Gotlanti - Itämeren ainutlaatuinen aarre

Tukholmasta matkamme jatkui kohti Gotlantia. Ajoimme reilun tunnin verran Nynäshamniin, josta nousimme laivan kyytiin määränpäänämme Visby. Tämä oli ensimmäinen kertani Gotlannissa ja hämmästyin, miten monipuolinen lomakohde Itämeren suurin saari oikein onkaan. Majoituimme Gotlannissa neljä yötä, mutta tekemistä olisi riittänyt paljon pidemmäksikin aikaa. Ihastuttavasta Visbystä teen oman postauksen ja tässä tekstissä keskityn enemmän saaren luontokohteisiin ja lapsiperheille sopiviin aktiviteetteihin Gotlannissa.

Olimme varanneet majoituksen Kneippbyn Resortista. Se sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä Visbystä ja tarjoaa majoitusvaihtoehtoja moneen makuun. Valitsimme perheellemme lomahuoneiston, jossa oli kaksi makuuhuonetta, yhdistetty oleskelutila ja keittiö, kylpyhuone ja parveke. Se oli tilojen puolesta meille sopiva, tosin kylpyhuone olisi voinut olla aavistuksen tilavampi. Lisäksi huoneiston äänieristys ei ollut kummoinen, minkä takia naapurihuoneistoiden äänet kuuluivat välillä vähän turhankin kovaa. Näkymät huoneistosta olivat suoraan merelle ja joka ilta saimme ihastella toinen toistaan upeampia auringonlaskuja parvekkeelta.

Resortin alue on melko laaja ja sieltä löytyy mm. grillipaikka, leikkipuisto ja  riippumattoja asiakkaiden käyttöön. Lisäksi alueella sijaitsee ravintoloita sekä vesi- ja huvipuisto, joihin ainakin tuolloin kesäkuun alussa oli ilmainen sisäänpääsy koko viikonlopun ajan, jos majoittui Resortissa. Tämä oli iloinen yllätys, koska olimme joka tapauksessa aikoneet käydä Sommarlandin huvipuistossa. Vesipuisto oli vielä taaperolle turhan iso, mutta asiakkaiden oli mahdollista käydä kahdessa altaassa aamu-uinnilla ennen puiston aukeamista, jota hyödynsimme useampana aamuna.

Sommarland on huvipuisto pienempien lasten makuun ja suosittelisinkin sitä lähinnä 2-12-vuotialle, koska isompia huvipuistolaiteita siellä ei ole. Me saimme puistossa kuitenkin kulutettua kahtena päivänä useamman tunnin taaperon kanssa.

Taaperon suosikkeja olivat etenkin autorata, juna, karuselli ja pomppulinnat. Oma suosikkini taas oli puiston sisällä sijaitseva Peppi Pitkätossun Huvikumpu, jossa on kuvattu alkuperäistä Peppi TV-sarjaa. Kummitusvintti oli taaperolle vielä turhan jännittävä, mutta muuten hänkin jaksoi ihastella talon lukuisia yksityiskohtia. Harmi, että Peppi oli unilla! Sesongin alettua juhannuksena puiston sisäänpääsyyn kuuluu myös Peppi-teatteriesitys, joka jäi meiltä tällä kertaa näkemättä.

Yhdeksi päiväksi ajoimme Fåröhön, joka sijaitsee Gotlannin pohjoispuolella. Sinne kulkee säännöllinen lauttayhteys Fårösundista. Saari on tunnettu etenkin raukeistaan ja Ingmar Bergmanista, joka vietti saarella pitkiä aikoja ja hänet on haudattu Fårölle. Me keskityimme tällä kertaa saaren rantoihin ja raukkeihin.

Raukit ovat suurikokoisia kalkkikivipaaseja, jotka ovat jääneet jäljelle meren aaltojen huuhdottua sitä ympäröivän kiviaineksen hiekaksi. Jokainen niistä on yksilöllinen ja Fåröstä niitä löytyy erityisen paljon. Auringosta huolimatta tuuli puhalsi rannalla kylmästi ja taapero ei ollut kovin yhteistyökykyinen, minkä takia kävimme katsomassa vain Gamla Hamnin raukkialueen, jossa sijaitsee muun muassa tuo kuvissa näkyvä "koira"raukki.

Raukkiretken jälkeen iski kurniva nälkä, joten suuntasimme Fårön ainoaan aukiolevaan ravintolaan, Creperie Tatiin. Kesäkuun alussa sesonki ei ollut vielä käynnissä ja yllättävän moni paikka oli vielä suljettuna. Onneksi Creperie Tati tarjosi meille positiivisen yllätyksen. Keskellä maalaisidylliä sijaitseva ravintola oli oikea nähtävyys kaikkine autonrotiskoineen ja muine romuineen. Lisäksi ruuat, eli suolaiset ja makeat crepet, olivat todella herkullisia. Suosittelen lämpimästi ravintolaa, jos satut tuonne päin Gotlantia.

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa Sudersandin valkohiekkaiselle rannalle, joka olisi varmasti upea paikka viettää aurinkoista kesäpäivää. Ikävä kyllä tummat pilvet roikkuivat sen verran uhkaavina rannan yllä, että viivyimme siellä vain tovin hiekkaleikkien parissa. Viimeiseksi ajoimme vielä katsomaan Fårön majakan ennen paluuta majapaikkaamme. Fårö oli ihanan rauhallinen ja jotenkin hyvällä tavalla pysähtynyt paikka, jossa luonto oli erityisen vahvasti läsnä. 

Muutenkin Gotlannin luonto hurmasi meidät täysin ja oli välillä vaikea uskoa, että olimme Itämeren rannalla. Viimeisenä päivänä teimme lyhyen retken Högklintin näköalapaikalle, jonka maisemat olivat kuin Atlantin rannalta. Korkeat rantakalliot tippuivat äkkisuorina kirkkaan siniseen mereen. Gotlanti yllätti kaunedellaan ja monipuolisuudellan, vaikka näimme siitä vain pintaraapaisun. Uskon, että palaamme tuonne Itämeren helmeen vielä uudestaan tulevaisuudessa. Onhan saarella myös yksi idyllisin kaupunki, jossa olen koskaan käynyt. Hurmaavasta Visbystä kirjoittelen joku toinen kerta enemmän.

Onko Gotlanti sinulle tuttu paikka?