Epäonninen hiihtoloma Tahkolla

Vietimme viime viikon hiihtolomaa Tahkon talvisissa maisemissa. Vanhempani olivat vuokranneet mökkimajoituksen ja myös molemmat veljeni perheineen olivat mukana reissussa. Lapsella riitti siis mukavasti seuraa neljästä serkusta. 

Tämä oli toinen kertamme Tahkolla hiihtoloman aikaan, mutta tällä kertaa meillä oli paljon epäonnea matkassa. Jo heti menomatkalla mieheni sai suru-uutisia ja ajomatka kului melko apeissa tunnelmissa. Aarni ei myöskään nukkunut hetkeäkään koko ajomatkasta, joten siihen kului pysähdyksineen lähes koko päivä lumimyrskyssä ajellen.

Perille päästyämme fiilis oli kuitenkin hyvä, mutta sitä kesti vain seuraavaan aamuun. Silloin ensimmäinen 12 hengen seurueestamme alkoi osoittaa sairastumisen merkkejä ja siitä eteenpäin joka aamu joku meistä heräsi kuumeisena ja huonovointisena. Sairastelu latisti lomatunnelmaa aika paljon ja aiheutti tietysti lisäsäätöä päivän ohjelmiin. 

Mutta kaikesta ikävästä huolimatta viikkoon mahtui myös monia kivoja hetkiä. Itse pääsin lähes joka päivä ulkoilemaan tavalla tai toisella ja ilmat olivat pääasiassa hyvät. Tahko tarjoaa mainiot puitteet talviliikuntaan ja alueella on myös paljon tarjontaa sisäaktiviteeteissa. Polveni ovat tällä hetkellä sen verran huonossa kunnossa, että laskettelun jätin suosiolla väliin, mutta nautin talvimaisemista kävellen ja hiihtäen. 

Yhtenä päivänä ajoimme Tahkon huipulla sijaitsevalle näkötornille ihastelemaan lumen kuorruttamia maisemia. Samalla herkuttelimme pullalla ja kaakaolla. Lapsen mielestä parasta oli tornissa oleva istuin ja tien varressa oleva varoituskyltti. 

Viikon aikana tuli käytyä useammankin kerran porotuvalla syöttämässä sarvipäitä. Tällä kertaa poroajelut olivat sen verran varattuja, ettemme päässeet reen kyytiin. 

Torstai oli erittäin tuiskuinen päivä ja silloin kulutimme useamman tunnin Tahko Spassa, jossa oli hirveä ryysis, mutta lapsi viihtyi yllättävän hyvin minikokoisessa lastenaltaassa. Hotellissa olisi ollut myös Superpark ja keilaradat, mutta ne jäivät nyt toiseen kertaan.

Viimeisenä kokonaisena päivänä kävelimme jäätietä pitkin Aholansaareen, jossa on kahvila ja muutamia historiallisia rakennuksia. Saari toimii myös seurakunnan leiripaikkana. Saareen pääsee myös hiihtäen ja kesäisin sinne on laivayhteys. 

Vanhempieni koira oli mukana matkassa ja häntä ulkoilutin melko paljon viikon aikana, kun minua innokkaammat huitelivat laduilla ja rinteissä. Lisäksi kävimme joitakin kertoja pulkkamäessä lasten kanssa. 

Aina ei kaikki mene kuin Strömsössä ja huokaisimme kyllä koko perhe helpotuksesta, kun saavuimme viikonloppuna takaisin kotiin. Isolla porukalla matkustamisessa on hyvät ja huonot puolensa, ikävä kyllä tällä kertaa matkaan osui enemmän niitä ikäviä puolia. Nyt sekä joulu- että hiihtoloma ovat kuluneet sairastellessa isolla porukalla. Saas nähdä, milloin uskalletaan seuraavan kerran nähdä tällä kokoonpanolla.

Tahko on oiken sopiva kohde hiihtolomailuun ja siellä voisin hyvin lomailla joku kerta myös kesällä. Tosin ihan heti ei ole hinkua uuteen reissuun, mutta eiköhän aika kultaa nämäkin muistot.

Vietätkö sinä hiihtolomaa tänä vuonna?

Hiihtoloma Tahkolla

Vietimme maaliskuun alussa hiihtolomaa Tahkolla, mikä tuli niin tarpeeseen arkisen puurtamisen keskellä. Mukana olivat myös vanhempani ja molemmat veljeni perheineen. Ohjelma oli hyvin ulkoilupainotteista, koska halusimme lomailla mahdollisimman turvallisesti, vaikka Pohjois-Savon koronatilanne onkin hyvin maltillinen. 

Ajomatka Tahkolle sujui yllättävän hyvin, koska pidimme kaksi pidempää taukoa ja Aarni nukkui matkasta lähes puolitoista tuntia. Saavuimme perille Tahko-Toursin lomakylään illansuussa. Majoituimme yhdessä vanhempieni kanssa rivitalohuoneistoon, johon mahduimme suht hyvin pienen sisustusoperaation jälkeen. 

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme kävellen lähiympäristöön. Tahko-Tours sijaitsee aivan Syväri-järven rannalla, ja iltapäivästä lähdimmekin testaamaan jäällä kulkevia latuja. Illalla paistoimme vielä makkaraa mökkikylän kodassa. 

Seuraavana päivänä teimme oman perheen kesken retken Mäkiaution laavulle, josta avautui hienot näkymät Tahkon maisemiin. Evästauon jälkeen kävimme myös katsastamassa Mäkiaution rotkon. 

Rotkolle ei olisi periaatteessa saanut mennä haastavien keliolosuhteiden takia, mutta ylöspäin kipuaminen onnistui silti suht vaivattomasti kaiteista kiinni pitäen. Rotko oli näyttävä kokonaisuus erilaisia kallioseinämiä, jotka olivat lumen, jään ja kuuran peitossa. Varmasti kiva retkikohde myös muina vuodenaikoina. 

Iltapäivästä tein vielä hiihtolenkin kälyjen kanssa maastossa ja jäällä. Loppuilta kuluikin urheilusuoritusten jälkeen rennosti löhöillen ja saunoen.

Kolmantena päivänä meidän oli tarkoitus mennä laskettelemaan, mutta todella navakka tuuli muutti mielemme. Päivän ulkoilut hoidettiin kävelyn, luistelun ja pulkkailun merkeissä. Mökkikylän alueella oli pieni luistelukenttä ja ihan mahtava pulkkamäki, jossa Aarnikin pääsi ensimmäistä kertaa laskemaan mäkeä. Illalla menimme vielä syömään lomakylän ravintolaan, jossa olimme ainoa seurue koko iltana. 

Lähtöä edeltävänä päivänä oli todella kova lumisade, mikä hankaloitti ulkoilua. Ennen sankinta pyryä ehdimme kuitenkin käydä poroajelulla jäällä. Rekiämme vetävät porot olivat aivan ihania. Toinen niistä tuli ihan lähelle ja nojaili välillä poskeani vasten <3 Aarni ei vielä kauheasti ymmärtänyt tuon elämyksen päälle, mutta minä nautin senkin edestä. Iltapäivästä teimme vielä äidin kanssa kävelylenkin tuulessa ja tuiskussa.

Kotimatka ei sujunut ihan niin joutuisasti, kun Aarni nukkui vain puoli tuntia ja sain pistää kaikki viihdyttäjäntaitoni peliin takapenkillä. Mutta kotiin pääsimme ilman suurempia huutoja. Selvästi Aarnikin alkaa vähän tottua autoiluun ja varmasti silläkin oli osuutta asiaan, että siirryimme turvakaukalosta turvaistuimeen, josta hän näkee paremmin ympärilleen.

Kokonaisuudessaan meillä oli tosi kiva loma, vaikka laskettelu jäikin tällä kertaa välistä. Tahko tarjosi monipuolisia mahdollisuuksia talviurheiluun ja voisin hyvin lomailla siellä uudelleenkin. Maisemanvaihdos teki niin hyvää ja reissun jälkeen on taas osannut arvostaa omaa kotia entistä enemmän. Kuvittelin jättäväni hyvästit talvelle Tahkolla, mutta lomamme aikana tänne Helsinkiinkin oli taas tullut kunnon talvi. Ihanaa, kun talvesta on saanut nauttia tänä vuonna kunnolla, mutta vähitellen mieli alkaa jo odottaa kevättä ja etenkin kesää.