Me käymme joulun viettohon

Joulukuu on mennyt hurjalla vauhdilla ja jouluaatto on jo ovella. Tänä vuonna taaperokin on ymmärtänyt jo jotain jouluttamisesta, joten olen saanut hänestä kaverin joulufiilistelyyn. 

Tein meille yhteisen joulukalenterin, jonka jokaisesta luukusta on paljastunut jokin jouluinen tehtävä. Olemme mm. koristelleet kuusta, ihastelleet jouluikkunoita, leiponeet, käyneet joulumarkkinoilla, hankkineet lahjoja hyväntekeväisyyteen, askarrelleet joulukortteja, laulaneet joululauluja ja lukeneet joulukirjoja. Kalenterista on ollut paljon iloa meille molemmille. 

Minun tärkein joululahja saapui jo ennen joulua, kun paras ystäväni Viivi muutti takaisin Suomeen Englannista. Vihdoin voimme yli neljän vuoden tauon jälkeen jakaa arjen iloja ja haasteita yhdessä <3

Toiseksi tärkein lahja tänä jouluna on se, että olemme pysyneet terveinä ja saamme viettää joulua perheen kesken. Ja viime yönä saatiin vielä pieni lumikerros maahan. Enempää en voisi tältä joululta enää toivoa. 

Vaikka joulu onkin suosikkijuhlani, alkaa olo olla näin loppuvuodesta jotenkin kaikkensa antanut. Tultiinkin hyvissä ajoin mökillemme Porvooseen, jotta saimme hetken nauttia maaseudun rauhasta ennen kuin tupa täyttyy hälinästä. 

Kävimme myös tällä viikolla kävelyllä ja glögillä Vanhassa Porvoossa, joka on niin kaunis näin jouluisin. Ihania koristeita ja vanhan ajan tunnelmaa. 

Näiden jouluisten kuvien myötä haluan toivottaa ihanaa ja rauhallista joulua kaikille blogin lukijoille! <3

Joulu tullut on

Joulu on minulle valon, toivon ja rakkauden juhla. Näitä kaikkia tarvitsee varmasti meistä jokainen. Etenkin tämän vuoden jälkeen. Nyt on aika lopettaa stressaaminen, levätä ja rauhoittua. Tehdä joulusta juuri sellainen, mikä tuntuu itsestä hyvältä. Minäkin pidän joululoman ja palaan blogin pariin, kun taas siltä tuntuu. 

Näiden jouluisten kuvien myötä haluan lähettää jokaiselle lukijalle lämpöisen joulutervehdyksen <3

Maaseudun rauhaa ja Vanhan Porvoon idylliä

Vielä olisi vuorossa viimeiset kesämuistot ennen syksyisempiä postauksia. Tänä kesänä ehdimme viettää ihanan paljon aikaa perheeni mökillä Porvoossa, joka on minulle yksi rakkaimmista paikoista maailmassa. Mökki se ei kyllä varsinaisesti ole, vaan kyseessä on noin satavuotias vanha kansakoulu, jossa olen viettänyt viikonloppuja, kesiä ja jouluja aina syntymästäni lähtien. Se on kuin toinen koti ja minulla on paikasta lukuisia tärkeitä muistoja. Nyt Aarnin synnyttyä tuo paikka on taas alkanut tuntua erityisen tärkeältä. On ihanaa, että myös Aarni saa luoda omia muistojaan tuossa samassa paikassa ja seikkailla serkkujensa kanssa, aivan kuten minä omassa lapsuudessani. 

Mökillä vaan jotenkin aina irtautuu kaikesta arjen paineesta ja stressistä. Päiväohjelma koostuu yleensä ulkoilusta, grillailusta, saunomisesta tai paljuilusta. Niin ihanaa ja rentouttavaa. Metsän ja luonnon keskellä mieli todella lepää. Tietysti silloin, kun koolla on koko perheeni, niin meno on kaikkea muuta kuin rauhallista, mutta vilinästä ja vilskeestä huolimatta on mahtavaa, että meillä on tuollainen paikka, johon mahdumme koko porukalla viettämään aikaa yhdessä. Mökillä on myös juhlittu lukuista hauskat juhlat kavereiden kesken.

Tänä kesänä vietimme aikaa mökillä yhteensä noin kolmisen viikkoa. Lähdimme maaseudun rauhaan heti kesäkuun alussa, kävimme vain muutaman päivän välissä kotona ja juhlistimme juhannusta mökillä koko perheeni voimin. Toisen hieman yli viikon pätkän vietimme mökillä elokuun loppupuolella. Silloin myös Emily tuli käymään poikansa kanssa ja Camilla kävi moikkaamassa meitä molemmilla kerroilla.

Oli ihanaa nähdä, miten paljon Aarni nautti paikkojen ja pihan tutkittelusta, uimaretkistä, metsäkävelyistä, serkkujen kanssa oleilusta ja paljusta. Minulle perhe ja luonto ovat aina olleet todella rakkaita ja toivon, että onnistumme kasvattamaan myös Aarnille läheisen suhteen sukuun ja luontoon. On niin liikuttavaa, miten ihanasti vanhemmat serkut ottavat Aarnia huomioon ja antavat hänelle hellyyttä <3

Vaikka mökki ei sijaitsekaan veden äärellä, on sen lähistöllä useita kivoja uimapaikkoja niin meren, järven kuin hiekkalampienkin rannoilla. Meille osui aika paljon hyviä ilmoja mökkiviikoille, joten nautimme useista uimaretkistä lähirannoille. Yhdellä noista retkistä autosta puhkesi rengas, mikä aiheutti pientä säätöä, mutta vakuutuksen avulla sekin hoitui sukkelasti.

Usein käy niin, että juutumme omaan mökkikuplaamme, vaikka ajomatkaa Porvoon keskustaan on vain reilu vartti. Tänä kesänä kävimme kuitenkin jopa kahdesti Vanhassa Porvoossa, joka on niin idyllisen kaunis ympäristö. Kiitos koronan, siellä oli myös hämmentävän väljää, kun ulkomaalaiset turistit puuttuivat lähes kokonaan.

Rakastan kävellä Vanhan Porvoon katuja päämäärättömästi, välillä käväistä jossakin pikkuisessa putiikissa tai istahtaa syömään tai herkuttelemaan johonkin alueen lukuisista ravintoloista tai kahviloista. 

Porvoon upean tuomiokirkon käyn katsastamassa lähes aina. Myös Brunbergilta tulee usein tehtyä herkkuostoksia. Riimikko on aivan ihastuttava lelukauppa ja sieltä tulee varmasti ostettua Aarnille tulevaisuudessa vaikka ja mitä. Vanhan Porvoon jäätelötehtään jäätelöt ovat herkullisia ja kahviloista viimeisimpänä ovat ihastuttaneet Tee- ja kahvihuone Helmi ja PetriS Chocolate Room. Zum Beispielin lounas, ja etenkin sen tuore leipävalikoima, on ihan mahtava. Vanhassa Porvoossa on myös useita museoita, joista olen käynyt Vanhassa Raatihuoneessa, Holmin talossa ja Vanhan Kappalaisentalon galleriassa.

Usein tulee käveltyä vain niitä samoja reittejä lähellä jokirantaa, mutta toisella kerralla lähdimme kävelemään tuomikirkon takaiselle alueelle ja yllätyimme, miten pitkälle vanhat rakennukset oikein jatkuivatkaan. Vanha Porvoo on kyllä aivan ihana päiväretkikohde, johon pääsee helposti pääkaupunkiseudulta.

Sellaisia kesämuistoja vielä tähän alkavan syksyn keskelle. Vaikka odotukset koronakesän suhteen eivät olleet kovin korkealla, tuli siitä lopulta ihan mahtava kesä, johon mahtui paljon aurinkoa, lähimatkailua,  ulkoilua, perhettä, ystäviä ja onnenhetkiä Aarnin kehitystä seuraten. 

Millainen sinun kesäsi oli? :)