perjantai 22. maaliskuuta 2013

Kaukokaipuu suonissa

Ajattelin nyt vielä näin blogin alkutaipaleella kirjoitella yleisesti matkustushistoriastani, matkustamisen merkityksestä minulle ja siihen liittyvistä ajatuksista. Näin nekin, jotka eivät koko matkustustaustaani tiedä, saavat edes jonkinlaisen käsityksen siitä. Seuraava postaus tuleekin sitten olemaan selvästi kuvapitoisempi. 

En osaa kuvitella elämääni ilman matkustamista. Se on aina ollut osa minua ja tulee aina olemaan osa minua. Kaukokaipuu virtaa suonissani, mistä saan kiittää vanhempiani, jotka ovat aina innostaneet ja mahdollistaneet matkustamiseni ympäri maailmaa. Kiinnostustani matkustamiseen ei ole myöskään ainakaan vähentänyt suvun oma matkatoimisto. Matkustaminen on ollut meidän perheelle aina elämäntapa ja sitä se on minulle edelleen. Matkustamisen avulla jaksan taas paremmin arkista aherrusta täällä Suomessa, kun on jotain mitä odottaa ja jotain mitä muistella.

Ensimmäisen matkani tein muutaman kuukauden iässä. Sen jälkeen matkoja on kertynyt tasaiseen tahtiin noin 1–3 per vuosi. Tähän mennessä olen saanut vierailla kuudella mantereella, 40 maassa ja noin sadassa kaupungissa. Jokainen matka, kohde ja kaupunki on muokannut ja muuttanut minua. Jokainen reissu on antanut minulle enemmän kuin olisin koskaan voinut toivoa. Olen saanut tutustua uusiin kulttuureihin ja ihmisiin, nähdä henkeäsalpaavia maisemia ja kokea unohtumattomia elämyksiä. Olen myös matkoillani joutunut kohtaamaan ikäviä asioita. Olen sairastanut, eksynyt, ollut epätoivoinen ja peloissaan, kaivannut kotiin, ärsyyntynyt asioiden toimimattomuudesta, joutunut sietämään töykeyttä ja kohdannut maailman lohduttomuuden. Kaikesta huolimatta en vaihtaisi yhtäkään matkaani toisenlaiseksi. Niistä jokainen on opettanut minulle enemmän kuin peruskoulu, lukio ja yliopisto yhteensä!

Toisille matkustaminen nostaa pintaan inhon Suomea kohtaan, mutta minulla se on aina lisännyt rakkautta kotimaahani. Matkustamisen kautta olen oppinut arvostamaan monia asioita Suomessa aivan eri tavalla ja olemaan ylpeä suomalaisuudestani. Minulle yksi tärkeimmistä hetkistä matkustaessa onkin kotiinpaluu. Tiedän, että se voi kuulostaa vähän ristiriitaiselta, mutta kaukokaipuu ja kotiinpaluun riemu ovat minulle lähes yhtä voimakkaita tunteita. Vaikka kaipaus ulkomaille on jatkuvaa, en voisi kuvitella muuttavani pysyvästi ulkomaille. Suomi on minulle turvallinen kotipesä, josta voin lähteä ihmettelemään maailmaa, mutta johon on aina yhtä hyvä palata.

Olen tähän asti ollut äärettömän laiska pitämään matkapäiväkirjoja reissuistani, mikä kaduttaa näin vuosia myöhemmin. Liian moni asia on päässyt unohtumaan ja muistot haalistumaan. Vaikka kuinka ajattelee, että tätä matkaa ja siihen liittyviä asioita ei koskaan unohda, tekee aika aina ikävästi  tehtävänsä. Se on yksi tärkeimmistä syistä, miksi halusin aloittaa tämän blogin. Toivon, että tämän avulla pystyn muistelemaan tulevia matkojani vielä vuosienkin päästä kirkkain muistoin. Menneiden matkojen kohdalla tämä ei tietenkään enää ole mahdollista. Niitä ajattelin lähestyä erilaisten top-listojen, kuvakollaasien ja teemojen avulla. 

Henkilökohtaisten syiden lisäksi toivon tietysti, että joku muukin ihminen hyötyisi kirjoittelustani. Toivottavasti jokainen minut tunteva oppisi näkemään minut vähän uudessa valossa, ja kenties oppii jotain aivan uuttakin minusta. Toivon myös, että jokainen lukija saisi minulta ideoita matkakohteiksi, inspiraatiota matkustamiseen ja ehkä myös käytännön vinkkejä reissaamiseen. Vastaan mielelläni kaikkiin matkustamiseen liittyviin kysymyksiin omien kokemuksieni ja tietojeni pohjalta. Toivottavasti saisin myös teiltä lukijoilta vertaistukea matkakuumeiluuni, uusia matkaideoita ja vinkkejä. Matkustamisesta, kun ei voi koskaan oppia liikaa.

Lopuksi vielä kuvat ensimmäiseltä ja viimeisimmältä reissultani. Ensimmäinen reissuni oli perheen kanssa tehty matka Pohjois-Amerikkaan (vierailimme mm. Walt Disney Worldissa Floridassa, Niagaran putouksilla ja Kanadassa). Ikää tosiaan muutama kuukausi ja muistikuvat sen mukaiset :D Olin kuulemma koko matkan korvatulehduksessa, joten olen jo silloin ollut loistavaa matkaseuraa! Viimeisimmältä reissultani on onneksi jo vähän selvemmät muistikuvat. Sen tein 2012 vuoden marras-joulukuussa kahden hyvän opiskelijaystäväni Camillan ja Emilyn kanssa Pariisiin. Matka oli siinä porukassa ensimmäinen, eikä taatusti jää viimeiseksi, sen verran onnistunut reissu oli kyseessä. Vaikka Pariisissa olenkin vieraillut jo neljä kertaa, on se joka kerta erilainen ja uudenlainen. Ja aina niin upea!


Mikä oli sinun ensimmäinen reissusi? Entä viimeisin?

Vasemmalla Walt Disney World, Orlando, Florida, USA. (1990, ja asut sen mukaiset ;D) Oikealla Pariisi, Ranska. (2012)


Päivän ilahdus: Se fakta, että on perjantai! Vaikka olenkin hukkumaisillani kouluhommiin, perjantai-illat ovat aina pyhitetty löysäilylle. Minulle se tarkoittaa verkkareita, hyvää ruokaa, herkkuja ja viikolla tallennettuja tv-sarjoja nonstoppina. Ihanaa ja rentouttavaa perjantaita ja viikonloppua teille kaikille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti