perjantai 22. huhtikuuta 2016

10 matkakuvaa (vol.2)

Tervehdys pitkästä aikaa! Aika menee ihan järjetöntä vauhtia, enkä voi uskoa, että ensi viikolla on jo vappu. Tuli tässä häslingin keskellä pidettyä myös blogihistorian pisin tauko, mutta se tuli ehdottomasti tarpeeseen.

Kirjoitustahti tuskin tulee tästä ihan heti vilkastumaan, mutta nyt teki mieli jotenkin muistaa teitä lukijoita. Olen nimittäin ollut todella hämmästynyt ja otettu siitä, miten paljon olette jaksaneet käydä blogissani, vaikka uusia postauksia ei olekaan tullut moneen viikkoon. Kiitos siitä <3

Koska aikaa on edelleen vain rajallinen määrä, halusin päästää itseni melko pienellä vaivalla ja osallistua 10 matkakuvan blogihaasteen 2. osaan. Ensimmäisen osa tuntui olevan suosittu postaus ja sen voit katsella tästä. Alun perin haaste on lähtöisin Journey Diary -blogista ja siihen saa vapaasti osallistua, kunhan muistaa mainita alkuperäisen lähteen.

Voi että, kun alkaa matkakuume nousta tässä keväisen kiireen ja stressin keskellä! Onneksi Maltan matkaan on enää 1½ kuukautta ja sitä ennen pääsen käymään vielä työporukan kanssa Tallinnassa. Tässä kuitenkin 10 kuvaa menneistä matkoista omaa ja toivottavasti myös teidän muiden matkakuumetta nostattamaan :)

1. Kuva täydellisestä hetkestä


Maanpäällinen paratiisi, Malediivit (2015)
Se tunne, kun pitkän matkustamisen jälkeen avaa majapaikkansa terassin oven ja kohtaa tämän näyn <3

2. Perinteinen turistikuva



Giza, Egypti (2007)
Pussailua sfinksin kanssa turistioppaan pyynnöstä. Huomatkaa myös samanmalliset kampaukset :D

3. Kuva mahdollisimman kaukaa



Canberra, Australia (2006)
15238 km alkaa olla jo aika kaukana kotoa. Saa nähdä, päätyykö sitä vielä joskus kauemmaksi. 


4. Suurkaupungin sykettä


New York, Yhdysvallat (2013)
Voiko tähän kohtaan edes laittaa muuta kuin kuvan suurkaupunkien suurkaupungista? :)

5. Zzz - matkustaminen väsyttää


Titicaca-järvi, Bolivia (2008)
Miksi katsoa maisemia, kun voi yhtä hyvin nukkua? :D


6. Auringonlasku


Koh Muk, Thaimaa (2014)

En usko, että tuohon näkyyn voisi koskaan kyllästyä <3

7. Herkuttelu olennaisen osana reissuja



Liberty of the Seas, Välimeri (2012)
Ikinä en ole syönyt viikon aikana niin hyvin ja paljon kuin kyseisellä risteilyllä.

8. Hehkutettu nähtävyys, joka olikin pettymys



Kuala Lumpurin China town, Malesia (2014)
Koristeista huolimatta paikka ei tehnyt minuun suurta vaikutusta.

9. "Teen mitä vain hyvän otoksen eteen"-kuva



Ostrava, Tšekki (2015)
Ei riittänyt, että pääsin kuvaan Esa Tikkasen kanssa, vaan samaan kuvaan piti saada myös Antti Pihlströmiä hämmentävän paljon muistuttava matkaopas :D

10. Kuva roadtripiltä


Somewhere in Lesotho (2014)
Vähän alkoi jännitää, pääsemmekö jatkamaan matkaa, mutta onneksi auto lähti liikkeelle työntämällä.

Joko teillä muilla alkaa olla matkasuunnitelmat selviä? Mukavaa viikonloppua ja huhtikuun jatkoa kaikille! :)

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Hengähdystauko

Elämä käy tällä hetkellä kovilla kierroksilla. Toisaalta olen onnellisempi kuin koskaan ja toisaalta sisällä velloo tuttu epävarmuus siitä, mitä tulen tekemään tulevaisuudessa. On aika kohdata se fakta, että elämäni on muuttunut hurjasti blogin alkuajoista. Vapaa-aikaa on huomattavasti vähemmän ja ympärilläni on paljon enemmän rakkaita ihmisiä, joiden kanssa sitä viettää. 

Tuntuu, että kaikelle on nykyään ihan liian vähän aikaa. Sen takia on pistettävä asiat tärkeysjärjestykseen, jotta pystyn keskittymään täysillä niihin merkittävimpiin asioihin. Niitä ovat tällä hetkellä mm. poikaystävä, Mindi, ystävät, perhe, työt ja niiden hakeminen. Blogin pitäminen on ikävä kyllä tärkeysjärjestyksessäni aika viimeisenä ja sen takia aion pitää siitä pienen hengähdystauon.


En vielä osaa sanoa, tuleeko se tarkoittamaan totaalista taukoa vai vain sitä, että kirjoitan, kun mikään muu tärkeämpi asia ei vaadi aikaani ja energiaani. Luulen, että Travelisa saa ainakin hetken keskittyä olemaan lähes pelkästään matkablogi ja yleiset kuulumiseni saatan käydä läpi vain satunnaisina koonteina. Sen kuitenkin tiedän, että kokonaan en tule bloggaamista lopettamaan. Siitä on näiden vuosien aikana muodostunut minulle tärkeä ilmaisukeino, josta en halua täysin luopua. Toivon myös, että kun nyt suon itselleni hetken olla kokonaan ajattelematta blogia, sen kirjoittaminen alkaa taas tuntua mielekkäämmältä. 

Ihanaa kevättä kaikille, eiköhän minusta kuulu vielä senkin aikana! :)

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Mitä Huippuvuorilla voi tehdä?

Huippuvuoret eivät ole lomakohde sieltä tavallisimmasta päästä. Sinne on turha suunnata, jos kaipaa lomaltansa miellyttäviä sääolosuhteita, rentoa rantaelämää, shoppailua tai kulttuurielämyksiä. Vuoret, meri, lumi ja jää ovat lähes ainoita asioita, joita Huippuvuorilta löytää tähän aikaan vuodesta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Huippuvuorilla riittäisi tekemistä vaikka pidemmänkin loman ajaksi. Se vaatii vain oikeanlaista varustautumista ja seikkailumieltä.

Huippuvuoret tarjoaa loistavat olosuhteet moneen talviseen urheilulajiin. Huikaisevan kauniista maisemista voi nauttia muun muassa kävellen, hiihtäen, moottorikelkkaillen tai koirareessä istuen. Jos kaipaa vielä lisäseikkalua, voi myös käydä tutustumassa valtaviin jääluoliin, jotka sijaitsevat usean kymmenen metrin syvyydessä jäätiköiden kätköissä.


Lauantaina lähdimme heti aamusta noin 12 kilometrin vaellukselle kohti yhtä tuollaista jääluolaa. Pääsimme liittymään erään serkkuni opiskelutoverin seurueeseen, joilla oli kivääri ja muut tarvittavat välineet mukaan vaellukselle. Kivääri on siis oltava aina mukana, kun liikkuu kylän ulkopuolella. Koska lähdimme kipuamaan vuoren rinteiden välistä solaa ylös, piti meidän pakata mukaan myös tarvittavat välineet lumivyöryjä varten.


Sola oli välillä todella jyrkkä ja eteneminen lumessa oli välillä tuskastuttavan hidasta. Onneksi aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja maisemat olivat hukaisevan kauniita. Pidimme pienen tauon ihmisten tekemässä lumiluolassa, jonka jälkeen jatkoimme taivallusta. Lopulta saavuimme jääluolan suulle, josta alkoi seikkailumme toinen osa.


Laitoimme otsalamput päälle ja laskeuduimme jääluolan pimeyteen. Jääluola oli yllättävän tilava ja siellä kulkeminen oli melko helppoa (mitä nyt vähän kompuroin polvia mustelmille :D). Hankalimpien nousujen ja laskujen kohdalle oli myös laitettu köysiä, joista pitää kiinni. Kuljimme jääluolan sisällä melko pitkän matkan, kunnes kulku kävi niin vaikeaksi, että siihen olisi tarvittu hakkuja ja muita varusteita.



Niinpä käännyimme takaisin ja nousimme pimeydestä takaisin kirkkaaseen päivänvaloon. Yllättäen alaspäin meno sujui paljon reippaammin ja kevyemmin kuin nouseminen. Lopussa saimme vielä loistavan idean hyödyntää mukana raahaamiamme lapioita liukureina. Jyrkkä sola oli mitä mahtavin pulkkamäki!


Myös sunnuntaina suuntasimme kohti toista jääluolaa. Tällä kertaa kulkuvälineenä toimivat moottorikelkat. Toiveissani oli päästä koiravaljakon kyytiin, mutta ne retket olisi pitänyt tajuta varata jo viikkoja etukäteen, joten oli tyydyttävä moottorikelkkoihin. En ollut kelkkaillut kahdeksaan vuoteen, joten kyllä siinäkin riitti jännitystä kerrakseen. Aurinko oli vaihtunut melko sakeaan lumipyryyn ja osan matkasta kelkkojen lisäksi ei näkynyt mitään muuta kuin valkoista.



Saavuimme jääluolalle ja lähdimme laskeutumaan kohti jäätikön syvyyksiä. Jääluola on syntynyt joesta, minkä takia se on joka vuosi erilainen. On uskomatonta, miten monenlaisia pintoja ja muotoja jäälle voikaan syntyä. Kyseisen luolan erityisyys oli se, että yhdestä kohtaa sen seinämää työntyi ulos kiveä, jossa oli lehtifossiileja. Aivan käsittämätöntä, että paikassa, jossa ei nykyään kasva yhtäkään puuta, on joskus aikanaan kasvanut vehreitä lehtipuita. Maailma on kyllä niin ihmeellinen paikka!


Olisi varmasti upea kokemus yöpyä joskus jääluolassa. Sammutimme kävelymme aikana hetkeksi kaikki valon- ja äänenlähteet ja keskityimme nauttimaan korviahuumaavasta hiljaisuudesta ja täydestä säkkipimeydestä. Sen jälkeen nousimme takaisin maanpinnalle ja ajelimme valkoisuuden keskellä takaisin kylään.


Luonto tarjoaa paljon mielenkiintoisia elämyksiä Longyearbyenin lähistöllä. Jos se ei vielä riitä, voi kevät- ja kesäaikaan lähteä laivaretkille, joilla on mahdollista nähdä kaikkea aina linnuista hylkeisiin ja jäävuorista jääkarhuihin. Oma elämyksensä on myös kastautua Jäämeressä, joka jäi kuitenkin tällä reissulla tekemättä.

Suosittelen Huippuvuoria lämpimästi kaikille, jotka kaipaavat vähän erilaista lomaa ja joiden sisällä asuu pieni tai suuri seikkailija.