Ajattelin kirjoitella Maltan matkasta sekalaisessa järjestyksessä ja aloittaa maan pääkaupungista Vallettasta, jossa kiertelimme kahtena päivänä. Valletta perustettiin vuonna 1556 ja sitä ovat hallinneet historian saatossa muun muassa foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, Bysantti, arabit ja Johanniittain ritarikunta (jonka suurmestarin mukaan kaupunki on nimetty).
Valletta on koko EU:n pienin pääkaupunki. Sen pinta-ala on vajaan neliökilometrin ja asukkaita siellä on vain vähän reilu 7000. Vallettan kadut ovat kauniita ja kapeita ja niissä on helppo aistia menneen ajan tunnelma. Jokaisessa rakennuksessa on koristeellisia erkkereitä tai parvekkeita ja talojen etuovet ovat erivärisiä.
Valletta on tunnettu myös upeista kirkoistaan. Vierailimme niistä tunnetuimmassa, Pyhän Johanneksen katedraalissa. 1577 valmistunut kirkko ei ollut ulkoapäin mitenkään erityisen näyttävä ja sen takia suhtauduin vähän skeptisesti 10 euron sisäänpääsymaksuun.
Katedraalin sisältä paljastui kuitenkin aivan toinen todellisuus. Olen elämässäni käynyt monissa upeissa kirkoissa, mutta Pyhän Johanneksen katedraali sai minut silti mykistymään. Valtavan runkohuoneen lisäksi kirkossa oli erillinen alttarialue ja sivuilla useita erilaisia kappelitiloja.
En ole koskaan nähnyt yhtä korsiteellista kirkkoa. Sen jokainen neliösentti tuntui olevan täynnä toinen toistaan kauniimpaa yksityiskohtaa. Katto oli täynnä kauniita maalauksia, jokainen seinä oli viimeistelty kultaisin koristeluin, lattiat olivat marmorisia hautalaattoja ja joka paikka oli täynnä erilaisia patsaita, tauluja, kynttilöitä ja ristejä.
Samalla sisäänpääsymaksulla pääsi myös tutustumaan museonäyttelyyn sekä Caravaggion upeisiin maalauksiin, joista tunnetuin on Johannes kastajan mestaus (1608). Niissä tiloissa kuvaaminen ei kuitenkaan ollut sallittua. Suosittelen vierailua Pyhän Johanneksen katedraalissa, jos on vierailulla Vallettassa. Se on ehdottomasti yksi hienoimmista kirkoista, joita olen koskaan nähnyt.
Kirkkovierailun jälkeen päätimme hypätä pienen turistijunan kyytiin, jotta saisimme jonkinlaisen kokonaiskäsityksen kaupungista. Puolen tunnin juna-ajelu maksoi 5 euroa ja sen lähtöpaikka oli aivan Pyhän Johanneksen katedraalin vieressä. Sen kyydissä pääsi näkemään Vallettan kauniita katuja, rannan linnoituksia ja osan kaupungin merkittävimmistä rakennuksista. Jos aikaa Vallettassa kiertelyyn ei ole paljoa, kannattaa ehdottomasti hypätä tuon junan kyytiin.
Toisen Valletta-päivän aloitimme kauniissa Barrakka-puistossa, josta oli upeat näkymät pääsatamaan. En kuitenkaan saanut nauttia niistä kovinkaan kauaa, kun poikaystävällä oli jo kauhea hinku Lascaris War Rooms -museoon.
Museo koostui maanalaisista kammioista ja tunneleista, jotka rakennettiin toisen maailmansodan aikana Maltan sotilaalliseksi päämajaksi. Maltaa pommittivat sodan aikana ankarasti sekä saksalaiset että italialaiset, koska se mahdollisti liittoutuneiden sotilastoimet keskisen Välimeren alueella. Maanalainen tukikohta rakennettiin salassa ja sitä kautta koordinoitiin muun muassa Maltan ilmatorjuntaa ja Operaatio Husky (Sisilian maihinnousu 1943), joka päätti Maltan saarron.
Museossa kannattaa ehdottomasti ottaa opastettu kierros, jos se vain on mahdollista. Sisäänpääsymaksu museoon oli 10 euroa. Minulle museo tarjosi valtavan määrän uutta tietoa toisen maailmansodan tapahtumista ja WW2-fani alias poikaystäväni oli aivan mehuissaan museokierroksen jälkeen, joten ainakin sotaintoilijoille tuo on must-kohde Vallettassa.
Museokierroksen jälkeen söimme, katselimme Pride-kulkuetta ja kiertelimme hetken kaupoissa, josta löysin muun muassa täydellisesti istuvan bikiniyläosan ja ohuet kesähousut. Sen jälkeen otimme taksin hotellille, koska tulomatkalla jouduimme seisomaan melkein tunnin ahtaassa bussissa. Bussilla liikkuminen on Maltalla halpaa (1,50€/matka), mutta aikataulut eivät täysin pitäneet paikkaansa ja busseissa oli aika vähän istumapaikkoja.
Vallettasta, kuten koko Maltasta, jäi todella hyvä kuva ja olisi ollut mielenkiintoista tutustua kaupunkiin vieläkin enemmän. Palailen Maltan reissukertomuksiin taas jossakin vaiheessa. En uskalla luvata mitään, koska viime päivinä minulla on ollut päällä todellinen lomakooma. Onneksi on näitä sadepäiviä, niin ei harmita niin paljon, etten jaksa juuri muuta kuin tuijottaa Netflixiä :D
