Helsinki tarjoaa taaperolle paljon (ilmaisia) elämyksiä

Kuvia selaillessani huomasin, että niistä löytyi monia Helsingissä toteutettuja päiväretkiä, joista en ole kirjoitellut ollenkaan tänne blogiin. Niinpä päätin tehdä tällaisen vinkkipostauksen, mitä kaikkea taaperon kanssa voi tehdä Helsingissä. Lähes kaikki näistä kohteista ovat täysin ilmaisia, mikä on tietysti mukava lisä. 

Haltialan tila ja Keskuspuisto

Aloitettiin syksy käymällä Haltialan tilalla, jossa olin itse ensimmäistä kertaa. Kyseessä on Helsingin ainoa maatila ja siellä voi vierailla ilmaiseksi. 

Pihapiiristä löytyy eläinten aitauksia, joissa voi käydä ihastelemassa mm. lampaita, kanoja ja sikoja. Kauempana pelloilla on ainakin kesäaikaan myös lehmiä. Lisäksi tilalla on myös mahdollisuus ratsastukseen maksua vastaan. Haltialassa on myös kiva eläinaiheinen leikkipuisto ja tunnelmallinen ravintola Wanha Pehtoori, jossa söimme kalakeittoa ja pullaa. Pihasta voi kävellä polkua pitkin Vantaanjoen rantaan ja muille läheisille luontoalueille. 

Itse yhdistimme vierailuun myös kävelyn Niskalan arboretumissa ja Keskuspuiston Aarnipolulla. Nähtävää alueella olisi riittänyt vaikka kuinka paljon, joten palaamme varmasti sinne joku toinen kerta. Syksyisenä arkipäivänä saimme nauttia Haltialasta ja sen lähiympäristöstä lähes omassa rauhassa. 

Lasten kaupunki

Helsingin kaupunginmuseosta löytyy Lasten kaupunki, joka on ilmainen lapsille suunnattu museotila, jossa menneisyys yhdistyy leikkiin. Lasten kaupunki oli minulle aivan uusi tuttavuus, vaikka kaupunginmuseossa olenkin käynyt. 

Lasten kaupunki koostuu kahdessa kerroksessa olevista huoneista, jotka kaikki sukeltavat historiaan mielenkiintoisella tavalla. On kulkupelejä hevoskärryistä laivaan, kauppa, koululuokka, mummola, lelunäyttely ja teatteri, jossa voi pukeutua roolivaatteisiin tai esittää nukketeatteria. Aivan huikea kokonaisuus, johon tosiaan pääsee ilmaiseksi niin lapset kuin aikuisetkin. Viihdyimme koko perhe todella hyvin ja varmasti menemme toistekin. 

Linnanmäki ja Sea Life

Lintsi on ikisuosikkini, josta löytyy tekemistä kaikenikäisille. Huvipuiston alueelle on ilmainen sisäänpääsy ja Lintsillä on myös useita pienille lapsille suunnattuja laitteita, jotka ovat ilmaisia. 

Menimme testaamaan niitä tänä kesänä Emilyn perheen ollessa vierailulla luonamme. Ikävä kyllä Aarnille osui tuolloin todella huono päivä ja huvipuistoilusta oli riemu kaukana. Mutta mahtui siihen muutamia mukaviakin hetkiä laitteiden pyörteissä. 

Samalla kävimme myös Sea Lifessa, joka on maksullinen kohde. Akvaariomaailma on hienosti toteutettu kokonaisuus, jossa viihtyvät varmasti monen ikäiset lapset. Paitsi meidän Aarni, joka jaksoi katsoa kaloja hetken, jonka jälkeen aloitti loputtoman kiukuttelun. Taas tuli todettua, ettei pienen lapsen kanssa kannata tuhlata maksullisiin aktiviteetteihin.

Muut aktiviteetit 

Näiden lisäksi Helsingissä on paljon muitakin julkisia tiloja, joita hyödynnämme usein arjessa. Näitä ovat mm. kirjastot, leikkipuistot, ostoskeskukset ja museot (taapero pääsee ilmaiseksi ja meillä aikuisilla on museokortit). 

Monet Helsingin leikkipuistot järjestävät lapsiperheille erilaista ohjelmaa ja kesäisin niissä on lapsille tarjolla ilmainen puistoruokailu. Sitten on tietysti paljon erilaisia sisäleikkipuistoja, joissa olemme käyneet ainoastaan Hoplopissa, kun se on ollut vielä ilmaista alle 2-vuotiaan kanssa.

Kesällä teimme myös pyöräretkiä ympäri Helsinkiä, jotka toivat mukavaa vaihtelua arkeen. Kävimme mm. Munkkiniemessä, Meilahdessa ja Töölössä. Tänä vuonna emme ole käyneet Suomenlinnassa, mutta viime vuonna teimme sinne ihanan syysretken, kuten myös Lammassaareen ja Vanhankaupunginkoskelle. 

Helsinki on yllättävän monipuolinen kaupunki, josta löytyy jokaiselle jotakin, myös taaperolle. Lapsen kautta sitä on myös päätynyt moniin sellaisiin paikkoihin, jotka muuten ehkä olisivat jääneet kokematta. 

Mitkä ovat sinun suosikkikohteet lapsen kanssa Helsingissä? 

Odotusta ja Jännitystä

Tämän viikon olen kerännyt matkakuumetta täällä Helsingin päässä vanhempien luona. Viikko on koostunut muun muassa auringosta nauttimisesta, kirjojen lukemisesta, Lintsillä pyörimisestä, Lauttasaaren luonnossa kävelemisestä, kaverien ja sukulaisten tapaamisesta, kampaajalla käymisestä, reissun suunnittelusta ja matkajännityksen keräämisestä. Tässä vähän kuvia kuluneesta viikostani.

Tiistai oli kuin tarkoitettu lintsipäiväksi. Aurinko paistoi täydeltä taivaalta, mutta jonot olivat silti melko lyhyitä. Näkymät maailmanpyörästä Helsingin yli olivat yhtä upeat kuin aina.

 

Vanhat tutut herättivät nostalgiaa ja ihastusta.

Ja modernimmat vempeleet saivat pään ja hiukset ihanan sekaisin, ihan niin kuin lapsenakin. Tosin tuo uusi kummitusjuna oli kyllä pettymys, jonot oli pitkät ja lopputulos aika kehno. Vanhassa oli enemmän tunnelmaa.

 Täydellisen lintsipäivän kruunasi tykkipeli, josta voitin mini- Joshin!!! En ole koskaan voittanut mistään tarkkuuspelistä mitään, joten riemu oli sen mukainen ;D Ja sen kunniaksi oli sitten tietysti ostettava vielä hattaraa, nam!

 

Lintsin lisäksi olen muutenkin muistanut sisäistä lastani tällä viikolla Lauttasaaren kotoisissa maisemissa. Kaikki nuo tutut tiet, polut, rannat ja metsät on tallattu lukemattomat kerrat aikaisemmin ja aina ne vain jaksavat lämmittää sydäntä.

 Aika on kulunut myös rennosti vanhempien kesäpatiolla auringosta ja hömppäkirjoista nautiskellen. Loma ja kesä on vaan täysin pettämätön yhdistelmä.

Sitten siitä matkaodotuksesta ja -jännityksestä. Luulisi, että kun on matkustanut kerta toisensa jälkeen, ei se enää tuntuisi juuri miltään. Minut valtaa siitä huolimatta aina ennen matkalle lähtöä tietty jännityksen tunne. Etenkin, jos kyseessä on pitkä lento, kuten nyt. Vaikka rakastan matkustamista, inhoan lentämistä todella paljon. En ole lentopelkoinen niin kuin monet muut, mutta en ole koskaan voinut sietää lentokoneiden ruokaa. Tämä on ihme, koska muuten olen todella kaikkiruokainen, enkä ollenkaan nirso. Pelkästään niiden ruokien tuoksussa on jotain todella kuvottavaa, joka saa minut voimaan pahoin.

 Lisäksi olen aina voinut melko helposti pahoin kaikissa kulkuneuvoissa, eikä lentokone ole poikkeus. Oksennuspussi onkin siis tullut vähän  liiankin tutuksi menneiden lentojen aikana. Tästä on muodostunut minulle tietynlainen henkinen kierre, jonkia takia alan jo usein ennen lentoa voida pahoin. Toivon todella, että tuleva lento sujuisi hyvin ja tasaisesti. Tietysti mukaan täytyy jälleen muistaa pakata kasa eväitä, joilla selviää Atlantin yli!

Joka kerta pieleen menneen lennon jälkeen mietin aina, minkä takia sitä täytyy väkisin kiusata itseään aina vaan uudestaan. Mutta sitten aika aina kultaa muistot ja totean, että hetken kärsimys on vain pientä siihen verrattuna, mitä sen kestettyä perillä odottaa. En voisi koskaan luopua matkustamisesta, suurimmasta intohimostani, minkä takia olen valmis lähtemään lentoon aina uudestaa sen aiheuttamasta kärsimyksestä huolimatta. Odotan vaan innolla sitä päivää, kun käyttöön otetaan huippunopeat lentokoneet, eikä matka toiselle puolelle maailmaa kestä enää kuin pienen hujauksen. Sitä päivää odotellessa täytyy vain tyytyä vähän tuskallisempaan matkustamiseen.

Joka tapauksessa, olen tulevasta matkasta niin innoissani, että lentojännitys toivottavasti jää kokonaan sen alle. Vaikka sääennuste ei vieläkään lupaile kauhean hyvää ilmaa, niin aion silti ottaa kaiken irti NYC:stä. Jos sataa, niin onpahan ainakin hyvä tekosyy viettää aikaa enemmän kaupoissa shoppaillen. Harkitsin pitkään, otanko läppärini mukaan matkalle vai en. Nyt olen kallistumassa siihen suuntaan, että se lähtee mukaan NYC:iin. Hotellin oma WiFi on todella kallis, mutta löysin lähistöltä kirjaston, jossa on ilmainen WiFi käytössä, joten pääsen siellä sitten päivittelemään kuulumisiani ihan paikan päältä. En kuitenkaan aio tehdä sitä todellakaan päivittäin, koska haluan nauttia New Yorkista täysin siemauksin, enkä vai tuijotella läppärin näyttöä ;D

Tänään onkin luvassa vielä matkalaukun uudelleen organisointia, jotta tilaa ostoksille olisi mahdollisimman paljon. Nyt täytyy myös tehdä lopulliset päätökset siitä, mitkä vaatteet lähtevät mukaan ja mitkä ei. Eilen hain matkafiilistä Viivin luota, kun katsoimme yhdessä Carrien päiväkirjat -ohjelman. Tänään Hairspotin Laura teki minulle vielä ihanat kiharat Carrie henkeen, jotka toivottavasti säilyvät New Yorkiin asti.

Big Apple here I come!