Elämään mahtuu monenlaisia päiviä. Sama pätee myös matkustukseen. Toisina päivinä kaikki on huonosti, mikään ei toimi ja kaikki ärsyttää. Toiset päivät taas soljuvat ohi kuin huomaamatta. Suurin osa päivistä on hyviä, osa niin huonoja, että niiden päättymistä odottaa ja sitten on päiviä, joiden ei haluaisi päättyvän koskaan. Me koimme sellaisen täydellisen päivän viime keskiviikkona Jasperin kansallispuistossa.
Tuossa vaiheessa olimme olleet Kanadassa jo lähes kaksi viikkoa, joista jokaisena päivänä oli satanut jossain vaiheessa päivää. Emme siis voineet uskoa silmiämme, kun aamulla avasimme verhot ja näimme kirkkaansinisen taivaan ja auringonpaisteen.
Päätimme lähteä viettämään tuota upeaa, ja todennäköisesti matkamme ainoaa hienoa syyspäivää, Maligne-järvelle, joka sijaitsee vajaan 50 kilometrin päässä Jasperin kylästä. Matkalla pysähdyimme hetkeksi Medicine-järvelle, jossa kesän metsäpalot olivat saaneet suuria tuhoja aikaan.
Maligne-järvi on yli 20 kilometriä pitkä, joten paras tapa nähdä se lähes kokonaisuudessaan on lähteä veneretkelle järvelle. Niinpä mekin päätimme hankkia liput veneajelulle. Saimme liput vasta klo 15.15 lähtevään veneeseen, joten meillä jäi hyvin aikaa tutustua järven rantoihin ja lähialueisiin kävellen ennen veneilyä.
Teimme muutaman kilometrin mittaisen kävelyn läheiselle Moose-järvelle, jossa emme kuitenkaan nimestä huolimatta törmänneet hirviin. Kävelyn jälkeen nautimme vielä lounasta Big Nedissä, jonka jälkeen suuntasimme takaisin venerantaan.
Veneajelu kesti puolitoista tuntia ja se maksoi noin 80 Kanadan dollaria per nuppi. Ajelulla oli myös erittäin asiantunteva opas, joka kertoi paljon mielenkiintoisia seikkoja järveen liittyen. Myöhemmin meille selvisi, että oppaan vanhemmat olivat suomalaisia, vaikka hän ei itse ollutkaan koskaan käynyt Suomessa. Ja hän ei edes ollut ensimmäinen suomalaiset sukujuuret omaava kanadalainen, johon reissussa törmäsimme. Miten pieni maailma aina lopulta onkaan.
Ajelun aikana ihastelimme muun muassa yhä kirkkaamman turkoosiksi muuttuvaa vettä, kolmea jäätikköä ja lukuisia majesteettisen ylväitä vuoria. Nousimme maihin koko järven kauneimmassa kohdassa, jossa sijaitsee hyvin paljon kuvattu Spirit Island.
Häkellyttävän turkoosi vesi, pilvetön taivas, ihanasti lämmittävä auringonpaiste, lumihuippuiset vuoret ja mystinen saari. Voiko paikalta tai päivältä enää enempää toivoa? Tuossa hetkessä oli jotakin niin käsittämättömän maagista, että oli vaikea uskoa sitä todeksi kaikkien niiden sateisten ja pilvisten päivien jälkeen. Kun seuraavana aamuna heräsimme lumen ympäröiminä koko tuo päivä tuntui aivan epätodelliselta unelta. Maligne-järvi nousi ehdottomasti yhdeksi kauneimmista paikoista, joissa olen ikinä päässyt käymään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti