torstai 30. lokakuuta 2014

Rentouttavaa rantaelämää Chintsassa

Keskiviikkoaamusta siirryin Baz Busin kyydissä pieneen Chintsan rantakylään, jossa olen nauttinut kuluneet päivät ihanan rauhallisesta ja rentouttavasta rantaelämästä. Kaikki hostellit, joissa olen yöpynyt matkan varrella, ovat olleet todella siistejä ja viihtyisiä, mutta tämä kyseinen Buccaneers hostelli on kyllä ylittänyt kaikki odotukseni. Minulla on jälleen ollut yksityishuone, joka kyllä peittoaa monet hotellihuoneetkin, joissa olen yöpynyt. Huoneeni on iso ja viihtyisä, uniani on valvonut itse Nelson Mandela, maisemat parvekkeelta ovat huikeat ja seuraa minulle on pitänyt töpöhäntä gekko.


 
Koko hostellialue on rakennettu vehreälle kukkulalle keskelle luonnonrauhaa. Alueelta löytyy muun muassa herkullista ja edullista ruokaa tarjoava ravintola, viihtyisä baari, uima-allas, lentopallokenttä ja paljon muuta. Parasta on kuitenkin nämä upeat maisemat ja se, miten lähelle luontoa täällä on mahdollista päästä. Tämmöisissä paikoissa aika pysähtyy, muu maailma unohtuu ja mieli lepää.
 



Keskiviikko oli lämmin ja aurinkoinen päivä, joten maittavan lounaan jälkeen suuntasin nauttimaan rannalla loikoilusta. Tuli uituakin ensimmäistä kertaa koko reissun aikana, vaikka pikemminkin se oli kyllä jättiaalloissa hyppimistä. En yleensä jaksa maata auringossa kauaa, mutta eilen ilma oli jotenkin todella täydellinen, kun tuuli juuri sopivasti. Nautintoa lisäsi tietysti myös se että koko rannalla oli minun lisäkseni vain muutama muu ihminen.



Illallisen söin hostellin ravintolassa, josta siirryin erään saksalaistytön kanssa hostellin baariin ”yksille”. Yllättäen ne sitten vähän venähtivät, kun tutustuimme hostellin mukavaan henkilökuntaan, joka alkoi tarjota meille myös ilmaisia juomia. Ilta kuluikin mukavasti jutellen ja biljardia pelaten. Pääsin myös pitämään oikein oppitunnin suomalaisuudesta, koska kukaan heistä ei ollut aikaisemmin tavannut suomalaista. Niinpä maailmassa on ainakin yksi saksalainen ja pari etelä-afrikkalaista lisää, jotka tietävät, miten saunotaan oikeaoppisesti, missä Joulupukki asuu ja että molo tarkoittaa Suomessa jotain ihan muuta kuin täällä :D


Tänään on ollut pilvinen ja tuulinen päivä, mutta silti olen nauttinut ympäröivästä luonnosta täysillä. Aamusta suuntasin jälleen melontaretkelle, tosin tällä kertaa ihan omin päin, koska sain hostellilta ilmaiseksi kanootin lainaan.


Lähdin melomaan pitkin Chintsa-jokea, joka tarjosi taas paljon ihmeteltävää lintujen muodossa. Ainoa ongelma oli se, että vettä oli joessa todella vähän, minkä takia jäin vähän väliä pohjasta kiinni, enkä jaksanut meloa kovin kauas.
 

Lounaan jälkeen suuntasin jälleen rannalle istuskelemaan ja ihastelemaan myrskyävää merta. Täydelliseen päivään ei aina tarvita kaunista ilmaa. En nähnyt yhtäkään ihmistä ja minut ympäröi ainoastaan tuulen ujellus ja aaltojen kohina. Tuli taas niin älyttömän kiitollinen olo tästä kaikesta, mitä olen saanut kokea.

Kun ympärillä ei ole kaupungin tuomia ärsykkeitä sitä alkaa kiinnittää ihan eri tavalla huomiota pieniin yksityiskohtiin. Ilon löytää aaltojen muovaamasta kalliosta, valtavista simpukoista tai kippuroista puista. Tai siitä, että voi pysähtyä kuuntelemaan luonnon ääniä ja siinä ohessa omia ajatuksiaan. Ja tajuta olevansa todella onnellinen.

2 kommenttia:

  1. Ihan tajuttoman hieno hostellihuone! En voi uskoa, että se on edes hostelli. Miten paljon se maksaa euroissa yöltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Koska toi oli kahdelle hengelle tarkoitettu, se maksoi noin 35 euroa per yö. Mutta oli todellakin sen veroinen!

      Poista