Ruskaretkeilyä Ylläksellä: Varkaankuru ja Kesänkijärvi

Juuri sopivasti, kun ruska alkaa olla myös täällä etelässä kauneimmillaan, on aika palata Ylläksen ruskamaisemiin, joista nautimme viiden päivän ajan syyskuun alkupuolella. Ruskamatka Lappiin on ollut yksi suurimmista kotimaan reissu-unelmista jo pitkään. Nyt vihdoin päätimme sen toteuttaa, kun meitä kumpaakaan ei sitonut opettajan työn aikataulut. Koska Aarni oli mukana matkassa, piti sitä suunnitella hänen ehdoillaan ja unohtaa pidemmät patikoinnit. Ylläksen ympäristöstä löytyi kuitenkin paljon reittejä ja kohteita, joita oli helppo kiertää myös vauvan kanssa.

Eniten jännitin etukäteen sitä, jos sataisi koko sen ajan, kun olisimme Ylläksellä. Siitä syystä myös majoituimme kylpylähotelli Saagaan, jotta olisi edes jotakin tekemistä mahdollisina sadepäivinä. Huoneesta oli mahtavat näkymät suoraan Yllästunturiin, aamiainen oli herkullisen monipuolinen ja kylpylä mukava ekstra majoitukseen. Se oli myös Suomen hintatasolla erittäin edullinen, kun yksi yö maksoi vain 101 euroa. 

Ensimmäisenä päivänä otimme aika rauhallisesti. Edellisen päivän ajomatka Oulusta Ylläkselle oli sen verran rankka kokemus 10-kuukautisen vauvan kanssa, etenkin kun lähes puolet matkasta köröteltiin etanavauhtia jatkuvien tietöiden takia. Suuntasimme aamupäivästä luontokeskus Kellokkaalle, jonka pihasta lähti nelisen kilometriä pitkä Varkaankurun luontopolku.

Reitti oli melko helppokulkuinen ja kulki osan aikaa avarissa tunturimaisemissa ja osan aikaa kurun pohjan vehreissä maisemissa pitkospuita pitkin. Keltaisen, punaisen ja oranssin sävyt värittivät upeasti muuten harmaata päivää. Tällä reitillä meillä oli myös hauska kohtaaminen porojen kanssa. Olin juuri sanonut miehelleni, ettei poroja melkein ikinä näe luonnossa, vaan aina vain autoteillä. Tuosta sanomisesta meni ehkä minuutti ja suoraan nenämme edestä juoksi emä ja vasa, jotka olivat säikähtäneet polulla kävelevää koiraa. Siinä paha missä mainitaan :D

Ehdimme juuri sopivasti kiertää Varkaankurun reitin ennen sateen alkua. Sitä lähdimme karkuun Jounin kaupalle, josta ostin mm. maailman hienoimman pinkin puukon. Loppupäivä kuluikin sitten hotellilla löhöillen ja kylpylän altaista ja saunoista nautiskellen.

Seuraava päivä valkeni kirkkaana ja lähdimme heti aamupalan jälkeen nauttimaan siitä Kesänkijärven ympäri kulkevalle reitille. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta ja järvi kimalteli upeasti. Reitin puolivälissä sijatsee Kesängin Keidas, jossa nautimme letusta ja lämpimästä juomasta. 

Kesänkijärven kierros on pituudeltaan 5,6 kilometriä, mutta se on todella tasaista maastoa, joten matka eteni ripeästi. Välillä kuljettiin metsän siimeksessä, välillä lähempänä rantaa ja lopussa ylitimme vielä suon ja kapean joen. Todella kaunis ja helppo reitti, miksi en ihmettele, että se oli niin suosittu. Lähdimme reitille puoli kymmenen aikaan, jolloin parkkipaikka oli tyhjä ja näimme vain muutamia ihmisiä. Kun palasimme puolenpäivän aikaa oli joka paikka aivan täynnä ihmisiä ja autoja. Suosittelen siis lähtemään liikkeelle suht aikaisin, jos haluaa välttää pahimmat ruuhkat.

Ilman ollessa niin upea päätimme vielä ostaa gondoliajelun Ylläksen huipulle. Huipulla olen käynyt lukuisat kerrat talvisin laskettelun merkeissä, mutta maisemat olivat kyllä huikeat myös syksyllä. Tuuli oli purevaa yläilmoissa, mutta se ei Aarnia tuntunut haittaavan, kun tyyppi alkoi nukkua sikeästi. Niinpä kävelimme hyvän tovin ympäri huippua, kunnes otimme kyydin takaisin alas Aarnin herättyä.

Pitkän retkipäivän jälkeen kävimme syömässä Taigassa, jonka jälkeen siirryimme takaisin hotellille. Hotellin pihassa meitä odotti vielä ihana yllätys, kun sen parkkipaikan viereen oli ilmestynyt lauma poroja ruokailemaan. 

Semmoisia ruskaretkiä koimme ensimmäisinä päivinämme. Lopuista kohteista kirjoittelen myöhemmin toisessa postauksessa.

Oletko sinä nauttinut ruskasta jossakin päin Suomea tänä vuonna? :)