maanantai 15. marraskuuta 2021

Jylhissä kalkkikivimaisemissa El Torcal de Antequerassa

Mijasin lisäksi teimme toisenkin päiväretken vuoristoon Fuengirolasta käsin. Kohteena oli El Torcal de Antequeran kalkkikivimuodostumat, joita olin ihastellut kuvissa etukäteen. Koska ajomatkaa tuli vain reilu tunti Fuengirolasta, päätimme lähteä retkelle siitäkin huolimatta, että mukana oli autossa surkeasti viihtyvä taapero. 

Ajoitimme lähdön taaperon päiväuniaikaan, mutta tietysti juuri silloin hän päätti nukkua vain 20 minuuttia. Loppumatka olikin sitten aika tuskaa, kun ajelimme todella mutkaista tietä vuoristoon taaperon huutaessa kurkku suorana ja minun pidätellessä matkapahoinvointiani. 

Maisemat matkan varrella olivat jo upeat (mitä nyt ehdin katsella) ja saavuttuamme perille maisemat olivat kuin jostain toisesta todellisuudesta. 1300 metrin korkeudessa ilma oli pilvinen ja todella kolea. Onneksi olimme varautuneet paksummilla vaatteilla. Hytisytti katsella ihmisiä shortseissa lämpötilan ollessa 10 asteen paikkeilla. 

El Torcal de Antequeran kalkkikivimuodostumat ovat jurakauden aikaista merenpohjaa, jota luonto on muokannut miljoonien vuosien aikana. Kävelimme aluksi näköalapaikalle, josta aukesi avarat maisemat ympäristöön. Sen jälkeen lähdimme kiertämään varsinaista kalkkikivialuetta. Valitsimme lyhyemmän reitin, jonka kiersi alle tunnissa. Aarnin laitoimme kantorinkkaan, koska maasto oli sen verran vaikeakulkuista taaperolle. Muita ihmisiä oli jonkin verran reitillä, mutta ei mitenkään ruuhkaksi asti.

Reitin varrella hämmästelimme toinen toistaan upeampia kalkkikivimuodostumia ja -seinämiä. Tuolla kävellessä ei voinut kuin ihmetellä, miten upeita teoksia luonto oikein luokaan. Kuvat eivät pysty millään välittämään paikan mahtavuutta. El Torcal de Antequeraa pidetäänkin yhtenä koko Euroopan hienoimmista kalkkikivimuodostelmista ja sitä se kyllä todella on. Näimme myös iberian villivuohia ja alueella laiduntavia lehmiä, jotka olivat taaperon suosikkeja. 

Kävelyn jälkeen söimme vielä paikan päällä olevassa ravintolassa ennen kuin lähdimme ajamaan tuskien taivalta takaisin kohti Fuengirolaa. Maisemat olivat jälleen hienoja, mutta lapsen karjuessa vieressä niistäkin katosi viehätys. Perille onneksi taas päästiin ja paikka oli kyllä kaiken kärsimyksen arvoinen. 

Ehdottomasti suosittelen retkipäivää El Torcal de Antequeraan, jos on reissussa missään lähialueilla. Mykistävän hieno paikka! 

perjantai 5. marraskuuta 2021

Kaunis Mijas - vuoria ja valkoisia taloja

Tällä viikolla saimme vuokra-auton allemme ja teimme pari retkeä Fuengirolan ulkopuolelle. Ensimmäinen niistä suuntautui noin 15 minuutin automatkan päässä olevaan Mijasin vanhaan kylään, jonka historia ulottuu vuosituhansien taakse.

400 metrin korkeudessa sijaitseva Mijas Pueblo on tunnettu perinteistä valkoisista taloistaan, joita koristavat upeat kukkaistutukset. Koska Mijas on helposti saavutettavissa sekä autolla että bussilla, odotin paikan olevan melkoinen turistirysä. Marraskuisena tiistaina saimme kuitenkin nauttia kylän tunnelmasta melko rauhassa. Enemmän vaivaa aiheuttivat autot, joita ajoi hämmentävän paljon kylän kapeilla kaduilla. 

Jätimme auton heti kylän sisääntulon liepeille ja lähdimme tutustumaan Mijasiin kävellen. Vaikka ilma oli pilvinen, tekivät Mijasin kapeat kujat, lukuisat portaat, kauniin valkoiset talot ja upeat ruukkuseinät kukkiineen vaikutuksen. 

Kävelimme kylän läpi näköalapaikalle, josta aukesivat mahtavat näkymät niin vuorille, kylään kuin merellekin. Kirkon kellot kaikuivat ja itsensä saattoi kuvitella kauas menneeseen aikaan. 

Näköalapaikka oli täynnä kauniita istutuksia ja siellä oli myös jyrkkiä rotkoja. Ihanan vehreä alue, jossa sai aikaa kulumaan vaikka kuinka kauan näkymiä ihastellen.

Näköalapaikan vieressä sijaitsi myös Mijasin vanha härkätaisteluareena, jonne sisäänpääsy maksoi kolme euroa. Areena ei ole ollut käytössä 90-luvun jälkeen ja härkien virkaa areenalla toimitti suloinen, musta kissa.

Kävelykierroksen jälkeen menimme vielä nauttimaan tapaksia ravintolaan. Rakastan tapaksia, kun niiden kautta saa nauttia niin monista erilaisista makumaailmoista yhdessä. Jälkkäriksi ostimme Mijasissa valmistettua jäätelöä, joka oli aivan taivaallista. Kylässä olisi myös ollut erilaisia pikkuputiikkeja vaikka kuinka, mutta niitä ei oikein taaperon kanssa kierrelty.





Vietimme Mijasissa kolmisen tuntia ja paljon jäi vielä näkemättä. Olisi ihanaa päästä tuonne uudestaa aurinkoisemmalla säällä, se saisi kylän varmasti hehkumaan vielä aivan toisella tavalla. Ehdottomasti suosittelen retkeä Mijasiin, jos on Fuengirolassa tai jossain sen lähialueilla lomailemassa. 





Mukavaa viikonloppua kaikille :)