Mitä Huippuvuorilla voi tehdä?

Huippuvuoret eivät ole lomakohde sieltä tavallisimmasta päästä. Sinne on turha suunnata, jos kaipaa lomaltansa miellyttäviä sääolosuhteita, rentoa rantaelämää, shoppailua tai kulttuurielämyksiä. Vuoret, meri, lumi ja jää ovat lähes ainoita asioita, joita Huippuvuorilta löytää tähän aikaan vuodesta. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö Huippuvuorilla riittäisi tekemistä vaikka pidemmänkin loman ajaksi. Se vaatii vain oikeanlaista varustautumista ja seikkailumieltä.

Huippuvuoret tarjoaa loistavat olosuhteet moneen talviseen urheilulajiin. Huikaisevan kauniista maisemista voi nauttia muun muassa kävellen, hiihtäen, moottorikelkkaillen tai koirareessä istuen. Jos kaipaa vielä lisäseikkalua, voi myös käydä tutustumassa valtaviin jääluoliin, jotka sijaitsevat usean kymmenen metrin syvyydessä jäätiköiden kätköissä.

Lauantaina lähdimme heti aamusta noin 12 kilometrin vaellukselle kohti yhtä tuollaista jääluolaa. Pääsimme liittymään erään serkkuni opiskelutoverin seurueeseen, joilla oli kivääri ja muut tarvittavat välineet mukaan vaellukselle. Kivääri on siis oltava aina mukana, kun liikkuu kylän ulkopuolella. Koska lähdimme kipuamaan vuoren rinteiden välistä solaa ylös, piti meidän pakata mukaan myös tarvittavat välineet lumivyöryjä varten.

Sola oli välillä todella jyrkkä ja eteneminen lumessa oli välillä tuskastuttavan hidasta. Onneksi aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja maisemat olivat hukaisevan kauniita. Pidimme pienen tauon ihmisten tekemässä lumiluolassa, jonka jälkeen jatkoimme taivallusta. Lopulta saavuimme jääluolan suulle, josta alkoi seikkailumme toinen osa.

Laitoimme otsalamput päälle ja laskeuduimme jääluolan pimeyteen. Jääluola oli yllättävän tilava ja siellä kulkeminen oli melko helppoa (mitä nyt vähän kompuroin polvia mustelmille :D). Hankalimpien nousujen ja laskujen kohdalle oli myös laitettu köysiä, joista pitää kiinni. Kuljimme jääluolan sisällä melko pitkän matkan, kunnes kulku kävi niin vaikeaksi, että siihen olisi tarvittu hakkuja ja muita varusteita.

Niinpä käännyimme takaisin ja nousimme pimeydestä takaisin kirkkaaseen päivänvaloon. Yllättäen alaspäin meno sujui paljon reippaammin ja kevyemmin kuin nouseminen. Lopussa saimme vielä loistavan idean hyödyntää mukana raahaamiamme lapioita liukureina. Jyrkkä sola oli mitä mahtavin pulkkamäki!

Myös sunnuntaina suuntasimme kohti toista jääluolaa. Tällä kertaa kulkuvälineenä toimivat moottorikelkat. Toiveissani oli päästä koiravaljakon kyytiin, mutta ne retket olisi pitänyt tajuta varata jo viikkoja etukäteen, joten oli tyydyttävä moottorikelkkoihin. En ollut kelkkaillut kahdeksaan vuoteen, joten kyllä siinäkin riitti jännitystä kerrakseen. Aurinko oli vaihtunut melko sakeaan lumipyryyn ja osan matkasta kelkkojen lisäksi ei näkynyt mitään muuta kuin valkoista.

Saavuimme jääluolalle ja lähdimme laskeutumaan kohti jäätikön syvyyksiä. Jääluola on syntynyt joesta, minkä takia se on joka vuosi erilainen. On uskomatonta, miten monenlaisia pintoja ja muotoja jäälle voikaan syntyä. Kyseisen luolan erityisyys oli se, että yhdestä kohtaa sen seinämää työntyi ulos kiveä, jossa oli lehtifossiileja. Aivan käsittämätöntä, että paikassa, jossa ei nykyään kasva yhtäkään puuta, on joskus aikanaan kasvanut vehreitä lehtipuita. Maailma on kyllä niin ihmeellinen paikka!

Olisi varmasti upea kokemus yöpyä joskus jääluolassa. Sammutimme kävelymme aikana hetkeksi kaikki valon- ja äänenlähteet ja keskityimme nauttimaan korviahuumaavasta hiljaisuudesta ja täydestä säkkipimeydestä. Sen jälkeen nousimme takaisin maanpinnalle ja ajelimme valkoisuuden keskellä takaisin kylään.

Luonto tarjoaa paljon mielenkiintoisia elämyksiä Longyearbyenin lähistöllä. Jos se ei vielä riitä, voi kevät- ja kesäaikaan lähteä laivaretkille, joilla on mahdollista nähdä kaikkea aina linnuista hylkeisiin ja jäävuorista jääkarhuihin. Oma elämyksensä on myös kastautua Jäämeressä, joka jäi kuitenkin tällä reissulla tekemättä.

Suosittelen Huippuvuoria lämpimästi kaikille, jotka kaipaavat vähän erilaista lomaa ja joiden sisällä asuu pieni tai suuri seikkailija. 

Longyearbyen - pala arktista kauneutta

Tämä pääsiäinen tuskin unohtuu kovin nopeasti. Sen verran jännittävä se oli, vaikka elävät jääkarhut jäivätkin näkemättä. Ennen kuin kirjoitan tarkemmin siitä, mitä kaikkea Huippuvuorilla voi tehdä ja kokea, ajattelin omistaa yhden postauksen kokonaan Longyearbyenille, jossa vietin kolme unohtumatonta pääsiäispäivää.

 

Huippuvuoret on Norjalle kuuluva saaristo pohjoisella Jäämerellä. Longyearbyen sijaitsee Länsimaalla, joka on yksi Huippuvuorten kolmesta asutetusta saaresta. Se on koko Huippuvuorten merkittävin asutuskeskus, joka perustettiin vuonna 1906. Se toimi pitkään pelkkänä hiilikaivoskylänä, mutta nykyään Longyearbyenissä on paljon matkailupalveluja ja siellä toimii myös maailman pohjoisin yliopisto, jossa serkkuni opiskelee.

 

 

Longyearbyenissä on vain vähän reilu 2000 asukasta ja tuntuikin, että minne tahansa menimmekään, aina tuli vastaan joku serkkuni tuttu. Pienuutensa ja sijaintinsa takia se on myös todella turvallinen kyläyhteisö. Matkani aikana en lukinnut huoneeni ovea tai matkalaukkuani kertaakaan, koska siihen ei ollut minkäänlaista tarvetta.

 

 

Vaaroja paikallisten elämään aiheuttaa lähes ainoastaan luonto. Kylän ulkopuolella on kannettava kivääriä mukana jääkarhuvaaran takia. Vuoristovaelluksille on varustauduttava myös lumivyöryvälinein. Kylään iski loppuvuodesta myrsky, joka lennätti katon irti talosta, jossa serkkuni oli tarkoitus majoittua. Samasta myrskystä johtuen kylään tuli myös lumivyöry, joka teki aikamoisia tuhoja.

 

Sääolot ovat Huippuvuorilla todella vaihtelevat, minkä sain kokea jo muutamassa päivässä. Enimmillään pakkasta oli 15 astetta ja vähimmillään lämpötila pyöri nollassa asteessa. Kahtena päivänä aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja tuuli oli hyvin vähäistä, yhtenä päivänä taas tuuli todella kovasti ja tuprutti sakeasti lunta.

 

Serkun takapihalla :)



 

Kun saavuin Longyearbyeniin perjantaina, aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Lumipeitteiset vuoret kohosivat Jäämeren rannoilta. Olen aina rakastanut arktisen luonnon karua kauneutta. Siinä on jotakin hyvin majesteettista. Yksinkertaiset elementit muodostavat upean kokonaisuuden. Olen nähnyt Huippuvuoret aikanaan kesäaikaan, joten oli todella mahtavaa päästä näkemään ne myös lumipeitteisinä.

 

 

Kentältä kulkee kylään bussi, joka maksaa 75 kruunua. Autoja kylällä näki myös yllättävän paljon, vaikka moottorikelkka vaikutti olevan suosituin kulkuväline. Myös sukset ja muut talvivälineet olivat asukkaiden ahkerassa käytössä.

 

Kiertelimme serkun kanssa ensimmäisenä päivänä ympäri Longyearbyeniä, joka oli todella autio pitkäperjantain vuoksi. Kylä on pieni, mutta sitäkin sympaattisempi. Se koostuu lyhyestä "pääkadusta", jonka molemmin puolin on hurmaavia puutaloja. Suurin osa kylästä sijaitsee aivan Jäämeren rannalla ja osa asutuksesta on syvemmällä solassa.

 

 

Itse asuin serkkuni opiskelija-asuntolassa, josta sain onneksi vuokrattua huoneen todella edullisesti. Majapaikat ovat Huippuvuorilla todella kalliita ja olisin joutunut muuten pulittamaan yli sata euroa (per yö) huoneesta jaetulla kylpyhuoneella. Nyt sain 20 eurolla siistin huoneen omalla kylppärillä ja pystyin viettämään samalla paljon aikaa serkkuni kanssa.

 

Muutaman päivän Longyearbyenissä vietettyäni aloin ymmärtää, miksi ihmiset muuttavat sinne. Luonto on upealla tavalla läsnä koko kylässä ja siellä vallitsee ihanan rauhallinen ja rento tunnelma. En tiedä, olisiko minusta Longyearbyenin vakiasukkaaksi, mutta vierailijana viihdyin paremmin kuin hyvin. Seuraavassa postauksessa kerron, millä tavoin kuluttelin lomapäiviäni Longyearbyenissä.

 

Miten teidän muiden pääsiäinen sujui? :)

Arktinen pääsiäistervehdys!

Täällä sitä ollaan keskellä arktista kevättä. Aurinko on paistanut tänään upeasti ja olemme ihastelleet serkun kanssa kävellen Longyearbyenin karun kauniita maisemia. Jääkarhunkin bongasin jo lentokentällä, sattui olemaan onneksi rauhallinen yksilö :D

Huomenna lähdemme vaeltamaan läheiselle jääluolalle ja sunnuntaina on luvassa moottorikelkkailua pitkästä aikaa. Tylsää siis tuskin tulee olemaan tänä pääsiäisenä. 

Iloista pääsiäistä kaikille! :)

Suuntana jääkarhujen maa

Reissuun lähteminen on aina yhtä epätodellista. Tuntuu hurjalta ajatukselta, että huomenna olen jo perillä Huippuvuorilla ja vietän pääsiäisen tänä vuonna hyvin poikkeuksellisella tavalla. Tuttuun tapaani en ole vielä edes aloittanut pakkaamista, vaikka lento lähteekin jo aikaisin aamusta. Ehtiihän sitä :D 

En ole myöskään suunnitellut matkaani mitenkään erityisen huolellisesti, vaan ajattelin tehdä sitä, mikä tuntuu perillä hyvältä idealta. Toivottavasti myös serkkuni toimii hyvänä paikallisoppaana (ja suojelee jääkarhuilta!).

Kuva: Wikipedia 

Ainoa toiveeni reissun suhteen on oikeastaan se, että säilyisin yhtenä kappaleena. Ja että tämä alustava lomaflunssa ei taas pukkaisi kunnolla päälle. Eiköhän tästä joka tapauksessa tule aika ikimuistoinen pääsiäinen. 

Jos netin toimivuusaste on Huippuvuorilla huippuluokkaa, saattaa matkaraporttia tulla jo paikan päältä. Nyt kuitenkin toivottelen kaikille mukavaa pääsiäistä ja ryhdyn pohtimaan, mitä tavaroita vaaditaan pääsiäisen viettoon arktisissa oloissa. 

Matkasuunnitelmia vuodelle 2016

Tuntuu, että tämä matkariippuvuuteni vain pahenee vuosi vuodelta. Ehkä sitä aiemmin hillitsi edes vähän se, että tuloja ei opintotuen lisäksi ollut juuri ollenkaan, vaan kaikki matkarahat piti nipistää säästöistä. Nyt kun olen jo melkein puoli vuotta saanut säännöllistä kuukausipalkkaa, tuntuisi hölmöltä, etten tekisi ansaitsemillani rahoilla sitä, mitä eniten rakastan.

Heinäkuuhun asti minulla alkaa olla jo reissukuviot melko selkeät. Kolme matkoista on jo varmistunut ja kaksi on vielä suunnitteluasteella. Jos ne kaikki tulevat toteutumaan, tulee huhtikuu olemaan ainoa kuukausi, jolloin en ole matkoilla seuraavan puolen vuoden aikana. Ai miten niin lähti homma taas vähän käsistä? :D

Vilna

Ensimmäinen matkoista odottaa jo muutaman viikon päässä. Lähdemme äidin kanssa piipahtamaan Vilnassa kolmeksi päiväksi. Liettua on lähin maa (ja ainoa Balttian maista), jossa en ole vielä käynyt, joten se sopii hyvin myös tämän vuoden matkatavoitteeseeni. Ilmat tuskin tulevat olemaan mitkään ihmeelliset helmikuun loppupuolella, mutta eiköhän kaupungista tekemistä löydy. Varattiin myös hienon näköinen hotelli, josta löytyy ihana spa-osasto huonojen ilmojen varalle. Mukavaa päästä taas reissuun äidin kanssa, kun syksyinen Slovakian matka jäi minulta töiden takia välistä.

Longyearbyen, Huippuvuoret

Hieman yllättävä käänne reissusuunnitelmiini tuli jouluna, kun sain kuulla, että serkkuni opiskelee koko kevään Huippuvuorilla. Siitä sain idean, että voisin käydä moikkaamassa häntä jossakin vaiheessa kevään aikana. Ainoa mahdollinen ajankohta minulle olisi pääsiäisloma, mutta serkku ei ollut vielä varma, tuleeko hän juuri silloin käymään Suomessa. Lopullinen päätös tuon reissun suhteen tulee siis lähiaikoina. Huippuvuorilla olen käynyt aikanani Olympian matkalla yli kymmenen vuotta sitten, mutta mielelläni lähtisin uudestaankin tuohon arktiseen ihmemaahan. Serkku oli kuulemma jo käynyt selviytymiskurssin, joten hän voisi sitten suojella minua jääkarhuilta ja lumivyöryiltä :D

Tallinna

Vilnan lisäksi tulen kevään aikana vierailemaan myös etelänaapurissamme Virossa. Lähdemme työporukalla toukokuussa viikonlopuksi Tallinnaan, mistä tulee varmasti hauska kokemus. Edellisestä Viron visiitistäkin on kulunut useampi vuosi, joten on kiva päästä taas Tallinnan tunnelmallisille kaduille ja kujille. Tosin luulen, että tiedossa on aika vauhdikas reissu, ainakin, jos meno on lähelläkään pikkujouluja :D

Malta

Kolmas varmistunut matka tälle vuodelle on vuorossa heti sen jälkeen, kun olen saanut annettua kevättodistukset oppilaiden kouraan. Lähden nimittäin kevätjuhlan jälkeisenä päivänä Maltalle reiluksi viikoksi. Kyseessä on omaloma eli lähden reissuun itsekseni. Tarkoituksena on rentoutua kevään työrupeaman jälkeen ja mahdollisesti kehittää sukellustaitoja Maltan upeissa vesissä. Malta vaikuttaa todella mielenkiintoiselta paikalta, jossa riittää varmasti tekemistä ja näkemistä pidemmäksikin aikaa. 

Kroatia

Kesän toinen reissu tulee todennäköisesti olemaan heinäkuussa. Viivin kanssa aiomme nimittäin lähteä juhlistamaan 20 vuotta(!) kestänyttä ystävyyttämme Kroatiaan. Jotain meidän pelottavan yhtenäisestä ajatuksenjuoksusta kertoo se, että olin ajatellut, että haluaisin lähteä Kroatiaan, mutta en ollut puhunut siitä Viiville vielä mitään. Synttäreinäni sitten kysyin, mihin Viivi haluaisi lähteä ja hän vastasi ajatelleensa Kroatiaa! Matkakohde on siis päätetty yhdessä tuumin, mutta kaikki muu on vielä avoinna. Hyviä matkavinkkejä Kroatiaan liittyen otetaan siis lämmöllä vastaan :)

Tämmöistä kaikkea siis tiedossa seuraavan puolen vuoden aikana matkustusrintamalla. Ja sitten on vielä se toinenkin puolikas jäljellä. Mitähän sitä vielä oikein ehtiikään keksiä? Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, tulee Kroatia olemaan 50. maa, jossa olen käynyt, mikä olisi ihan mahtavaa. Mielenkiintoinen reissuvuosi taas edessä, joten blogiinkin luulisi riittävän kirjoitettavaa. Tuskin maltan odottaa!

Minkälaisia reissuja teillä muilla on tiedossa tänä vuonna? :)

(Kaikki kuvat: Wikimedia/Wikipedia)

Cruising Around The World

Sitten olisi vihdoin ja viimein sen risteilypostauksen aika, jota lupailin jo elokuussa tässä postauksessa, jolloin olin päässyt tutustumaan upeaan huippuristeilijään Helsingissä. No, onneksi marraskuukin on vielä syyskuukausi, joten en täysin pettänyt lupaustani. Koska postauksen teko on viivästynyt, päätin panostaa siihen erityisen paljon ja esittelenkin nyt kaikki risteilykokemukset, jotka olen päässyt kokemaan vuosien varrella. Tiedossa on siis monia erilaisia kohteita ympäri maailmaa, paljon kuvia ja ajatuksiani risteilymatkustuksen hyvistä ja huonoista puolista. Toivottavasti jaksatte lukea ja jos ette, niin rullatkaa postauksen loppuun, josta löytyy kokemukseni tiivistettyinä :)

Aloitan niistä varmasti monelle suomalaiselle tutuista risteilymatkustuksen muodoista eli Viron ja Ruotsin laivoista. Kyseiset paatit toimivat tietysti loistavina ryyppy-ympäristöinä, mutta voi niiden avulla saada myös paljon muuta irti lähimaistamme. On käsittämätöntä, että olen käynyt Tallinnassa lukemattomia kertoja, mutta silti löysin kuvia vain viimeisimmältä reissultani, jonka tein Viivin kanssa kesällä 2012. Ehkä noita reissuja ei oikein edes miellä ulkomaanmatkoiksi, kun se on niin lähellä. 

Tallinna on mielestäni todella sympaattinen ja nätti kaupunki, jossa on hyvät ja halvat ostosmahdollisuudet niin vaate- kuin viinapuolellakin. Itse olen aina tehnyt pelkästään päivämatkoja Tallinnaan, joten olisi mielenkiintoista viipyä siellä vähän pidempikin aika, jotta siitä kerkeisi näkemään jotain muutakin kuin vain pintaa. Jos laivalle ottaa mukaan auton, on matkaa helppo jatkaa vaikka kylpylälomalle Pärnuhun, joka oli myös ihanan rentouttava kokemus. Itse haluaisin tulevaisuudessa nähdä Viroa vielä laajemmin, esimerkiksi pyöräily Hiidenmalla voisi olla mukava elämys. Tallinna ja Viro yleensäkin on helppo ja halpa matkakohde, johon voi lähteä lyhyelläkin varoitusajalla.

Tallinna tarjoaa päivämatkalaiselle kauniita rakennuksia, halpoja ostoksia ja hyvää ruokaa, vaikka tunnelma voikin illan viimeisessä laivassa olla hieman "väsähtänyt" :D

Jos Tallinnasta löytyi vain vähän kuvia, niin Tukholmasta niitä löytyi vieläkin vähemmän, mikä on jo suoranainen vääryys. Tukholmassa en olekaan käynyt vuosiin, mutta seuraavalla kerralla räpsin kuvia sitten senkin edestä! Ruotsinlaivalla olen kyllä käynyt ihan lähivuosinakin, mutta niiden kuvamateriaali ei ole täysin julkaisukelpoista ;D Onkin tavallaan sääli, että ihan liian usein käynti Tukholmassa on tarkoittanut nuokkumista laivan buffetissa edellisen illan jäljiltä. Tukholma on kuitenkin niin monipuolinen ja kaunis kaupunki, että joku päivä tahdon sielläkin vielä yöpyä useamman yön. 

Kauniit rakennukset, hyvät ostosmahdollisuudet ja Gröna Lundin huvipuisto ovat jääneet päälimmäisinä mieleen Tukholman reissuistani. Ainakin kuninkaanlinnalle haluan vielä joku päivä päästä tähyilemään Vickania ja Kaarle Kustaata (jolle lähetimme muuten Prahasta vuonna 2008 Viivin kanssa kortin, haluaisin kysyä, tulikohan se koskaan perille ;D). Jos sitä ennen saisi vielä treenattua tuota svenskaa, niin voisin sitten sanoa muutakin kuin tack och adjö! 

Kuvat: Wikimedia

Itämeren risteilyalukset tarjoavat Viron ja Ruotsin lisäksi myös muita mielenkiintoisia matkakohteita, joista yhteen pääsin tutustumaan setäni 60-vuotisristeilyllä Pietariin vuonna 2011. Risteilimme St. Peter Linen Princess Maria aluksella illan ja yön yli, ja saapuminen Pietariin oli heti aamusta. Päivän vierailu Pietarissa onnistui risteilyn kautta helposti ilman viisumia, mutta päivä ei kyllä millään riittänyt tuon upean kaupungin koluamiseen. En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Venäjällä, mutta ainakin Pietariin tulen palaamaan vielä tulevaisuudessa. Kaupunki on täynnä upeita palatseja, mahtavia kirkkoja, mielenkiintoista historiaa ja tarjoaa varmasti myös hyviä ostosmahdollisuuksia. Nykyäänhän Pietariin pääsee myös tuolla nopealla Allegro-junalla, joten ehkä sitäkin tulee vielä kokeiltua joku päivä.

Kuvat: Wikimedia

Edellisten risteilyjen lisäksi olen myös risteillyt Saksan Rostockista Helsinkiin reilimme päätteeksi, mutta se matka oli enemmänkin ylihinnoiteltua ajankulutusta. Pointti on kuitenkin se, että Itämeren rannatkin tarjoavat paljon mielenkiintoisia matkakohteita, joihin kannattaa suunnata pelkän ryyppypaatteilun lisäksi. Vaikka laivat eivät ehkä ole käsittämättömän hulppeita, seura on vähintäänkin 2 promillen humalassa ja buffetruokailu ylihintaista, kannattaa Itämeren risteilijöille antaa tilaisuus ihan niiden hienojen määränpäiden takia.

Itämereltä voidaanki siirtyä vielä aste pohjoisemmaksi, nimittäin Jäämerelle ja Huippuvuorten risteilylle. Tuosta reissusta on olemassa vain paperikuvia, jotka ovat Helsingissä, joten joudun tässäkin tapauksessa turvautumaan internetin ihmeelliseen maailmaan kuvien kanssa. Pääsin tutustumaan karuihin, mutta henkeäsalpaavan kauniisiin Huippuvuoriin kesällä 2003 vanhempieni ja serkkujeni kanssa. Risteily toteutettiin Olympian ja Kristina Cruisesin yhteistyömatkana. Tuo reissu oli todella ikimuistoinen ja jotain sellaista, mitä en ole koskaan sitä ennen tai sen jälkeen kokenut.

Kuvat: Wikimedia

Risteilyn aikana vierailimme muun muassa Longyearbyenin, Barentsburgin ja Ny Ålesundin kylissä, pääsimme ihailemaan karuja vuoristo- ja jäätikkömaisemia, uimme Jäämeressä sekä bongasimme laivan kannella lukuisia lintuja, hylkeitä, valaita ja jopa yhden jääkarhun. Koko risteily oli huikea kokemus, jonka ainoa huono puoli oli kova merenkäynti, joka aiheutti tällaiselle herkkävatsaiselle pieniä oireita.

Jäämeren hyytävistä tyrskyistä onkin hyvä siirtyä Karibianmeren leppoisiin tunnelmiin, joista pääsin nauttimaan isin ja muutamien muiden sukulaisten kanssa vuonna 2004. Tuolloin sain myös ensikosketukseni Royal Caribbean huippuristeilijöistä, jotka ovat suureksi osaksi suomalaista laatutyötä, jälleen yksi syy lisää olla ylpeä suomalaisesta osaamisesta. 

Kuvat: Wikimedia

Risteily starttasi Miamista ja suuntasi siitä kohti Haitia, Jamaikaa, Caymansaaria ja Cozumelia. Jokaisella saarella vietettiin päivä mielenkiintoisten nähtävyyksien ja aktiviteettien parissa ja lisäksi pari päivää vietettiin merellä nauttien luksusristeilijän monipuolisesta tarjonnasta. Matkan aikana pääsi muun muassa uimaan ja snorklaamaan kristallinkirkkaissa vesissä, kiipeilemään vesiputouksilla sekä vierailemaan mayaraunioilla ja kilpikonnafarmilla. Risteily toimikin tavallaan viikon rantalomana, mutta se antoi kyllä paljon enemmän kuin perinteinen rantaloma yhdessä paikassa.

Tuosta ristelystä jäi kova hinku päästä kokemaan huippuristeily vielä joskus uudestaan. Tajusin tilaisuuteni tulleen, kun isi päätti viettää 60-vuotispäiviään perheen kanssa matkalla, ja hienovaraisesti ehdotin yhdeksi vaihtoehdoksi Välimeren risteilyä. Suureksi ilokseni myös isi piti ajatuksesta ja niinpä suuntasimme koko perheen voimin Liberty of the Seas aluksella kohti Välimeren kiehtovia rantoja elokuussa 2012. Risteily alkoi Barcelonasta, jonne suuntasimme jo pari päivää aikaisemmin, jotta kerkesimme nauttia kunnolla tuosta mielenkiintoisesta ja upeasta kaupungista.

Barcelona ja Gaudí  <3

Barcelonasta risteilimme kohti Ranskaa ja Rivieraa, pysähtyen välissä pienessä Tolounin kaupungissa. Sen lisäksi pääsimme tutustumaan Nizaan ja pikaisesti myös Monacoon (tosin muistot sen osalta ovat enemmänkin negatiivisia). Jotakin todella viehättävää noissa kukkuloille kohoavissa merenrantakaupungeissa silti vain on.

Rivieran tunnelmia

Rivieralta matka jatkui kohti Italiaa, jossa vierailimme muun muassa Pisassa, Roomassa, Vatikaanissa ja Pompeijissa. Italia tarjoaa yksinkertaisesti uskomattomat määrät kiinnostavaa historiaa, huikeaa arkkitehtuuria ja mahtavaa ruokaa. Italiasta matka jatkui laivapäivästä nautiskellen takaisin Barcelonaan. Matka tarjosi lyhyessä ajassa monipuolisen katsauksen Välimeren kiehtoviin kaupunkeihin.

Italian upeita nähtävyyksiä

Sitten jotakin vielä itse risteilymatkustuksesta, eikä vain pelkästään sen kohteista. Royal Caribbean luksusristeilijöitä ei voi edes verrata perus ruotsinlaivaan. Ne ovat valtavia aluksia täynnä upeita ravintoloita, baareja ja aktiviteettimahdollisuuksia. Sen lisäksi palvelu laivalla on uskomattoman laadukasta ja henkilökohtaista. Joka kerta, kun poistuu hytistä siivoja tervehtii iloisesti käytävällä ja kysyy, onko kaikki hyvin. Illallisella toimii koko matka samat tarjoilijat, jotka tekevät kaikkensa loihtiakseen jokaisesta illasta unohtumattoman. Henkilökuntaa laivoilla on ympäri maailmaa, mutta kaikkia tuntuu yhdistävän tavoite tehdä mahdollisimman hyvää jälkeä. Vaikka risteilyillä on paljon porukkaa, on kaikki organisoitu niin, että ruuhkan tuntua ei koe juuri ollenkaan.

Hytit ovat tilavia ja siistejä ja näkymät parvekkeelta huikeat. Välillä hytissä saattaa odottaa myös hauskoja pikkukavereita :)

Risteilijöiden jokainen yksityiskohta on viimeistelty ja laiva itsessään onkin jo yksi nähtävyys. Laivalla kuluttaa helposti monta tuntia vain ihaillen upeita ruokasaleja, promenaadia kauppoineen, uima-allasaluetta, casinoa, baareja tai yökerhoja.

Luksusristeilijöiden ainoa huono puoli on se, että perus ruotsinlaiva ei vain enää tunnu oikein miltään niiden jälkeen!

Toinen asia, johon laivalla saa kulumaan kiitettävästi aikaa on syöminen. Kaikki ruuat kuuluvat risteilyn hintaan (muutama erikoisravintola perii kattausmaksun). Tämä taas ei tarkoita sitä, että ruoka olisi tehty hutaisten tai halvimmista raaka-aineista, vaan päinvastoin. En ole koskaan eläessäni syönyt niin paljon niin hyvää ruokaa kuin kyseisillä risteilyillä. Ruokaa on tarjolla aamusta iltaan ja sitä saa niin paljon kuin vain ikinä jaksaa syödä. Näyttävät buffetpöydät notkuvat toinen toistaan herkullisempia ruokia eripuolilta maailmaa aina hampurilaisista sushiin. Illalisen söimme useinmiten laivan pääravintolassa, jossa tarjoiltiin suoraan pöytiin. Siinäkään ruokalajien määrää ei oltu rajoitettu, joten söimmekin usein jopa 5-6 ruokalajin illallisia.

Voin suositella risteilyjä jo ihan pelkästään uskomattoman herkullisten ruokien takia!

Jo pelkkään laivan ihasteluun ja syömiseen saisi kulumaan laivalla monta päivää, mutta kun tähän päälle heitetään vielä uskomaton määrä aktiviteettimahdollisuuksia, voisi laivalla asua kuukausia kyllästymättä hetkeksikään. Uinti, minigolf, koripallo, surffaus, luistelu, seinäkiipeily, jumpat, kuntosali, karaoke, erilaiset kilpailut, elokuvat, livebändit, musikaalit, jääshowt ja muut huikeat esitykset. Tuossa siis vain osa siitä järkyttävästä aktiviteettimäärästä, mitä laivat tarjoavat. Ja kaikki tuo kuuluu jälleen risteilyn hintaan. Ei varmaankaan siis tarvitse erikseen mainita, että lähtisin ihan koska vaan uudestaan tuollaiselle risteilylle.

Paljon koettiin ja kokeiltiin, mutta lähes yhtä paljon jäi varmasti vielä kokematta

Yhteenvetona siis risteilymatkustuksesta:

Risteilyt Itämerellä:

+ mielenkiintoiset kaupunkikohteet                                - "laaduttomuus"

+ paljon erilaisia lomamahdollisuuksia                            - känniläiset laivoilla

+ edullisuus                                                                   - arkisuus

+ helppo lähteä lyhyelläkin varotusajalla

Huippuvuorten risteily

+ upeat maisemat                                                         - kalleus

+ kiehtova arktinen luonto                                            - kova merenkäynti

+ ainutlaatuinen kokemus                                                             

Royal Caribbean-risteilyt Karibialla ja Välimerellä

+ näkee useita kaupunkeja kerralla                                - kohteisiin kerkeää tutustua vain pintapuolisesti

+ ruoka                                                                        - laivalla ei kerkeä kokeilla kaikkea, mitä haluaisi

+ aktivitteettimahdollisuudet

+ henkilökunta ja palvelu

+ laadukkuus

+ etenkin Euroopassa, kun lennot eivät maksa paljon, mahdollisuus saada luksusta kohtuulliseen hintaan

Kaiken kaikkiaan risteilymatkustus on mielestäni upea tapa saada jo lyhyestäkin matkasta irti todella paljon. Suosittelenkin ehdottomasti tutustumaan risteilymatkustuksen maailmaan, jos et ole sitä vielä tehnyt. Maailma on täynnä kiehtovia kaupunkeja ja kohteita, joihin pääsee tutustumaan myös meriteitse. Laivaelämä itsessään on jo erilainen kokemus verrattuna hotelliasumiseen. Itse suurena meri-ihmisenä olen aina nauttinut kaikensorttisesta veneilystä, mikä onkin varmasti yksi syy, minkä takia koen risteilyt kovin miellyttäväksi tavaksi matkustaa. Kuten kaikessa matkustuksessa, myös risteilymatkustuksessa kannattaa etukäteen miettiä, mitä lomaltaan haluaa ja mikä on matkabudjetti, ja tehdä päätös risteilykohteesta niiden perusteella. Jokaiselle lomailijalle ja budjetille löytyy varmasti juuri se oikea tapa kokea risteilymatkustuksen hienous.