouksen jyrinän kuuli jo kauan ennen kuin sen näki, niin mahtava ääni sen vesimassoista lähti. Kyllä siinä jäi Oulangan Jyrävä aika pahasti kakkoseksi.
 

Putoukselta näimme myös vilauksen Langjökullin jäätikköä. Toivottavasti pääsisin tutustumaan siihen lähemmin jollakin toisella matkalla. Ajelumme jatkui halki vaihtelevien maastojen. Välillä ajelimme karujen kivikkojen välissä, välillä ympärillä avautui ikivanhaa merenpohjaa ja väillä taas niittyjä, joilla laidunsi suloisia lehmiä, lampaita ja islanninhevosia. Vaikka en ole yhtään hevosihminen, niin issikat on kyllä aika symppiksiä. Niillä ratsastaminen jäi kuitenkin myös kokematta tällä reissulla.

 

Päätimme yhdistää päiväreissuumme vielä yhden Islannin suosituimmista nähtävyyksistä, pulikoinnin Blue Lagoonissa. Kyseessä on siis geoterminen kylpylä, jonka hinnat ovat todella ylihinnoiteltuja. Mutta ei siitä pääse mihinkään, että tumma laavakivi yhdistettynä turkoosiin kuumaan lähteeseen, oli kerrassaan upea näky. Ja lämmittely tuli tosiaan tarpeeseen, kun oli hytissyt melkein koko päivän märissä vaatteissa.

 



Seuraavalle päivälle olimme varanneet koskenlaskuretken, josta minulla ei ikävä kyllä ole ollenkaan kuvia. Se oli kyllä tosi mahtava kokemus ja voisin lähteä koska vaan uudestaan. Meidän lautan kippari oli oikea vitsiniekka ja lopuksi hän sai meidät kaikki huijattua kaatumaan jääkylmään jokiveteen. Olimme myös varanneet paikat snorklausretkelle, mutta se peruuntui ylibookkauksen takia. Joten on monta syytä, miksi on vain pakko vielä päästä uudestaan tuohon maagiseen maahan.

 

Meillä kävi hyvä tuuri, kun matkamme loppupäähän osui paikallinen taiteiden yö, joka toi paljon vilinää kaupungin kaduille. Ilta kruunautui ilotulitukseen, jota pääsimme ihastelemaan hotellin sängyssä maaten. Harvemmin sitä saa noin upeaa ilotulitusta oman ikkunansa eteen.

 

Viimeiset päivät kuluttelimme Reykjavikin keskustaa ja kauppoja kierrellen ja lempiravintoloissamme syöden. Piipahdimme myös kaupungin maauimalassa, jossa pääsimme testaamaa yli 40 asteista lämpöallasta. Kävimme myös katsastamassa konserttitalon ja Hallgrímskirkjan (alkupään kuvissa näkyvän kirkon) sisältäpäin. Lopulta oli kuitenkin aika jättää haikeat hyvästit tuolle upealle maalle ja suunnata takaisin Suomeen.

 

Suosittelen ehdottomasti kaikille matkaa Islantiin. Se on todella ainutlaatuinen maa, jossa ei ihan heti lopu tekeminen kesken, ainakaan jos on yhtään kiinnostunut luonnosta. Sinne on lyhyt lentomatka ja sen kautta on helppo kulkea myös Pohjois-Amerikan itärannikolle. Ainoat huonot puolet, jotka tulevat mieleen, ovat melko kallis hintataso ja nopeasti vaihteleva sää. Mutta ne ovat mitättömän kokoisia miinuksia verrattuna siihen kaikkeen upeaan, mitä Islanti tarjoaa matkailijalle. Voi ei, nyt tuli kyllä ihan kauhea hinku takaisin noihin maisemiin!

 

Löytyykö lukijoista muita Islannille sydämensä menettäneitä tai siitä haaveilevia? :)