lauantai 24. joulukuuta 2016

Näin sydämeeni joulun teen

Joulukuu on kulunut taas yhdessä hujauksessa. Koko kuu on ollut täynnä kiirettä, stressiä, huolta ja kasautuneita töitä. Kaiken sen keskellä olen yrittänyt saada edes jonkinlaista joulumieltä sisälleni ja kotiimme.


Olen koristellut kuusta ja muuta kotia, leiponut joulutorttuja, ostanut ja pakannut lahjoja, käynyt joulumarkkinoilla, availlut joulukalentereita, kuunnellut joulumusiikkia ja tehnyt muita joulupuuhia.


Ainoa hengähdystauko oli itsenäisyyspäivän tienoille osunut pitkä viikonloppu, joka sisälsi mm. elokuvia, taidetta, hyvää ruokaa, drinkkejä, ulkoilua hyvässä säässä ja paljon muuta mukavaa.


Viime viikonloppuna puolestaan hankin joulumieltä Viivin kanssa Raskasta Joulua-konsertissa. Juuri muuta en koko kuusta muistakaan, niin kovassa hässäkässä se on kulunut.


Keskiviikkona vietimme avomieheni kanssa joulua, koska hän suuntasi omalle kotiseudulleen joulunviettoon. Torstaina puolestaan päätin olla tänä vuonna ostamatta itselleni joululahjaa ja lahjoitin sen sijaan yli 200 euroa eri hyväntekeväisyysjärjestöille.


Tänään aloitin joulun ahkeroimalla jo perinteeksi muodostuneessa Hurstin vähävaraisten ja syrjäytyneiden joulujuhlassa. Vaikka kuudelta herääminen vapaapäivänä kirpaiseekin, se ei ole mitään verrattuna siihen iloon ja joulumieleen, jotka kyseinen juhla minussa herättää.


Jokaisen olisi tärkeää muistaa sen oman onnen ja yltäkylläisyyden keskellä niitä, joiden asiat eivät ole yhtä hyvin. Minun ajatukseni ovat tänäkin jouluna niissä ihmisissä, joille se saapuu yksinäisyyden, surun, köyhyyden tai pelon keskellä. Toivon, että joulu tuo jokaisen elämään valonpilkahduksen tästä karmeasta säästä huolimatta.


Joka joulu sydämeni täyttyy  lämmöstä, kiitollisuudesta, rauhasta ja rakkaudesta. Niistä on minun jouluni tehty.


Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille lukijoille! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti