Tammikuu tuntui tänä vuonna harvinaisen pitkältä. Melkein myös luistimme päätöksestämme selvitä pimeän kauden yli kuukausittaisilla irtiotoilla. Onneksi kuun loppupuolelle sain kutsun kummipoikani syntymäpäiville Naantaliin, jonka ympärille kehitimme sitten tammikuisen miniloman Ruissalon kylpylässä.
Itsehän en sano koskaan Turulle ei ja tällä kertaa sain myös muun perheen innostettua mukaan. Ensin ajattelimme yöpyä Naantalin kylpylässä, mutta kaksi yötä olisi maksanut meiltä lähes 600 euroa, joten päädyimme puolet halvempaan Ruissalon kylpylään.
Menomatkalla pysähdyimme tapaamaan lapsuudenystävääni, jolle syntyi loppuvuodesta vauva. Teimme pienen kävelyn heidän kanssa aurinkosessa säässä, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Förille. Tällä reissulla emme käyneet ollenkaan Turun keskustassa, mutta Förillä pitää päästä aina ajelemaan 🧡 Sääkin oli mitä kaunein Aurajoen ylittämiseen.
Olemme käyneet perheenäkin sen verran monta kertaa Turussa, ettei meillä ollut mitään pakottavaa tarvetta kierrellä sen enempää kaupungissa, niin ihana kuin se onkin. Keskityimme nauttimaan kylpylästä ja Ruissalosta, joka on yksi suosikeistani Turussa.
Ruissalon kylpylä sijaitsee upealla paikalla meren rannalla luonnon ympäröimänä. Huoneemme näkymät olivat "huonommalle" puolelle, mutta kyllä niitäkin ihan mielellään katseli. Muuten huone oli keskinkertainen, mutta kuitenkin ihan riittävän kokoinen kolmelle hengelle.
Asettautumisen jälkeen lähdimme syömään hotellin Loisto ravintolaan, minkä laajoista aukioloajoista annan ison kiitoksen. Vietimme pizzaperjantaita ja ravintolan pizzat hoitivat tehtävänsä erittäin hyvin. Ravintolasta oli kauniit näkymät merelle ja palvelu oli ystävällistä.
Ehdottomasti paras löytö hotellista oli lasten leikkihuone, jossa oli paljon leluja, kirjoja ja pelejä viihdykkeeksi. Ihmettelen aina, miten harvoista hotelleista löytyy leikkihuone, vaikka se ei todellakaan vaatisi kauheasti panostusta. Siellä kulutimme aikaa monta kertaa viikonlopun aikana.
Itse Kylpylä oli melko pieni ja ei ihan optimaalinen 3-vuotiaan lapsen kanssa, mutta hyvin siellä sai ajan kulumaan. Kylpylässä oli kaksi isompaa allasta, jotka olivat kuitenkin sen verran viileitä, ettei niissä pysynyt olemaan pitkiä aikoja lapsen kanssa. Lisäksi oli iso poreallas, joka oli tietysti todella suosittu, koska kaikki halusivat siihen lämmittelemään. Kylpylästä oli myös mahdollisuus käydä avannossa, jonka jätin kuitenkin käyttämättä. Toisessa isommassa altaassa oli virtuaaliohjattua vesijumppaa, jota innostuin tekemään ensimmäisenä iltana. Saunoja oli ainakin naisten puolella vain yksi, mutta siellä ei ollut ruuhkaa. Pesutilat taas olivat vähän turhan pienet ja niihin muodostui ajoittain tungosta. Olin yllättynyt, että tammikuisena viikonloppuna kylpylässä oli melkoisen paljon porukkaa, mutta kyllä sinne sekaan mahtui.
Lauantai alkoi meidän mittapuulla myöhään, kun heräsimme koko porukka vasta lähempänä kahdeksaa. Kävimme aamupalalla, joka oli myös viikonloppuisin tarjolla seitsemästä alkaen. Tätä arvostimme kovasti. Tarjonta oli monipuolinen ja runsas, itse pidin erityisesti tuoreista hedelmistä, vegepullista ja plätyistä.
Aamupalan jälkeen ukkelit menivät leikkihuoneeseen ja kylpylään ja minä lähdin pienelle happihyppelylle Ruissalon maisemiin. Luonto oli hyvin väritön ja karu, mutta jotain hiljaisen kaunista siinäkin oli. Kävelin Saaronniemeen, jossa olemme käyneet ainostaan kesäisin uimassa ja oli jännää nähdä se talvisen autiona. Tuuli puhalsi kylmästi ja kalisutti rannan jäämurskaa.
Kesäisin Saaronniemen leirintäalue täytyy elämästä, mutta tammikuussa vastaan tuli vain muutama lenkkeilijä. Villa Saaron kahvila seisoi hiljaisen luonnon keskellä upeana ja autiona. Vuoden kiertokulussa on oma kauneutensa ja kaihonsa.
Kävelyn jälkeen minäkin siirryin kylpylän lämpöön ja sen jälkeen olikin aika kuoriutua kylpytakista synttäreille. Koronan takia olemme nähneet harmillisen harvoin kummipoikani perheen kanssa, joten oli ihanaa nähdä heitä kaikkia pitkästä aikaa. Tarjoilut olivat herkullisia ja myös Aarni viihtyi hyvin juhlissa. Synttäreiden jälkeen olin sen verran ähkyssä, että illalliseksi otin vain kevyen tofusalaatti hotellin ravintolassa. Tarkoituksena oli vielä käydä vesijumppaamasaa, mutta uuvahdin niin täysin, että jäin sängyn pohjalle loppuillaksi.
Sunnuntaina heräsimme aikaisin ja kävimme aamupalalla jo ennen auringonnousua. Sen jälkeen aloitin pikaisesti pakkaamisen ja kirjauduimme jo yhdeksän jälkeen ulos hotellista. Aarni oli menossa vielä samana päivänä yhdeltä nukketeatteriin Espoossa, minkä takia meillä ei jäänyt aikaa Turulle tällä kertaa sen enempää.
Ehdimme kuitenkin ennen paluumatkaa vielä käydä ulkoilemassa Saaronniemen uimarannalla. Minä tein myös pienen kävelyn Kolkannokkaan, josta avautuvat hienot maisemat merelle. Ruissalon luonto on upeaa ja ainutlaatuista. Jylhät jalopuut ja loputtomasti haarautuvat männyt tuovat oman tunnelmansa saaristomaisemiin.
Aurinkokin alkoi kävelyn aikana nousta pilvien takaa häikäisten ihanasti. Aina kun käyn Turussa, tulee kauhea ikävä. Turulla on ikuisesti tärkeä paikka sydämessäni ja toivon, että jonain päivänä voin viettää siellä vielä enemmän aikaa. Kaikkien vuosien jälkeen se tuntuu edelleen kodilta ❤️
Sellainen oli meidän tammikuinen miniloma. Helmikuussa lähdemmekin sitten vähän pidemmälle irtiotolle hiihtoloman merkeissä.
Mukavaa viikonloppua!
