Kesäloma paketissa

Tämä kesä on ollut minulle niin erityisen tärkeä ja onnistunut, että haluan tehdä siitä vielä yhden kokoomapostauksen, ennen kuin päästän siitä lopullisesti irti ja siirryn kohti syksyn seikkailuja. Tästä kesästä tuli valehtelematta minulle kaikkien aikojen paras kesä. En olisi koskaan uskonut, että minulle tarjoutuisi mahdollisuus lomailla kaikki kolme ihanaa kesäkuukautta, ilman stressiä töistä, koulusta tai ylipäätänsä mistään. Olin jo niin tottunut elämään jatkuvan stressin alaisena, etten edes oikeastaan enää muistanut, millaista on elää ilman sitä. Se on taivaallista. 

Keväällä kirosin sitä, kun mistään ei irronnut kesätyöpaikkaa ja lähes kaikilla muilla tuntui sellainen olevan. Nyt, kun olen kuunnellut koko kesän heidän valitusta loman vähyydestä ja työn stressaavuudesta, olen enemmän kuin onnellinen, etten tänä kesänä saanut mistään töitä. Onneksi ahkerointi opiskeluissa kantoi hedelmää niin paljon, että sain nostettua koko kesän opintotukea. Lisäksi toukokuun sijaisuuksista tuli mukavasti lomakassaa aikaisempien säästöjen rinnalle. Niiden avulla olen saanut nauttia kaikkien aikojen kesästäni, ja kyllä olenkin nauttinut, sillä olen tiedostanut sen, ettei tällaisia kesiä tule usein, jos enää koskaan.

Kesäni kohokohdiksi muodostuivat kolme matkaani, jotka olivat jokainen omalla tavallaan unohtumattomia. Ja haluan tehdä nyt kaikille selväksi, että normaali kesääni ei todellakaan sisälly kolmea matkaa, vaan hyvällä tuurilla yksi, jos edes sitäkään. Tämä kesä on ollut kaiken kaikkiaan erittäin ainutlaatuinen, eikä anna oikeaa kuvaa normaalista elämästäni. En sano, ettenkö olisi monella tapaa hyväosainen ja olenkin enemmän kuin kiitollinen kaikesta, mitä olen osakseni tänä kesänä saanut. Mutta mikään siitä ei ole tullut ilman verta, hikeä ja kyyneleitä. Olen lomani tänä vuonna todella ansainnut, enkä pode huonoa omaatuntoa siitä, vaikka kaikilla ei vastaavaan mahdollisuuksia olisikaan ollut. Miksi tuhlata aikaansa muiden elämän kadehtimiseen, kun senkin ajan ja energian voi käyttää oman elämänsä parantamiseen?

On mahdotonta valita reissuista paras, koska ne olivat jokainen omalla erilaisella tavallaan täydellisiä. Kesäkuinen matka New Yorkiin oli unelmieni täyttymys ja täynnä upeita elämyksiä. Siitä  voit lukea tästä, tästä ja tästä. Heinäkuun matka Lappiin ja vaellus Lemmenjoen kansallispuistossa taas tarjosi minulle uskomattoman määrän uusia kokemuksia ja opetti minulle enemmän kuin mikään aikaisemmista matkoistani, etenkin itsestäni. Siitä voit lukea lisää tästä ja tästä. Elokuinen Prahan matka Viivin kanssa taas tarjosi upeaa arkkitehtuuria ja loputtomasti nauruterapiaa, jolla jaksan taas syksyn myrskyissä. Siitä voit lukea lisää tästä ja tästä. 

En edes yritä tiivistää New Yorkin matkaa yhteen kuvakollaasiin. Siksipä päätin koota tähän ei niin perinteisiä nähtävyyksiä, joiden kanssa pääsin myös poseeraamaan matkalla. Kyllä, roskiksenkin kanssa voi päätyä samaan kuvaan New Yorkissa! :D

Lapin matka tarjosi muun muassa maisemia, mielenrauhaa, hikeä, itsensä ylittämistä ja uusia kokemuksia.

Praha ja Viivi häikäisivät jälleen upeudellaan.

Mahtavien reissujen lisäksi kerkesin suureksi ilokseni viettämään pitkästä aikaa useamman viikon mökillämme Porvoossa. Siellä sain pääni tyhjennettyä täysin ja rentouduin muun muassa veneillen, uiden, herkutellen, tulta tuijotellen, metsäretkeillen, Nintendoa ja pihapelejä pelaten, saunoen ja paljutellen. Mökkitunnelmista voit lukea lisää tästä ja tästä.

Mökkeilyn nautintoja

Porvoon lisäksi kesäni kului paljolti myös kotikaupungissani Helsingissä, jossa tulee muuten vuoden aikana vietettyä melko vähän aikaa. Mitä kauemmin Helsingistä on asunut poissa, sitä enemmän sitä on alkanut taas sietää. Helsinki on etenkin kesällä todella kaunis ja täynnä mielenkiintoisia tapahtumia, mutta jotenkin en vain kestä sitä kiirettä, tungosta ja ylimielisyyttä, johon Helsingissä törmää turhan usein. Lauttaasaari on minulle kuitenkin aina koti ja nautin siellä vierailusta paljon. Helsingissä asuvat myös monet elämäni tärkeimmistä ihmisistä, joten halusin tai en, Helsinki on ja pysyy aina tärkeänä osana elämääni.

Aikani kului Helsingissä paljolti Lauttasaaressa perheen ja ystävien parissa. Lisäksi kävin muutamissa kesätapahtumissa, luokkakokouksessa ja pitkästä aikaa Heurekassa sekä tietysti Lintsillä. Helsingin puuhistani voit lukea enemmän tästä ja tästä.

Kesä starttasi riemukkaissa lintsitunnelmissa. En kasva ikinä aikuiseksi, mutta ei onneksi kuusikymppinen isänikään, joka heilui yhtä innoissaan laitteissa kanssani :)

Kävin myös ensimmäistä kertaa Helsingissä ihastelemassa The Tall Ships Racen upeita purjeveneitä.

Aika kului paljon Lauttasaaren kotoisissa maisemissa ja vanhempien luona löhöillen. Kesään mahtui myös tutustuminen Heurekan Body Worlds näyttelyyn ja hillumista Taiteiden yössä.

Luksusta loppukesääni tarjosi vielä vierailu upealle Celebrity Eclipse huippuristeilijälle.

Jos jotain huonoja puolia tästä kesästä täytyy keksiä, niin kerkesin viettää aivan liian vähän aikaa Turussa. Turku on mielestäni Suomen kauneimpia kesäkaupunkeja ja tänä kesänä kerkesin nauttia siitä harmittavan vähän. Onneksi sain vietettyä sentään heinäkuun alussa kaksi mukavaa viikkoa täällä päin. Noihin viikkoihin kuului muun muassa erokoitumista, ystävien tapaamista, gradun tekemistä, ulkoilua, jokilaivailua ja RuisRock. Myös nyt elokuussa kerkesin viettää vähän aikaa taas kotona reissaamisen välissä. Vaikka matkustaminen on parasta, mitä tiedän, välillä tarvitsen vain omaa rauhaa ja röhnäilyä kotona, jotta jaksan taas ihmisiä. Turun kesätunnelmista voit lukea vielä lisää tästä, tästä ja tästä.

Turun kesä + Ruissi + Viivi = Täydellistä!

Lukuunottamatta muutamaa ystäviini liittyvää ikävämpää asiaa ja kesän aikana kertynyttä kolmea kiloa (yllättävän vähän, siihen ruoka- ja herkkumäärään nähden, jota olen itseeni ahminut ;D) tämä kesä on ollut pelkästään positiivisen puolella. Ja kaiken kruunasi vielä mahtavat kesäilmat, joista pääsin kerrankin kunnolla myös nauttimaan.

Kaikkein tärkein ja ihanin asia, minkä tämä kesä on antanut minulle, on kuitenkin se, että olen vihdoinkin löytänyt henkisen tasapainon ja ollut onnellisempi kuin aikoihin. Rankan talven jälkeen olen saanut takaisin elämäniloni ja tuntuu, että kaikki ovet ja ikkunat ovat taas avoinna elämässäni. Siitä haluan kiittää perhettäni, ystäviäni, Mindiä, mukavia tuttavuuksia, kesää, matkoja, musiikkia, blogimaailmaa ja myös itseäni. Ilman teitä en olisi nyt tässä. Elämä heittää eteemme yllättäviä asioita, niin hyvässä kuin pahassa. Tärkeintä on katsoa aina eteenpäin ja jatkaa matkaa vaikeuksista huolimatta. Kun tarpeeksi jatkaa eteenpäin, näkyy tunnelin päässä väkisinkin lopulta valoa. Minulle tuo valo on ollut tämä kesä.

Lopuksi vielä kesäni reissaamista ja etenkin tämän hetkisiä ajatuksiani hyvin kuvastava Jenni Vartiaisen uusi kappale. Ihanaa, että Jenni on tehnyt taas paluun, itse ainakin rakastuin tähän kappaleeseen heti.

Toivottavasti teillä kaikilla on ollut onnistunut kesä ja olette nauttineet elämän pienistä ja suurista iloista. Kiskot vievät kohti syksyä ja mielenkiinnolla jo odotan, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan. Kolmen kuukauden laukkuelämän jälkeen on vaihteeksi ihanaa asettua aloilleen ja nautiskella syksyn pimenevistä illoista.

Mukavaa syksyn alkua kaikille! :)

P.S Kirjoittelin tämän postauksen jo aikaisemmin, silloin kun kaikki oli vielä hyvin ja mieli korkealla. No, eipä ole enää. Aamulla kone ilmoitti jotain ihmeellistä asennushölynpölyä, josta yritin moneen kertaa päästä ohi siinä kuitenkaan onnistumatta. No, sitten oli vaan pakko tehdä tuo asennus ja toivoa vain parasta. Asennus kesti yli tunnin, jonka jälkeen kone vasta suostui toimimaan. Aluksi kaikki vaikutti ok:lta, kunnes menin kuvakansioihin, TYHJÄÄ!!! Paniikissa siirryin tiedostoihin, TYHJÄÄ!!! Siitä ohjelmiin, TYHJÄÄ!!! Kaikki olivat menneet asennuksen mukana kuvat, tiedostot, SPSS-ohjelma, Office, kaikki!!! Ihanaa, että teknologia palauttaa aina maanpinnalle heiluttelemalla nippua keskareita naamani edessä, jos elämä alkaa sujua liian hyvin. Joten tässä sitä ollaan. Tukevasti takaisin maanpinnalla suuntana syksy tyhjän koneen kanssa, JESS! ;D Ei tälle voi muuta kuin nauraa, mutta jos joku osaa auttaa, niin auttakaahan ihmeessä.

Terveisin Nimimerkki "Taidan sittenkin kömpiä peiton alle ja nukkua syksyn yli, kun alku vaikuttaa jo niin lupaavalta" ;)