perjantai 28. elokuuta 2020

Kesäviikko Turussa ja Naantalin aurinko

Lähdimme elokuun alussa kohti Turkua, jossa vietimme viikon nauttien Suomen lempparikaupungistani ja ihanista kesäsäistä. Vaikka muutin jo kuusi vuotta sitten pois Turusta, tuntuu se edelleen kodilta ja on ihanaa, että siellä voi edelleen viettää vuosittain aikaa. Voisin ryhtyä vaikka Turku-lähettilääksi, niin paljon aina kehun Turkua kaikille.

Ensimmäiset päivät kuluivat perinteisten Turku-aktiviteettien parissa. Kävelyä ja istuskelua jokirannassa, kymmenen ajelua Förillä, Turun linnan ihastelua, kaupungissa kuljeskelua ja ravintoloiden tarjonnasta nautiskelua. Näimme myös pitkästä aikaa Emilyn perhettä, joka pääsi vihdoin Suomeen Englannista. Meidän pojilla on vajaa kuukausi ikäeroa ja oli niin hauskaa seurata noiden kahden touhotuksia.

Yhden pilvisemmän päivän vietimme kokonaan Ruissalossa, jossa kävelimme luontopolkua pitkin jalopuumetsiä ihastellen. Aarni otti kantorinkassa päikkärit, jonka jälkeen kävimme vielä kahvilla kansanpuiston Villa Promenadessa. Siitä jatkoimme ihastelemaan rannan kauniita pitsihuviloita. Ruissalo on niin upea ja ainutlaatuinen alue Suomessa, että suosittelen käymään siellä, jos kaipaa tekemistä Turku-visiitille. Saareen pääsee kesäisin myös vesibussilla, joka on osa kaupungin julkista liikennettä.

Helle helli ihanasti vierailumme aikana ja sen seurauksena päädyimme viettämään päivää Emilyn perheen kanssa Kupittaan maauimalalle, jossa en ollutkaan aiemmin käynyt. Aivan mahtava paikka etenkin lapsiperheille. Vauvoillekin löytyi sopivan matalia altaita, joissa pojat saivat nauttia vesileikeistä. Kävimme vielä toisenakin päivänä uimalassa oman perheen kesken, kun viihdyimme siellä niin hyvin.

Muutenkin Kupittaan puisto on todella upea paikka täynnä kivaa tekemistä. On seikkailu- ja liikennepuistoa, minigolfia, lintu- ja lammasaitausta, valtavia nurmialueita, paviljonkiravintolaa, liikuntamahdollisuuksia ja paljon muuta. Puisto sijaitsee lyhyen kävelymatkan päästä ydinkeskustasta ja siellä saa helposti kulutettua koko päivän.

Yhden kokonaisen päivän vietimme aurinkoisessa Naantalissa, jossa en ollutkaan käynyt pitkään aikaan. Naantali on tietysti tunnettu Muumimaailmasta, mutta Aarni saa vielä hieman kasvaa ennen sitä vierailua. Tällä kertaa nautimme ainoastaan vanhasta kaupungista, joka on aivan hurmaava. Kaunis satama ravintoloineen, kapeat kadut puutaloineen, ihania putiikkeja ja upea Luostarikirkko.

Kävimme lounaalla Merisalissa, vaeltelimme pitkän tovin vanhan kaupungin katuja ja rantoja pitkin, teimme ostoksia Muumi-kaupassa, uimme Nunnalahden uimarannalla, ihastelimme maisemia puisesta näkötornista, söimme jäätelöt Kaivohuoneella ja loikoilimme Kirkkopuistossa. Aivan ihana päivä, vaikka emme tehneetkään mitään kovin erikoista. Naantali on aivan upea kesäkaupunki, jonne palaamme varmasti vielä monesti uudestaan.






Viimeisenä Turku-päivänämme kävimme Luostarinmäen käsityöläismuseossa. Ulkoilmamuseo sijaitsee Vartiovuoren kupeessa ja se on ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säästyi Turun palosta vuonna 1827. Museoalueella on yli kolmekymmentä 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa rakennettua taloa, jotka muodostavat kahdeksantoista pihapiiriä. Rakennusten sisällä pääsee tutustumaan perinteisiin käsityöammatteihin. Museon henkilökunta on pukeutunut ajanmukaisiin asuihin ja valmistavat kesäisin käsitöitä paikan päällä. Todella upea museoalue, jossa uppoutui täysin menneeseen maailmaan. Liput maksavat 8 euroa ja sisään pääsee myös Museokortilla. 



Aika Turussa kului aivan liian äkkiä, kuten aina. Alun perin suunnittelimme, että olisimme Turusta käsin ajaneet Saariston rengastien tai käyneet laivalla Ahvenanmaalla, mutta viikko oli sen toteutukseen aivan liian lyhyt aika. Suunnitelmissa olisikin ensi kesänä suunnata kahdeksi viikoksi Turun seudulle, jotta ehtisimme tehdä myös saarihyppelyn ajan kanssa. Turku ja sen lähialueet ovat niin mahtavia, että hingun sinne joka ikinen vuosi. Se on ehdottomasti yksi Suomen kauneimmista ja monipuolisimmista kaupungeista. Aina löytyy jotain uutta ihmeteltävää ja tietysti kaikki vanhat suosikit.

Varför Paris, vi har ju Åbo <3

sunnuntai 23. elokuuta 2020

Päiväretki Raaseporiin - Kolme upeaa kohdetta

Vietimme heinäkuussa paljon aikaa kotona ja jossakin vaiheessa alkoi olla sellainen olo, että olisi kiva käydä vähän jossain kotinurkkia kauempana. Olin jo pidempään haaveillut retkestä Raaseporiin, jossa näytti olevan paljon kauniita kohteita koluttavaksi. Helsinkiin oli luvattu sadetta eräälle päivälle, mutta Raaseporin kohdilla piti olla sateeton päivä. Niinpä pakkasimme porukkamme tavaroineen autoon ja lähdimme köröttelemään kohti Raaseporia. 







Ajomatka kesti noin tunnin ja Aarni sai sopivasti nukuttua aamupäikkärinsä autossa. Ensimmäinen kohteemme oli upea Mustion linna. Se rakennettiin vuosina 1783-1792 Magnus Linder II toimesta. Kyseessä on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus. Nykyään alueen rakennuksissa toimii mm. museo, hotelli ja ravintola. Puista päärakennusta ympäröi upea englantilaistyylinen puisto, joka on yksi Suomen suurimmista yksityisistä puistoista. 






Emme käyneet itse päärakennuksessa, vaan kuljimme pitkin linnan puutarhaa ja tiluksia. Niin upean tunnelmallinen paikka kaikkine rakennuksineen, patsaineen ja istutuksineen. Erityisesti mieleen jäivät upeat kasvien peitossa olevat tallirakennukset, kaunis huvimaja ja ihana veden päälle rakennettu lummepolku. Kävimme myös tien toisella puolella katsastamassa Mustion kirkon. Tuonne pitäisi kyllä päästä oikein ajan kanssa ja olisi aivan ihanaa yöpyäkin Mustion linnan hotellissa.






Mustion linnalta jatkoimme matkaa Fiskarsiin, jossa olin itse käynyt viimeksi joskus teini-ikäisenä. Fiskarsin rautaruukki on perustettu vuonna 1649 ja nykyään sen vanhoissa rakennuksissa toimii aktiivinen käsityöläis- ja taiteilijayhteisö. En muistanut ollenkaan, miten laaja ja kaunis Fiskarsin ruukkialue oikein onkaan. Ihmisiä oli paljon, mutta onneksi myös tilaa oli riittävästi. 






Kävimme lounaalla Wärssyssä ja kävelimme ympäri upeita rakennuksia ja miljöötä ihastellen. On vaikea uskoa, että kyseessä on tosiaan ruukki ja rakennukset ovat aikanaan olleet teollisuuskäytössä, niin kauniita ne ovat. Voi että, kun nykyäänkin panostettaisiin tehtaiden ulkonäköön samalla tavalla. Fiskarsissa olisi ollut valtavasti pieniä putiikkeja ja siellä olisi helposti saanut vietettyä koko päivän. Kauppojen kiertäminen sai kuitenkin jäädä toiseen kertaan, koska halusimme vielä  ehtiä kolmannelle kohteellemme ennen kotimatkaa. 





Viimeiseksi ajelimme Raaseporin linnalle, jossa pääsin vinguttamaan museokorttiani pitkästä aikaa. Laitoimme Aarnin kantorinkkaan, jotta kulkeminen linnanraunioilla olisi helpompaa. Linna mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäistä kertaa vuonna 1378 ja sen historiaan liittyy useita taisteluita. Raaseporin linna hylättiin jo 1500-luvulla, jonka myötä alkoi sen raunioituminen. Linnaa on restauroitu useita kertoja ja mielestäni se oli yllättävän hyvässä kunnossa rauniolinnaksi.





Linnan sisällä pystyi kiertämään useassa kerroksessa ja sitä ympäröi vehreä jokisuisto. Linnakierroksen jälkeen teimme vielä lyhyen kävelyn Lemmenpolkua pitkin, jossa näimme paljon hevosia ja kaunista luontoa. Aarni viihtyi kantorinkassa todella hyvin ja ihmetteli linnaa ja sen ympäristöä innosta hihkuen.





Sitten olikin aika hypätä autoon ja kääntää nokka kohti kotia. Aarni otti vielä lyhyet päiväunet matkalla ja kotiin palasimme viiden aikoihin. Liikkeellä olimme siis täyden työpäivän verran (9-17) ja se kyllä tuntui, kun pääsimme takaisin kotiin. Kaikki kolme kohdetta olivat jokainen upeita omalla tavallaan ja varmasti tulemme palaamaan Raaseporiin vielä uudemmankin kerran. Aivan loistava päiväretkikohde Helsingistä käsin.