Aika tarkkaan vuosi sitten starttasi meidän huikea seikkailu maailman ympäri. Vuosipäivän kunniaksi sain nyt vihdoin kirjoiteltua toisen osan tarinoista matkakuvien takaa. Aiemmasta postauksesta löytyy kuvia ja tarinoita Kanadasta, USA:sta ja Ranskan Polynesiasta. Tällä kertaa puolestaan keskityn reissun kolmeen viimeiseen kohteeseen: Uuteen-Seelantiin, Australiaan ja Singaporeen.
Waikawau Bay, Uusi-Seelanti. Vuokrasimme matkailuauton myös Uudessa-Seelannissa ja aloitimme sillä Pohjoissaaren kierroksen Coromandelin niemimaalta. Vietimme ensimmäiset yöt rauhallisella leirintäalueella, jossa ei ollut juurikaan muita ihmisiä meidän lisäksi. Ensimmäisenä iltana teimme kävelyn läheiselle rannalle, jota saimme kävellä rauhassa kahdestaan. Bongasin kävellessä kauniin simpukan, mutta ajattelin vastaan tulevan vielä hienompiakin yksilöitä. Muut rannan simpukat olivat kuitenkin pienempiä tai särkyneitä, joten lopulta päädyin kävelemään jalanjälkiämme pitkin takaisin ja poimin tuon simpukan mukaan matkamuistoksi tuosta ihanasta hetkestä kahdestaan upealla rannalla.
Waikawau Bay, Uusi-Seelanti. Tämä kuva on juuri tuolta ensimmäiseltä leirintäalueelta, jossa vietimme kaksi yötä. Riippumatto tarttui mukaamme Tahitin lentokentältä, kun meidän piti kuluttaa viimeiset käteiset johokin. Ikävä kyllä mukana ei ollut minkäänlaisia kiinnitysnaruja, joten jouduimme käyttämään hieman luovuutta sen kiinnittämisessä. Tämän kuvan ottamisen jälkeen meni noin puoli minuuttia, kun leirintäalueen vahti tuli kieltämään riippumaton kiinnittämisen tuohon oveen, mutta onneksi löysimme lopulta sille toisen kiinnityspaikan ja pääsimme nauttimaan löhöilystä oikein kunnolla.
Tongariro National Park, Uusi-Seelanti. Tongariro Alpine Crossingin maisemat olivat henkeäsalpaavan upeita, mutta välillä luulin myös oikeasti menettäväni henkeni sille reitille. Yksi niistä hetkistä oli juuri ennen tämän kuvan ottamista. Laskeuduimme jyrkkää sorarinnettä ja olin todella uuvuksissa ja nälissäni. Yhtäkkiä silmissäni alkoi sumeta ja en nähnyt kunnolla eteeni. Kompastuin rinteessä ja luisuin sitä pitkin alas vähän matkaa. Minulle ei onneksi käynyt kuinkaan, mutta pelästyin tilannetta niin paljon, että purskahdin itkuun ja sanoin miehelle, etten vain pääse alas. Istuin rauhoittumaan ja ihastelemaan maisemia ja pyysin miestä ottamaan kuvan. Kyyneleistä huolimatta tästä tuli aika onnistunut kuva ja lopulta pääsin rinteen alas asti yhtenä kappaleena.
Abel Tasman Lodge, Uusi-Seelanti. Ensimmäinen yöpymispaikkamme Uuden-Seelannin Eteläsaarella oli Abel Tasman Lodge. Bongasin huoneemme seinältä upean julisteen Uuden-Seelannin linnuista ja ihastuin siihen täysillä. Onneksi kyseistä julistetta oli myynnissä majapaikan vastaanotossa. Niinpä se matkasi kanssamme Suomeen ja ihastuttaa minua joka päivä meidän keittiössä. Tuossa samassa huoneessa koimme muuten myös elämämme ensimmäisen maanjäristyksen, joka oli kyllä todella erikoinen kokemus.
Queenstown, Uusi-Seelanti. Saapuessamme Queenstowniin aloimme olla jo todella uupuneita reissaamisesta. Sen takia päädyimme lopulta yöpymään kolme yötä mukavasti hotellissa ja keräämään voimia tuleviin koitoksiin. Queenstown oli yksi niistä harvoista Uuden-Seelannin kaupungeista, joista oikeasti pidin. Mahtava sijainti järven rannalla ja vuorien ympäröimänä, viihtyisä kävelykeskusta ja jopa muutamia kauniita rakennuksia. Aivan keskustan kyljessä sijaitsee niemeke, jossa on mm. kaunis puutarha-alue Queenstown Gardens ja niemen ympäri kulkee mukava kävelyreitti kauniissa maisemissa. Ihanassa pienessä The Remarkable Sweet Shopissa myytiin parasta fudgea ikinä ja siitä pysähdyimme nauttimaan tuohon kuvan penkille.
Milford Sound, Uusi-Seelanti. Milford Soundin luonto ja maisemat ovat häkellyttävän upeita. Yksi matkan hauskimmista muistoista kuitenkin liittyy näihin vekkuleihin vuoristopapukaija keoihin. Keat ovat hyvin kesyjä ja ne yrittivätkin monesti löytää tiensä autojen sisälle ruuan toivossa. Eräällä maisemapaikalla kea oli erään auton katolla samaan tapaan kuin tässä kuvassa. Auto lähti jatkamaan matkaa ja oletimme kean tietysti lähtevän lentoon auton katolta. Sen sijaan kea jatkoi tyytyväisenä seisomista auton katolla ja vauhdin kiihtyessä se vain painautui hieman alaspäin ja jatkoi "surffaustaan" katolla.
Royal Botanic Gardens, Melbourne, Australia. Melbourne oli ensimmäinen stoppimme Australiassa. Teimme pitkähkön kävelyn kauniissa Royal Botanic Gardensissa ja istahdimme viihtyisälle The Terrace -teehuoneelle. Räpsäisin kuvan teehetkemme maisemista, enkä aluksi kiinnittänyt sen enempää huomiota edessämme istuvaa aasialaiseen pariskuntaan. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin huomasin, että heillä oli selvästi jonkinlainen yksipuolinen riita käynnissä. Tasaisin väliajoin nainen nimittäin puhkesi puhumaan kiivaasti miehen vaietessa lähes kokonaan. Vaikka en ymmärtänyt heidän puheestaan mitään, jäin silti salaa seuraamaan tilannetta ja sanoin siitä myös miehelleni. Teehetkemme venyikin suunniteltua pidemmäksi, koska halusimme nähdä, miten tilanne loppuisi. Lopulta kuitenkin luovutimme, koska tilanne ei osoittanut minkäänlaisia ratkeamisen merkkejä. Pariskunnan mies kävi ainoastaan pariin otteeseen täyttämässä heidän teekannunsa ja palasi sitten taas kuuliaisesti kuuntelemaan naisensa saarnaa. Toivottavasti he saivat lopulta asiat sovituksi.
Sydney, Australia. Minulta löytyy varmaan valehtelematta sata kuvaa pelkästään Sydneyn oopperatalosta. Tämän kuvan otin risteilylautan kannelta, mikä on erittäin hyvä tapa nauttia merellisestä Sydneysta. Kun palasimme rantaan, saimme kuulla, että juuri ennen risteilyämme kaupungissa oli ollut dust storm, joka oli myös peittänyt oopperatalon alueen. Sitä oli kyllä hyvin vaikea uskoa, kun itse saimme nauttia näkymistä näin kirkkaalla säällä. Tutkimattomia ovat Australian säätilojen tiet.
Airlie Beach, Australia. Saavuimme Airlien Beachille aamupäivästä uuvuttavan pitkän yöbussimatkan jälkeen. Ilma oli jo tuolloin todella kuuma ja olimme aivan läkähdyksissä ja väsyneitä, kun pääsimme majapaikkaamme. Siellä meitä odotti todella iloinen yllätys, kun saimmekin huoneen jo käyttöömme, eikä tarvinnut kuluttaa aikaa iltapäivään asti. Martinique oli aivan ihana majapaikka, jossa olisi viihtynyt pidempäänkin. Se oli myös melko tyhjillään muista vieraista ja saimmekin joka päivä nauttia sen upeasta infinity poolista lähes kahdestaan.
Whitsunday Islands, Australia. Auringonpaiste, kristallinkirkas vesi ja hohtavan valkoinen hiekka. Voiko sitä enempää ihminen edes toivoa? Noita kaikkia tarjosivat upeat Whitsunday Islands, jonne teimme päiväretken. Tämä uimaretkemme osui nousuveden aikaan. Vaikka jätimme tavaramme kauas vesirajasta, huomasimme pian tämän kuvan ottamisen jälkeen, että kamamme joutuivat veden varaan ja ryntäsimme niitä pelastamaan. Vuorovesi on kyllä niin jännä ilmiö, jonka ehtii aina unohtamaan täällä Itämeren rannalla asustellessa.
Marina Bay Sands, Singapore. Matkamme kolme viimeistä yötä vietimme Singaporessa luksushotelli Marina Bay Sandsissa. Ihanassa huoneessamme odotti jokaisena päivänä eri pyyhekaveri ja viimeisenä päivänä meille toimitettiin vielä nimillämme kirjaillut pyyhkeet. Niin käsittämättömän turhaa, mutta silti niin ihanaa.
Marina Bay Sands, Singapore. Olimme tosiaan alun perin varanneet edullisimman huoneen, mutta vastaanottotiskillä meille tarjottiin parempaa huonetta, johon kuului myös aamupalat, iltapäiväteet leivoksineen ja iltaisin samppanja sekä muita drinkkejä sekä ihania pieniä suolaisia ja makeita suupaloja. Niinpä päädyimme panostamaan häämatkamme viimeisiin päiviin oikein kunnolla ja nautimmekin niistä koko rahan edestä. Oli kyllä todellista luksusta nauttia noista herkuista noissa maisemissa.
Gardens by the Bay, Singapore. Marina Bay Sandsin vieressä sijaitsee upea Gardens by the Bayn kasvitieteellinen puutarha, jossa teimme kävelyn yhtenä iltana. Puistoalue tuntui aluksi olevan todella ruuhkainen, kun ihmiset olivat tulleet sankoin joukoin ihastelemaan sen jouluvalaistuksia. Jonkin aikaa hortoiltuamme osuimme kuitenkin tähän kuvan kohtaan, josta olivat upeat näkymät hotelliimme. Tuosta lähti myös rauhallinen kävelytie, josta saimme nauttia lähes kahdestaan. Aivan ihana alue, jossa suosittelen ehdottomasti käymään Singaporen visiitin aikana.
Sellaisia kuvia ja tarinoita niiden takaa tällä kertaa. Tuo maailmanympärimatka oli niin kokonaisvaltainen ja uskomaton kokemus, että se on oikeastaan hillinnyt matkakuumettani koko tämän kuluneen vuoden. Olen viettänyt viimeiset yhdeksän kuukautta Suomessa ja se on tuntunut hämmentävän hyvältä. Elämä voi olla todella hyvää ja antoisaa, vaikka ei aina olisikaan seuraavaa reissua tiedossa. Ja Suomessakin on niin valtavasti nähtävää ja koettavaa.
Huomenna on kuitenkin aika sanoa hetkeksi heipat Suomelle ja suunnata vuoden 2019 ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. Monen mutkan kautta kohteeksi valikoitui Rodos ja reissuseuraksi mieheni lisäksi Viivi miehensä kanssa, mistä olen todella innoissani. Viivin ja minun edellinen Kreikan-matka oli sellaista sekoilua, että toivottavasti nuo miehet tuovat edes vähän tolkkua tähän reissuun :D Kesä siis jatkukoot vielä viikon pidempään Rodoksen lämmössä ja vasta sitten alan asettua syystunnelmiin.
