tiistai 14. lokakuuta 2014

Haihäkistä Pingulandiaan

Sitten olisi aika palata sunnuntaihin, joka alkoi jännittyneissä tunnelmissa kello 5.30. Etelä-Afrikka on yksi harvoista paikoista maailmassa, jossa voi nähdä valkohain kosketusetäisyydeltä sen luonnollisessa ympäristössä. Joten pakkohan sekin oli päästävä kokemaan, kun kerta täällä ollaan. Ajoimme Cape Agulhasista Gansbaaihin, josta lähdimme Marine Dynamicsin veneellä kohti "tappajahaiden" kotivesiä. Olin jännittänyt haiden kohtaamista etukäteen niin paljon, ettei mielessäni edes käynyt ajatus siitä, ettemme välttämättä näkisi yhtäkään haita koko retken aikana.


Vaihdoimme lähes heti märkäpuvut päällemme, jotta olisimme valmiita menemään häkkiin heti, kun ensimmäinen hai havaittaisiin. Sen jälkeen alkoi odotus kovasti keinuvassa veneessä. Aikaa kului, eikä mitään tapahtunut. Ainoat havaitsemamme eläimet olivat lokit, jotka yrittivät jatkuvasti paskoa päällemme. Odotettuamme lähes kaksi tuntia moni matkustaja oli jo todella merisairas, itse onneksi säästyin siltä pahoinvointitablettieni ansiosta. Siinä vaiheessa alkoi kuitenkin epäilys hiipiä mieleen, ettemme näkisi yhtään mitään yli sata euroa maksaneella retkellä. Aikainen herätys alkoi painaa silmiä kiinni ja juuri kun olin nukahtamaisillani joku huusi: "SHARK!!!". Säpsähdin hereille ja näin juuri pinnan alle katoavan tumman hahmon.

Sitä seurasi kauhea touhuaminen, kun ensimmäiset 8 ihmistä laskeutuivat häkkiin odottamaan hain paluuta. Mutta sitten taas odoteltiin ikuisuudelta tuntuva aika ja olin jo ihan varma, että tuo ohikiitävä hahmo jäisi ainoaksi haihavainnokseni. Seuraavaksi tuli oma vuoroni mennä häkkiin odottamaan jääkylmään veteen. Sormet alkoivat kohmettua ja ajattelin, että joudun lähtemän häkistä ilman, että näen yhtäkään haita. Mutta sitten alkoi tapahtua! Hait ilmeisesti haistoivat pelkomme, koska yhtäkkiä yksi niistä nousi pintaan aivan häkin vieressä. Ja sitten niitä oli kaksi!


Miehistö piti haiden mielenkiintoa yllä erilaisin houkuttimin ja noin 3 metriset valkohait uivat ja hyökkäilivät aivan silmiemme edessä. Ottamani kuvat ovat aika surkeita, mutta toivottavasti saan Suomessa liitettyä miehistön kuvaaman videon blogiini. Täytyy myöntää, että kyllä siinä meinasi lirahtaa jotakin märkäpukuun, kun valtamerten suurimmaksi kasvava petokala ui ohitse aivan kosketusetäisyydeltä ja välissä oli vain harvat kalterit. Jälleen yksi uskomaton kokemus, joita tämä matka on ollut pullollaan!
Palattuamme shark cage divingilta haimme muut matkustajat Hermanuksen rannikkokaupungista ja jatkoimme matkaamme kohti Betty's Bayta. Siellä pääsimme ihastelemaan yksiä Etelä-Afrikan suloisimmista asukkaista, Afrikanpingviinejä.

Frakkipukuiset pikkupingut olivat todella hellyttävä näky taapertaessaan pitkin omaa asuinaluettaan. Pingulandian jälkeen olikin aika kääntää nokka kohti "kotia" ja suunnata takaisin Kapkaupunkiin. Jännää, miten nopeasti sitä alkaa kotiutua. Vaikka viikonloppu oli jälleen täynnä mahtavaa ohjelmaa, oli ihana tunne päästä takaisin omaan kotiin ja sänkyyn.

Kävimme vielä syömässä läheisessä ravintolassa ja ihastelemassa auringonlaskua kotirannallamme, ennen kuin suuntasimme unten maille. Viikonloppureissu oli kokonaisuudessaan todella onnistunut ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Koko viikonlopun kulut olivat yhteensä 300 euroa, joka sisälsi kuljetukset, majoitukset, aktiviteetit, syömiset, juomiset yms. Mielestäni ihan kohtuuhinta tuollaisesta elämysmäärästä. Firman nimi on Hotspots ja voinkin suositella sitä lämpimästi. Se järjestää myös muita opastettuja retkiä Kapkaupungin lähialueille.

Matkustaessa yksi hauskimmista asioista on se, miten ihmeellisiä yhteyksiä sitä aina löytää Suomeen. Viime viikonlopun aikana niitä tuli vastaan kaksi. Toinen oli oppaamme, joka oli keihäänheittäjä ja sitä kautta tunsi kaikki Suomen huippuheittäjät. Hänen haaveena olikin osallistua kesällä johonkin Suomen monista keihäskisoista. Toinen Suomiyhteys löytyi Cape Agulhasin majapaikasta, jossa tutustuimme namibialaiseen mieheen, jonka perhe taas asui Tampereella. Miehellä oli päällä T-paita, jossa oli sanoja suomeksi ja englanniksi kuvitusten kera. Vaikka lähtisi kuinka kauas, jotenkin sitä aina päätyy Suomeen :D Home, Sweet Home!

2 kommenttia:

  1. Moi. Kiva kuulla, että siellä menee hyvin. Yritin saada skypeä toimimaan, mutta homma ei näytä toimivan. Mulla kolmen viikon koti-isyys loppusuoralla ja ens tiistaina takas töihin. Hyvää loppureissua sinne. T. T&A&M

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että siellä myös kaikki hyvin, toivottavasti on ollut rentouttava loma :) Tsemppiä töihin paluuseen ja hyvää syksyn jatkoa sinnekin päin!

      Poista