Sitten jatketaan reissukertomuksia Australiasta, jossa vietimme ensimmäisen viikon kahden suurkaupungin sykkeessä. Lensimme Uudesta-Seelannista Melbourneen, joka oli meille molemmille uusi tuttavuus. Melbourne on Australian toiseksi suurin kaupunki (4,8 miljoonaa asukasta) heti Sydneyn jälkeen ja sen asukasluvun on ennustettu jopa ylittävän Sydneyn tulevaisuudessa.
Asuimme aivan Melbournen ytimessä korkean pilvenpiirtäjän 51. kerroksen huoneistossa. Asuntomme korkeudesta huolimatta näimme vain juuri ja juuri auringonlaskun, koska talon edessä oli toinen lähes yhtä korkea talo. Melbournen keskusta on hyvin urbaani ja täynnä toinen toistaan korkeampia rakennuksia. Vanhat ja huomattavasti kauniimmat rakennukset jäävät ikävä kyllä vähän niiden jalkoihin. Myös erilaisia katumaalauksia ja graffitteja näkyi paljon rakennusten seinissä, mikä toi ihan hauskan lisän katukuvaan.
Yhtenä päivänä halusimme päästä hetkeksi pois asvalttiviidakosta ja suuntasimme rauhalliselle päiväkävelylle Royal Botanic Gardensiin Yarra joen toiselle puolelle. Puutarhat toimivat ihanana vehreänä keitaana vastapainoksi suurkaupungin vilskeelle. Kuljimme puistossa aika päämäärättömästi ja istuimme nauttimaan päiväteet ja kakkupalat viihtyisään teehuoneeseen.
Teehetken jälkeen jatkoimme vielä kävelyä Shrine of Remembrance sotamuistomerkille, joka oli erittäin näyttävä sekä ulkoa että sisältä. Muistomerkin parvekkeelta aukesivat myös hienot näkymät Melbournen siluettiin. Etenkin itse olin melko väsyksissä meidän Melbournen päivinä, enkä jaksanut mitenkään suuresti kierrellä kaupunkia. Mies jaksoi käydä Immigration Museumissa ja kehui sitä kovasti. Melbournesta käsin teimme myös päiväretken Great Ocean Roadille, joka oli minulle ehdottomasti vierailun kohokohta. Siitä kirjoittelen lisää omassa postauksessaan.
Melbournesta jäi ihan hyvä fiilis kaupunkina, mutta Sydney teki minuun jo vuonna 2006 niin lähtemättömän vaikutuksen, että se pysyy edelleen Australian lempikaupunkinani. Ja sinne tiemme vei meidät onneksi jo heti Melbournen jälkeen. Ensin tosin istuimme kaksitoista tuntia retkellä Great Ocean Roadilla, jonka jälkeen vaihdoimme lähes lennosta 12 tunnin yöbussiin. Välimatkat Australiassa ovat niin käsittämättömän pitkiä, että välillä sattui "pieniä" arviointivirheitä, jotka kostautuivat tämmöisinä tuskien taipaleina.
Mutta lopulta olimme perillä tuossa upeassa kaupungissa, jossa kielikursseilin kuukauden vuonna 2006. Ja Sydney oli vähintään yhtä ihana kuin silloinkin, tosin sen väkiluku on tässä välissä kasvanut lähes miljoonalla. En edes osaa selittää, mikä Sydneyssä oikein lumoaa, siinä on vain sitä jotakin. Se on suurkaupunki suurella sydämellä <3
Päivät kuluivat todella nopeasti kaupunkia kierrellen. Yhtenä päivänä kävelimme Harbour Bridgen päästä päähän, josta jatkoimme kävelyä Circular Quayn kautta Sydneyn oopperatalolle (josta minulla on ehkä vain sata kuvaa :D). Nautimme lounasta oopperatalon vieressä, jonka jälkeen jatkoimme vielä Sydneyn Royal Botanic Gardensiin. Toisena päivänä taas kävelimme Hyde Parkiin ja vierailimme sen laidalla sijaitsevassa Hyde Park Barracks Museumissa, joka pureutui mielenkiintoisella tavalla Australian rangaistussiirtolahistoriaan. Ihan uskomatonta, miten vähäisistä rikoksista (esim. taskuvarkaudesta) ihmisiä on lähetetty vuosikymmeniksi kärsimään vankeusrangaistusta Australiaan. Museokierroksen jälkeen kävimme vielä ihastelemassa upean Queen Victoria Buildingin näyteikkunoita, ennen kuin siirryimme Darling Harbouriin lounaalle erinoimaiseen turkkilaiseen ravintolaan nimeltään Anason.
Lounaan jälkeen hyppäsimme satamaristeilyn kyytiin auringon paistaessa lähes kirkkaalta taivaalta. Sen takia olimme hyvin hämmentyneitä, kun luimme myöhemmin uutisista, että juuri vähän ennen risteilyämme näkyvyys Sydneyn keskustassa olisi ollut todella huono dust stormin takia. Me emme siitä onneksi kärsineet, vaan saimme nauttia risteilystä poutaisessa, mutta melko tuulisessa säässä.
Sydney on mielestäni kaunein juuri mereltä käsin, joten tuollaiselle risteilylle kannattaa varata aikaa, jos on käymässä kaupungissa. Risteilyjä on tarjolla jos jonkinmoista, me maksoimme omasta parin tunnin risteilystä vähän yli kaksikymmentä euroa ja tuo hinta sisälsi yhden drinkin. Koko Darling Harbourin alue oli kehittynyt ihan valtavasti sitten vuoden 2006 ja siellä oli todella paljon viihtyisän oloisia ravintoloita ja paljon mielenkiintoista näettävää ja koettavaa. Muutenkin Sydney on siitä ihana suurkaupunki, että siellä on mahdollista kävellä hyvin paljon niin, ettei tarvitse olla poikkelehtimassa autojen vilinässä, mikä lisää huomattavasti viihtyisyyttä.
Viimeisen päivän vietimme lähes kokonaan Featherdale Wildlife Parkissa, mutta siihenkin palailen toisella kertaa, ettei tästä tule ihan loputtoman pitkä postaus. Oli aivan ihanaa päästä takaisin Sydneyyn vuosien tauon jälkeen ja palauttaa mieleen hauskoja muistoja yli kahdentoista vuoden takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti