perjantai 13. huhtikuuta 2018

Minä muistan sinut

365 päivää ilman sinua ovat olleet elämäni raskaimmat. Vuosi sitten saatoin sinut viimeiselle matkalle eläinlääkärin lattialla ja maailmani synkkeni. Aluksi sydämeni oli vain suuri, musta aukko, joka veti minut sisälle suruun ja tuskaan joka ikinen päivä. Ajan kuluessa alkoi tulla myös päiviä, jolloin tuo musta aukko ei saanut minusta enää ylivaltaa joka päivä. Silti yhä edelleen tulee hetkiä, jolloin ikävä sinua kohtaan kasvaa niin suureksi, että tunnun musertuvani sen alle. Se on välillä niin kovaa, etten saa henkeä ja mieleni tekee vain huutaa kivusta. 


Sinä olit minulle tärkeämpi kuin moni muu tässä maailmassa, eikä elämä vieläkään tunnu löytäneen uomaansa kuolemasi jälkeen. Sinä olit minun piristävä aurinkoni, jota ilman on niin kovin vaikeaa päästä irti ikävistä tunteista. Aika auttaa aina, mutta toisaalta se myös hukuttaa muistoja. Pelkään, että edessä on vielä se päivä, kun en pysty enää muistamaan sinua juuri sellaisena kuin olit. 



Haluan, että muistan aina kuinka...

...jaksoit nuolla loputtomasti kaikkia ja kaikkea. Etenkin vastarasvattuja kehonosia ja hikisiä jalkoja.
...tulit iloisena vastaan eteiseen riipumatta siitä, olinko ollut poissa monta tuntia tai vain muutaman minuutin.
...lähdit joka päivä innoissasi ulos ovesta ja olit aina valmis uuteen seikkailuun kanssani.


...vaivuit heti automatkoilla rauhalliseen uneen.
...kuorsasit joka yö kovempaa kuin aikuinen mies.


...hurmasit kaikki tutut ja tuntemattomat iloisella hännän heiluttelulla ja ihanalla olemuksellasi.
...rakastit syödä ruohoa, keppejä ja käpyjä, vaikka meinasit lähes aina tukehtua niihin.


...suostuit hyvin harvoin noutamaan asioita.
...painit tai "paneskelit" lempilelujesi kanssa.


...et haukkunut juuri koskaan, mutta sinusta pääsi muita ääniä, kuten röhkintää, aivastuksia, ulinaa ja murinaa.
...halusit aina olla siellä, missä ihmisetkin olivat.


...jaoimme aina huulirasvan yhdessä.
...jahtasit lintuja, lentäviä lehtiä ja lumihiutaleita ilmasta.


...etsit sopivaa kakkapaikkaa loputtoman pitkiä aikoja töpötellen.
...kuuntelit tarkkaavaisena, mitä sinulle puhuttiin.


...tottelit hienosti käskyjä, jopa silloin, kun olit jo lähes kuuro.
... turkkisi oli kuin pehmeää samettia  etenkin kun se oli leikattu lyhyemmäksi. 
...nuolit kyyneeleet kasvoiltani ja muutit suruni iloksi.


...saatoit välillä pitää kolmen päivän paastoja ja välillä taas ahmia kolmen päivän edestä.
...pelkäsit hassuja asioita, kuten vappupalloja.
...rakastit seurata maailman menoa parvekkeelta tai ikkunasta.


...pidit lähes ainoastaan muista cavaliereista ja collieista.
...nautit silityksistä, rapsutuksista ja hellyydestä täysillä.
...korvasi kääntyivät usein hassusti lurpalleen.


...kävit tonkimassa omatoimisesti herkku- ja ruokakasseja.
...et pitänyt lääkkeiden ottamisesta, harjaamisesta, kynsien leikkuusta tai suihkusta, mutta alistuit aina  kiltisti kohtaloosi.
...inhosit uimista, mutta rakastit kahlaamista rantavedessä kaislojen ja keppien perässä.


...olit todella taitava kaikissa älypeleissä.
...harrastit mielelläsi uusia juttuja, kuten jäljestystä ja agilitya.
...toimit esimerkillisesti ja aina ystävällisesti kaverikoirana vanhuksille.


...olit mukana luokkaretkillä ja kaikki oppilaat fanittivat sinua.
...asetuit mielelläsi ihan lähelle nukkumaan, välillä jopa vatsan päälle tai samalle tyynylle.


...söit salaa korvatulppia yöpöydältä
...jäit rauhallisesti syömään kanakierrettä, kun lähdin kotoa, paitsi jos olin mielestäsi ollut liikaa poissa, silloin tuijotit minua syyllistävästi.


...inhosit, jos naamasi puhalsi ja yritit tukahduttaa ilmavirran asettumalla naamani päälle makaamaan.
...pyysit lupaa päästä sänkyyn tai sohvalle.
...sinulla oli lukuisia ilmeitä aina iloisesta surulliseen ja häpeävästä ylpeään.


...kävit hakemassa maistiasiraksun kupistasi matolle ennen kuin ryhdyit syömään ruokaasi kunnolla.
...suostuit syömään tiettyjä herkkuja vain tiettyyn aikaan päivästä.
...paljon sinua rakastin. Ja rakastan edelleen.


Toivottavasti sinulla on hyvä olla, missä ikinä oletkin. Ja että vielä joskus koittaa se päivä, kun saamme olla aina yhdessä ilman surua ja kipua. Minulla on niin valtava ikävä sinua, mamman rakkain Mindi-kulta <3

2 kommenttia:

  1. Ikävä on mullakin pientä Mindiä, ihanien ja surullisten muistojen päivä, naurut ja itkut ovat vuorotelleet, mutta rakkaus on ja säilyy ikuisesti pikku Miisuliin, Kaiken muun muistinkin, mutta korvatulpat olin unohtanut.

    VastaaPoista