keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Teknisiä vaikeuksia

Kuinkakohan monetta kertaa joudun toteamaan, että minä ja teknologia emme kuulu yhteen? Rakas, pinkki Lumiani, joka petti minut Etelä-Afrikassa, päätti tehdä saman tempun minulle uudestaan. Onkohan tämä rangaistus siitä, että ainoa ominaisuus mitä kännykältäni vaadin oli pinkki väri? Perkeleen tekniikka!
 
Back to basics!
 
 
Niinpä olen palannut taas takaisin  yhteen kivikautisen, etelä-afrikkalaisen kännykkäni kanssa. Hyvästi jatkuva netin selailu, hyvästi whatsapp, hyvästi Tinder, hyvästi ääkköset, onneksi en taas teihin tässä parin kuukauden aikana kerennytkään tottua. Tästä episodista johtuen menetin myös kuvat, jotka otin sunnuntaina käydessäni matkamessuilla ja sen takia en ole kyennyt tekemään postausta niistä tai tämän vuoden matkasuunnitelmista.
 
Reissusuunnitelmia on kuitenkin tullut jo useampi ja aion ottaa itseäni niskasta kiinni tässä lähiaikoina ja kirjoittaa niistä kuvilla tai ilman. Jotenkin tämä arki on vain imaissut mukanaan ja päivät kuluvat ilman, että saan töiden lisäksi mitään merkittävää aikaiseksi. Tänään sentään purin joulun pois kodistani, edistystä!
 
Päivät eskarissa ovat täynnä vilinää ja vilskettä. Välillä saa raivota pää punaisena ja välillä taas sydän on pakahtua, kun oppilaat tulevat halaamaan, kehumaan tai lahjomaan piirustuksilla. Viime viikolla pääsin myös jäälle pitkästä aikaa, kun paineltiin lasten kanssa luistelemaan. Sitä täytyisi kyllä alkaa harrastaa useamminkin, on sen verran hauskaa puuhaa.
 
Eskariopen arkea :)

Synttäritkin jo odottavat ihan nurkan takana ja aion ottaa ilon irti siitä, että ne osuvat perjantaille. Jos vain jaksan, yritän kirjoitella jonkinlaisen pikakatsauksen tähän pian NELJÄNNESVUOSISADAN mittaiseen elämääni. Huh, kuulostaapa pahalta, mutta pyrin hillitsemään kriisini! Yritän laskeutua tasapainoiseen zen-tilaan ja ajatella, ettei haittaa, vaikkei elämässäni ole oikeastaan mitään järkeä. Missä nyt ylipäätänsä on?
 
Nyt koisimaan, ettei tämä järjettömyys lähde taas ihan käsistä ja jaksan huomenna metsäretkeillä eskareitten kanssa. Hyvää yötä! :)

2 kommenttia:

  1. Minä suhtaudun teknologiaan aina puoliksi epäillen, aina vähän odottaen että se tekee elämästäni vaikeaa. Ikävää että puhelimesi petti! Mutta voi että, ihania on nuo onnen hetken pienten ihmisen alkujen kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tykkää yhtään siitä, miten riippuvaiseksi tekniikasta koko maailma on mennyt. Koska se on ihan varmaa, että tekniikka pettää aina, ainakin minun käsissä :D No, ei se ole maailmanloppu, mutta ärsyttää silti :/ Kyllä sitä saa tosiaan päivittäin kokea ihania, mutta myös niitä kamalia, hetkiä lasten kanssa. Mutta tylsää ei ainakaan ole koskaan :)

      Poista