Safarilla Senegalissa

Teimme vuodenvaihteen Gambian matkallamme vain yhden varsinaisen päiväretken. Se suuntautui naapurimaa Senegalin puolelle Fathalan luonnonreservaattiin, jossa teimme vajaa kahden tunnin safariajelun. Retki maksoi 4850 GMD eli noin 113 euroa. Vaikka itse safariajelu oli melko lyhyt, meni retkeen koko päivä, koska Afrikassa nyt asiat eivät vain suju ihan samalla vauhdilla kuin täällä Suomessa.

Lähdimme liikkeelle aikaisin aamusta ja ajoimme Gambian pääkaupunkiin Banjuliin odottamaan satamaan lauttamme lähtöä. Lautta kulkee koko Gambia-joen yli, eikä sillä ole minkäänlaista aikataulua. Odottelimme lautalle pääsyä vajaan tunnin. Satama-alue oli aivan täynnä ihmisiä ja lautta tuli todella täyteen jo siinä vaiheessa, kun pääsimme sen kyytiin. Tuon lastaamisen jälkeen kuitenkin aukesi vielä erillinen portti, josta tulvi valtavat määrät lisää ihmisiä lautalle. Siinä vaiheessa vaan toivoin, ettei lauttamme hukkuisi keskelle jokea. Odottelu paahtavassa aamuauringossa oli todella tuskallista ja kun siihen yhdistettiin vielä huonot uutiset Mindistä, niin olin lähellä luovuttaa koko retken suhteen.

Lopulta lautta lähti kuitenkin ylittämään jokea ja pääsimme turvallisesti sen toiselle puolelle. Barran satamasta matkamme jatkui minibusseilla kohti Gambian ja Senegalin rajaa. Matkan aikana asiantunteva oppaamme kertoi paljon mielenkiintoista tietoa Gambian ja Senegalin välisistä suhteista. Rajalle päästyämme meillä oli jo hirveä nälkä, koska emme olleet tilauksestamme huolimatta saaneet aikaista aamiaista hotelliltamme. Onneksi opas vei meidät pikaisesti ostoksille, ennen kuin lähti hoitamaan rajanylitystä. Odotellessamme opasta paikalliset naiset ja lapset yrittivät tyrkyttää auton ovista ja ikkunoista kaikkea mahdollista ostettavaksemme.

Rajalta ajelimme vielä puolisen tuntia Fathalan luonnonreservaattiin, joka on 6000 hehtaarin kokoinen luonnonpuisto Senegalissa. Se on yksi harvoja paikkoja enää Länsi-Afrikassa, missä on mahdollisuus nähdä alkuperäislajeja omassa ympäristössään. Metsästys on tuhonnut lähes kaikki Länsi-Afrikan eläinkannat ja osa eläimistä on jouduttu tuomaan muualta Afrikasta Fathalaan.

Puiston sisäänkäynnillä vaihdoimme menopeliksi ison safariauton, jolla lähdimme kiertämään puistoa villieläinten näkemisen toivossa. Olen ollut aikaisemmin safareilla Keniassa ja Etelä-Afrikassa, mutta Fathala yllätti minut täysin tiheällä kasvillisuudella. Opas kertoikin, että puiston kasvillisuus täytyy polttaa vuosittain, jotta edes jonkinlainen näkyvyys säilyisi alueella. Siitä huolimatta sain monta osumaa puiden ja pensaiden oksista istuessani reunapaikalla autossa. 

Meillä kävi todella hyvä tuuri jo ensimmäisellä aukeammalla paikalla. Siellä meitä odotti ylväs isosarvikuono, joka ikävä kyllä oli ilman lajitovereita. Sen seurana viihtyivät suloiset villisiat ja upea seepralauma. Seuraavalla juomapaikalla vastaan tuli lisää villisikoja ja paljon erilaisia antilooppeja.

Pitkät pätkät saimme ajella näkemättä juuri mitään muuta kuin tiheää kasvillisuutta ja valtavia termiittipesiä. Tiet olivat todella kapeita ja välillä jäimme jumiin tielle, kun pienemmät autot hajosivat haastavilla teillä aiheuttaen ruuhkaa. Aika kului ja toivoimme näkevämme vielä kirahveja ennen paluutamme. Juuri, kun aloimme jo luopua toivosta, vilahti kauempana kirhavin pää. Teimme täyskäännöksen ja lähdimme kovaa kyytiä kirahvien perään. Tavoitimme ne pienellä aukiolla. Opas kertoi kyseessä olevan emä ja kaksi poikasta.

Sitten olikin aika palata puiston taukopaikalle, jossa meitä odotti herkulliset pizzat valmiina. Hetken aikaa ihastelimme myös pihassa mönkiviä kilpikonnia, kissoja ja erilaisia lintuja. Sen jälkeen pakkauduimme takaisin minibusseihin ja käänsimme nokan kohti Gambiaa. Paluumatka oli pitkä, mutta lauttaan pääsimme onneksi suoraan ilman turhaa odottelua. Takaisin hotellilla olimme kuitenkin vasta jo pimeän laskeuduttua.

Retki Fathalaan oli mukavaa vaihtelua rennolle löhölomalle, mutta sen verran rankka, että päätimme pyhittää koko loppuloman pelkälle rentoilulle. On surullista, miten paljon Afrikan upeaa luontoa ja eläimistöä on tuhoutunut ihmisten toimesta. Onneksi on kuitenkin vielä Fathalan kaltaisia paikkoja, joissa eläimet saavat elää rauhassa omassa elinympäristössään. 

5 x Afrikkani

Näin viikko ennen reissuun lähtöä (en vieläkään tajua, että siihen on niin vähän aikaa!) ajattelin muistella niitä viittä edellistä kertaa, kun olen päässyt tutustumaan Afrikan ihmeelliseen maailmaan. Afrikka on todella kiehtova maanosa täynnä erilaisia kansoja ja kulttuureja, huikaisevan kaunista luontoa, järkyttävää historiaa ja nykypäivää sekä kiinnostavia vierailukohteita. Toiset pelkäävät, toiset rakastavat ja toiset inhoavat sitä, mutta ketään Afrikka tuskin jättää kylmäksi.

Omasta mielestäni se on todella mielenkiintoinen matkakohde, joka on jokaisella kerralla näyttänyt minulle aivan erilaisen puolen itsestään. Afrikkaa ei voi sanoa nähneensä käytyään yhdessä sen maassa. Itse olen käynyt viidessä eri Afrikan maassa, enkä vieläkään usko nähneeni kuin pintaraapaisun tuosta maanosasta. Pohjois-Afrikka arabikulttuureineen on aivan eri asia kuin esimerkiksi Itä- tai Länsi-Afrikka, joissa valtioita värittävät erilaiset heimokulttuurit.

Olen tehnyt Afrikkaan viisi erityyppistä matkaa, joiden kautta olen nähnyt sen viisi erilaista puolta. Olen ollut ryhmämatkalla Senegalissa, rantalomalla Marokossa, safarimatkalla Keniassa, golmatkalla Tunisiassa ja sukellusmatkalla Egyptissä. Tuleva matka taas tulee olemaan mielenkiintoinen sekoitus vähän kaikkea, jonka kautta käsitykseni Afrikasta syvenee varmasti entisestään.

Edelliset Afrikan matkani olen tehnyt vuosina 2003-2007. Ikävä kyllä aika on tehnyt tehtävänsä, enkä muista välttämättä kaikkia paikkoja ja kaupunkeja oikein, koska reissuista alkaa olla jo kymmenisen vuotta aikaa. Taas yksi syy, miksi niitä matkapäiväkirjoja kannattaa pitää! 

1. Senegal

Ensikosketukseni Afrikkaan oli sukumme matkatoimisto Olympian järjestämä ryhmämatka Senegaliin vuonna 2003. Matka koostui perinteisestä rantalomailusta ja mielenkiintoisista päiväretkistä. Matkan aikana tutustuimme muun muassa paikallisten elämään, teimme kalastus- ja laivaretken merelle, kävimme hiekkadyyneillä, vaaleanpunaisella Retba-järvellä ja paikallisilla markkinoilla. Ainakaan silloin turismi ei ollut vielä päässyt juurtumaan kovin paljon Senegaliin, vaan siellä sai nauttia aidontuntuisesta afrikkalaistunnelmasta. Tiedä sitten mikä on tilanne nykypäivänä, kun tuosta reissusta on tosiaan jo se reilu kymmenen vuotta.

2. Marokko

2004 suuntasimme vanhempieni kanssa syyslomareissulle Marokon Agadiriin. Kyseessä oli ihan puhtaasti rantaloma, mutta toki kiertelimme jonkin verran myös itse kaupungissa ja vierailimme muun muassa eläintarhassa. Teimme myös päiväretken valtaville Marrakechin markkinoille, joissa pääsi aistimaan todellista arabitunnelmaa väreineen, tuoksuineen ja kauppiaineen. Arabimaat ovat kyllä ihan oma lukunsa, etenkin jos sattuu olemaan vaaleahiuksinen tyttö/nainen. Ties kuinka monta kamelitarjousta tuonkin matkan aikana vanhempani minusta saivat. Yksi kauppias tarjosi sataa kamelia, johon äiti vastasi, ettei tee kameleilla mitään, mutta voisi sen sijaan ottaa 10 nahkalaukkua. Kiitti mutsi! Tiedänpähän ainakin arvoni :D

3. Tunisia

Päätin lipsua kronologisesta järjestyksestä, koska Tunisia ja Marokko ovat melko samankaltaisia maita ja Tunisian kuvia en löytänyt valokuvakätköistämme. (Lisäilen, jos joskus löydän.) Eipä niitä varmasti paljon olekaan, koska lähes koko reissu kului golfatessa, se kun oli sen päätarkoitus. Vuonna 2006 intoni golfaukseen oli vielä huipussaan ja niinpä lähdimme vanhempien kanssa golfmatkalle Tunisiaan. Viikko koostuikin siis lähes kokonaan golfkierroksista ja -kisoista sekä rannalla loikoilusta. Sen takia kuva Tunisiasta jäi hyvin pintapuoliseksi, mutta ainakin golfkentät tuli todettua hyviksi. (Tosin tuon matkan jälkeen intoni golfiin hiipui lähes kokonaan :D)

4. Kenia

Sitten hypätään takaisin vuoteen 2005, jolloin suuntasimme äitini kanssa jälleen Olympian järjestämälle safarimatkalle Keniaan. Matka alkoi Nairobista, josta lähdimme lähes viikon safarille Kenian luonnonpuistoihin (Amboseli sekä Länsi- ja Itä-Tsavo). Reissun lopuksi nautiskelimme vielä kolme päivää Mombasan upeista hiekkarannoista (ja polttavasta auringosta!). Matkan aikana näimme muun muassa Kenian huikaisevaa eläinkirjoa ja maisemia, Karen Blixenin museon, Maasai-kyliä sekä vierailimme paikallisessa koulussa. Tuo matka ja vierailu kouluun saivat minussa syttymään todellisen palon siitä, että haluan vielä joku päivä palata Afrikkaan vapaaehtoistyön parissa. Uskomatonta, että sen aika vaan koittaakin jo näin pian!

5. Egypti

Tuorein matkakokemukseni Afrikasta on vuodelta 2007, jolloin suuntasimme lähes koko perheen voimin sukellusmatkalle Egyptin Sharm El Sheikhiin. Paikka oli aika perinteinen turistirysä keskellä autiomaata, jossa ei juurikaan ollut mitään nähtävää. Varsinaiset nähtävyydet sijaitsivatkin pinnan alla, Punaisen meren syleilyssä. Teimme matkan aikana useita sukelluksia joiden kautta pääsimme ihastelemaan vedenalaista ihmemaata. Laitesukeltaminen on todella mahtavaa puuhaa ja harmittaakin, että sitä ei ole tullut harrastettua tuon reissun jälkeen. Nyt kynnys on jo noussut niin korkealle, että haluaisin käydä jonkinlaisen "palautuskurssin", jotta uskaltaisin taas suunnata pinnan alle. Matkan aikana teimme myös päiväretken Kairoon ja Gizaan ihmettelmään pyramideja ja Sfinksiä, jotka ovat mielestäni yksiä vaikuttavimpia nähtävyyksiä koko maailmassa.

Sellaisia Afrikkakokemuksia siis minulla. Usein Afrikasta tuodaan esille vain sen huonoja puolia (kuivuus, nälänhätä, sairaudet, huono koulutustaso, sodat yms.) ja unohdetaan kaikki se hyvä ja kaunis, mikä myös on osa tuota maanosaa. Paljon on tehtävä, jotta Afrikkan maat saataisiin nousemaan ylös siitä syvästä kuopasta, jossa niistä suurin osa on lähes aina ollut. Se ei kuitenkaan tapahdu kauhistelemalla, syyllistämällä tai ennakkoluuloisuudella, vaan aidolla välittämisellä ja yhteistyöllä. Vaikka toivon koko sydämestäni, että Afrikan valtioita odottaa parempi huominen, toivon ettei se poista kuitenkaan niitä asioita, jotka ovat jääneet minulle päälimmäisenä mieleen tuosta maanosasta. Aitoutta, elämäniloa ja erilaisuutta.

Vuosiahan noista reissuista on tosiaan vierähtänyt, joten onkin jo korkea aika lähteä uudestaan kohti tuota kiehtovaa maanosaa. Huomenna kasvatan matkafiilistä entisestään, kun menemme katsomaan Viivin synttäreiden kunniaksi Helsingin Kaupunginteatteriin Tarzan-musikaalin. Kiitos Viivin, viime aikoina on päässäni aina reissua ajatellessa alkanut soida Toton Africa. Tässä se teille kaikille muillekin korvamadoksi :D 

Afrikkaa ei voi kuvitella, se pitää kokea.