Kun kerroin tutuilleni lähteväni junamatkalle Siperian halki, heistä lähes jokainen reagoi samalla tavalla. Hämmästynyt ilme kasvoillaan he kysyivät: "Siperiaanko? Miksi ihmeessä? Toivottavasti pääset sieltä vielä poiskin. Kyllä Siperia varmasti opettaa!"
Minulla, kuten monilla tutuillanikaan, ei ollut juuri aiempia matkakokemuksia itärajan taakse. Niinpä mielikuvani tuosta valtavasta naapurimaastamme perustuivat pitkälti uutisiin, historiankirjoihin, kuulopuheisiin ja uskomuksiin. Venäjä on jo kokonsa puolesta jotakin niin suurta, että sitä on hyvin vaikea käsittää.
Minulla, kuten monilla tutuillanikaan, ei ollut juuri aiempia matkakokemuksia itärajan taakse. Niinpä mielikuvani tuosta valtavasta naapurimaastamme perustuivat pitkälti uutisiin, historiankirjoihin, kuulopuheisiin ja uskomuksiin. Venäjä on jo kokonsa puolesta jotakin niin suurta, että sitä on hyvin vaikea käsittää.
Yleensä pyrin lähtemään uusin matkakohteisiin mahdollisimman ennakkoluulottomasti, mutta Venäjän suhteen se oli melko haastavaa. Uskon, että lähes jokaisella suomalaisella on jonkinlainen mielikuva Venäjästä pitkästä yhteisestä historiastamme johtuen. Minulla, kuten monilla tuttavapiirissäni, tuo kuva linkittyy vahvasti Neuvostoliiton aikaan. Ennen matkaa mielessäni pyörivät valtavat betoniset lähiöt, ränsistyneet hökkelit, Gulagin vankileirit ja ankara luonto. Syyssäiden ollessa Suomessa kauneimillaan katselin kauhuissani säätiedotuksia Siperiaan, jotka lupasivat jopa lumisadetta.
Ehkä juuri näistä ennakkoluuloistani ja epäilyksistäni johtuen sain kokea yhden matkailuhistoriani suurimmista yllätyksistä tuon matkana aikana. Siitäkin huolimatta, että matkaan mahtui myös niitä rumia betonilähiöitä, ränsistyneitä hökkelikyliä, sadetta, tuulta ja jopa sitä lunta. Niiden lisäksi sain nauttia upeista kaupungeista, mielenkiintoisesta historiasta, ystävällisistä ihmisistä, herkullisista ruuista, vodkasta, musiikista, värikkäistä kirkoista, ruskan väreistä ja monesta muusta ainutlaatuisesta elämyksestä.
Noista kaikista kokemuksistani kerron tulevissa postauksissani, joten valmistaudu lähtemään tuhansien kilometrien mittaiselle nojatuolimatkalle halki valtavan Venäjän.
Nyt joku varmasti miettii, että opettiko se Siperia sitten mitään.
Ehdottomasti! Tässä tärkeimmät 10 asiaa, jotka Siperia minulle opetti.
1. Älä usko ennakkoluuloihin. Mene mieluummin kokemaan ja näkemään asiat itse, ja muodosta mielipiteesi vasta sen jälkeen.
2. Venäjää, kuten mitään muutakaan maata, ei voi käsittää yhtenä kokonaisuutena. Pelkästään yhden viikon aikana sain kokea kymmeniä sen eri puolia, ja silti lukemattomia puolia jäi vielä näkemättä.
3. Venäläiset ihmiset ovat ystävällisiä, avoimia ja vieraanvaraisia. Vaikka yhteistä kieltäkään ei aina ollut, niin lähes kaikki kohtaamiseni paikallisten kanssa olivat myönteisiä.
4. Ortodoksinen uskonto näkyy vahvasti Venäjällä ja kultakupoliset kirkot ovat osa lähes jokaista kylää ja kaupunkia. Kirkossa käyvät niin nuoret kuin vanhatkin.
5. Venäjän kieltä ei opi yhdessä viikossa. Eikä ehkä kahdessakaan.
6. Venäläisillä ihmisillä on hyvin mielenkiintoisia näkemyksiä Venäjän historiasta, neuvostoajasta, tsaareista ja presidenteistä.
7. Maisemien ihailu junan ikkunasta on parasta mahdollista meditaatiota. Tätä sain harrastaa matkan aikana tuntitolkulla.
8. Syyskuun lopussa Siperiaan kannattaa pakata mukaan lämmintä ja vedenpitävää vaatetta. Siperian sääolot muuttuivat ihan hetkessä. Samana päivänä saattoi sataa lunta, vettä ja paistaa aurinko. Tuuli oli välillä purevan kylmä, eikä toppatakkikaan olisi ollut toisina päivinä yhtään liioittelua.
9. Ruoka ja etenkään vodka ei lopu Venäjällä. Ateria koostui yleensä alkupaloista, keitosta, lämpimästä ruuasta ja jälkiruuasta. Ja aina löytyi hyvä syy vodkalle.
10. Junassakin voi harrastaa liikuntaa. Päästäkseni hytistäni junan ravintolavaunuun minun piti kulkea seitsemän vaunuosaston läpi avaten ja sulkien yhteensä 28 ovea. Ja sama matka tietysti takaisinpäin.
Näiden tärkeiden oppien lisäksi, sain valtavan määrän tietoa ja kokemusta matkanjohtajantyöstä ihanalta kolleegaltani, joista on varmasti paljon hyötyä tulevaa Etelä-Afrikan matkaani ajatellen. Seuraavassa postauksessa kirjoitan tarkemmin Zarengold-junasta, jolla matkasimme yli 5000 kilometriä.
Hyvää viikonloppua kaikille! :)
 |
| Tätä odotin näkeväni Siperiassa. |
 |
| Siperiasta löytyy myös paljon kaunista arkkitehtuuria. Kuvan rakennus kuului ennen rikkaille kauppiaille. Nykyään Putin majoittuu siellä vieraillessaan Jekaterinburgissa. |
Nyt joku varmasti miettii, että opettiko se Siperia sitten mitään.
Ehdottomasti! Tässä tärkeimmät 10 asiaa, jotka Siperia minulle opetti.
1. Älä usko ennakkoluuloihin. Mene mieluummin kokemaan ja näkemään asiat itse, ja muodosta mielipiteesi vasta sen jälkeen.
 |
| Uutta ja vanhaa sulassa sovussa Leninin valvonnassa. |
3. Venäläiset ihmiset ovat ystävällisiä, avoimia ja vieraanvaraisia. Vaikka yhteistä kieltäkään ei aina ollut, niin lähes kaikki kohtaamiseni paikallisten kanssa olivat myönteisiä.
4. Ortodoksinen uskonto näkyy vahvasti Venäjällä ja kultakupoliset kirkot ovat osa lähes jokaista kylää ja kaupunkia. Kirkossa käyvät niin nuoret kuin vanhatkin.
 |
| Kirkko veren päällä |
5. Venäjän kieltä ei opi yhdessä viikossa. Eikä ehkä kahdessakaan.
6. Venäläisillä ihmisillä on hyvin mielenkiintoisia näkemyksiä Venäjän historiasta, neuvostoajasta, tsaareista ja presidenteistä.
7. Maisemien ihailu junan ikkunasta on parasta mahdollista meditaatiota. Tätä sain harrastaa matkan aikana tuntitolkulla.
9. Ruoka ja etenkään vodka ei lopu Venäjällä. Ateria koostui yleensä alkupaloista, keitosta, lämpimästä ruuasta ja jälkiruuasta. Ja aina löytyi hyvä syy vodkalle.
10. Junassakin voi harrastaa liikuntaa. Päästäkseni hytistäni junan ravintolavaunuun minun piti kulkea seitsemän vaunuosaston läpi avaten ja sulkien yhteensä 28 ovea. Ja sama matka tietysti takaisinpäin.
Näiden tärkeiden oppien lisäksi, sain valtavan määrän tietoa ja kokemusta matkanjohtajantyöstä ihanalta kolleegaltani, joista on varmasti paljon hyötyä tulevaa Etelä-Afrikan matkaani ajatellen. Seuraavassa postauksessa kirjoitan tarkemmin Zarengold-junasta, jolla matkasimme yli 5000 kilometriä.
Hyvää viikonloppua kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti