Viehättävä Haapsalu ja kaunis Keilajoki

Sitten olisi vuorossa Viron road tripin viimeiset palaset. Hiidenmaalta siirryimme Haapsaluun, jossa majoituimme kahdeksi yöksi. Vaikka Haapsalussa on vain noin 10 000 asukasta, tuntui se kokoistansa suuremmalta kaupungilta. Alun perin olimme aikeissa jättää Haapsalun kokonaan välistä, mutta onneksi emme niin tehneet. Haapsalu nimittäin hurmasi meidät täysin ja varmasti tulen vierailemaan kaupungissa vielä joskus tulevaisuudessa.

 

Majoituimme viihtyisässä asunnossa, joka sijaitsi lyhyen kävelymatkan päässä Haapsalun keskustasta. Keskusta on täynnä toinen toistaan söpömpiä puutaloja, joita ihastellen olisi saanut helposti kulumaan useammankin päivän. Ensimmäisenä päivänä teimme kävelyn keskustaan, piispanlinnalle ja rantapromenadille, jotta saimme vähän yleiskäsitystä kaupungista.

Haapsalussa oli paljon viihtyisän näköisiä kahviloita ja ravintoloita, joita ehdimme testata harmittavan vähän lyhyen visiittimme aikana. Jo ihan senkin takia Haapsaluun on päästävä uudestaan paremmalla ajalla.

Haapsalun rantapromenadi on kerrassaan hurmaava. Sen sydän on 1800-luvun loppupuolella rakennettu pitsikoristeinen Kuursaal, joka toimii ravintola. Rannan hauska yksityiskohta on meressä seisova jääkarhupatsas. Nykyinen patsas on vuodelta 2010, mutta samalla paikalla sijaitsi vuonna 1923 valmistunut puinen veistos, jonka neuvostosotilaat polttivat 1930-luvulla.

Asuntomme sijaitsi lähellä Väike viikiä, joka on pieni meren sisälahti. Sen ympäri kulkee kävelyreitti, jota pitkin kuljimme seuraavana aamuna Laine Spahan aamupalalle. Aamupalan jälkeisen pienen levähdyksen jälkeen lähdimme merenrantaa pitkin kävellen kohti Haapsalun vanhaa rautatieasemaa.

Haapsalu oli aikanaan Venäjän tsaarien suosima lomapaikka. Tuolta ajalta on myös jäänyt upea Haapsalun rautatieasema, joka oli toiminnassa 1905-1995. Kauniissa rakennuksessa sijatsee nykyään rautatiemuseo ja sen laitureilla on useita junia eri aikakausilta. Aseman erityinen yksityiskohta on sen 216 metriä pitkä katettu laituri, joka on yksi Euroopan pisimmistä.

Rautatieasemalta jatkoimme matkaamme kohti keskustaa poiketen vanhan hautausmaan kautta, jossa oli aivan erityinen tunnelma. Rakastan sellaista epämääräistä haahuilua ympäri kaupunkia, koska silloin matkan varrelle osuu yleensä mitä mielenkiintoisimpia paikkoja.

Ihasteltuamme tarpeeksi kauniita rakennuksia suuntasimme piispanlinnalle, jonka sisällä kävimme tutustumassa molemmat vuorotellen toisen ollessa Aarnin kanssa linnaa ympäröivässä puistossa. Haapsalun piispanlinna on perustettu jo 1200-luvulla ja sen sisällä sijaitsee myös Haapsalun tuomiokirkko.

Piispanlinnan sisällä sijaitsee upea museo, jonka kiertämiseen olisi pitänyt olla aikaa useampia tunteja, mutta vauvan säänneellessä aikatauluja se tuli oikeastaan vaan käveltyä läpi. Myös linnan kellotorniin ja muureille pääsi kipuamaan portaita pitkin. Sieltä aukesivat hienot näkymät Haapsalun ylle.

Haapsalusta lähdimme kahden yön jälkeen ajamaan kohti Tallinnaa. Starttasimme aikaisin, jotta ehdimme tehdä vielä yhden pysähdyksen ennen laivamme lähtöä. Olin nähnyt kuvia Keilan vesiputouksesta ja koska se sijaitsi melkein matkamme varrella, halusin ehdottomasti koukata sen kautta.

Keilajoki vesiputouksineen oli juuri niin upea kuin toivoinkin, aivan ihanan satumainen alue. Tuolla olisi helposti saanut kulutettua tuntikausia vain kävellen ja ihastellen alueen kauneutta. Vaikka itse putous on vain kuusi metriä korkea, on se useita kymmeniä metrejä leveä, mikä tekee siitä erittäin näyttävän. Joen varrella sijatsee myös upea Keila-Joan linna, jossa toimii hotelli, ravintola ja museo. Emme ehtineet käydä linnalla, joten olisi ihanaa palata tuonnekin ajan kanssa. Putous sijaitsee vain 30 kilometrin päästä Tallinnasta, joten siitä oli helppo jatkaa matkaa lauttarantaan ja kohti kotia.

Sellainen road trip meillä tällä kertaa. Viro kyllä yllätti minut todella ja pelkästään positiivisesti. Jokainen  paikka teki suuren vaikutuksen ja ihastutti kauneudellaan. Autolla kulkeminen oli Virossa helppoa ja turvallista. Majoitukset ja syöminen oli huomattavasti edullisempaa kuin Suomessa. Virolaiset puhuivat hyvin englantia ja monessa paikassa pystyi myös asioimaan suomeksi. En voi muuta kuin lämpimästi suositella eteläistä naapuriamme matkakohteena. Ehdottomasti kannattaa joku kerta suunnata muuallekin kuin Tallinnaan. Itselleni jäi ainakin kova hinku tutustua Viroon vieläkin laajemmin.