Sivut

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

Kesäinen road trip kotimaassa


Hellou! Elossa ollaan edelleen, vaikka se ei täällä blogin puolella oikein näykkään. Etenkin tämä heinäkuu on aivan tupaten täynnä menoa ja meininkiä. Kun ilmatkin ovat olleet mitä parhaimmat, ei ole ihan hirveästi tehnyt mieli istuskella koneen ääressä. Perjantaina palasin lähes kahden viikon kotimaan road tripilta, joka sisälsi paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa hyvässä seurassa. Joka kerta Suomessa reissatessani mietin, miksi en tee sitä useammin. Jotenkin sitä on aina niin kova hinku mahdollisimman kauas, ettei tajua, miten hienoja paikkoja täällä koti-Suomessakin on.





Reissun alkupään sain tehdä Viivin mahtavassa seurassa, kun hän sattui olemaan käymässä Suomessa. Reissun ainoa sadepäivä osui heti sen alkuun, kun ajoimme Helsingistä Salon kautta Turkuun. Onneksi seuraava päivä oli jo poutainen ja pääsimme kiertelemään kunnolla rakasta Turkua. Jotenkin tuosta kaupungista löytää aina uusia juttuja, tällä kertaa esimerkiksi hiljaisella sisäpihalla sijaitsevan Cafe Qwenselin ja jokirannan ihanan Vohvelikahvila Viivin. Kiertelimme myös jonkin verran kauppoja ja sivistimme itseämme vierailemalla Turun tuomiokirkon sisällä. Lounaalla kävimme Anniskelukahvila Tiirikkalassa, joka oli sekin miellyttävä tuttavuus.









Seuraavana aamuna starttasimme hyvissä ajoin, koska edessä oli neljän tunnin ajomatka kohti Tuurin kyläkauppaa. Olimme jotenkin liikuttavan innoissamme, kun vihdoin pääsimme käymään tuossa käsittämätömän kokoisessa ostostaivaassa (tai helvetissä, miten sen nyt ottaa :D). Söimme lounasta Tuurissa, jonka voimin jaksoimme urheasti kiertää nelisen tuntia kyläkaupan loputtoman pitkiä käytäviä ja tehdä hyviä shoppailulöytöjä. Tuurin kyläkauppa oli kyllä vähintään niin överi paikka, kun odotinkin, pieni pala Amerikkaa keskellä ei mitään. Olimme aivan uuvuksissa, kun pääsimme majapaikkaamme Ähtäriin ja loppuilta kuluikin vain hotellihuoneessa maaten ja kyläkaupan herkkuja mässäten.






Majapaikkamme Honkiniemi sijaitsi aivan Ähtärijärven rannalla ja oli harmi, ettemme pystyneet viettämään pidempää aikaa siellä. Majoituksen hintaan kun olisivat kuuluneet mm. soutuveneet, polkuveneet ja sup-laudat. Ehdottomasti täytyy palata tuonne, jos sattuu matkaamaan uudestaan noilla seuduilla. Viivin juna Helsinkiin lähti sen verran aikaisin, että meidän piti heti aamusta kerätä kamamme ja suunnata kohti Ähtärin eläinpuistoa. Heti alkuu kävimme katsomassa suloisia pandoja Lumia ja Pyryä, jotka olivat aamupalan ääressä. Sen jälkeen teimme vielä lyhyen kävelyn puiston muissa osissa.






Tiputin Viivin juna-asemalle ja samalla otin vaihtarina kyytiin avomieheni, jonka kanssa jatkoimme eläinpuiston kiertämistä. Oli melko lämmin päivä, minkä takia eläimet eivät olleet kovin aktiivisia, mutta ihan kivasti niitä silti pystyi näkemään. Ainoa huono puoli oli se, että pandataloon pääsi kalliilla lipulla ainoastaan kerran. Koska olin käynnyt siellä jo Viivin kanssa, en enää voinut mennä sinne avomieheni kanssa. Kyllä harmitti, etenkin kun Lumi oli ollut varsin leikkisällä tuulella ja kiipeillyt ja heitellyt kuperkeikkoja. Mielestäni yli 30 euron hinnalla pitäisi pandoja saada käydä katsomassa useampaan otteeseen.




Ähtäristä ajoimme Tuurin kyläkaupan kautta Volttiin, jonne majoituimme kahdeksi yöksi Lapuanjoen rannalle. Majapaikkamme Lapuanjoen rantakeidas oli viihtyisä ja etenkin jokiranta oli todella mukava lisä paikalle. Jokeen oli ihanaa pulahtaa kuuman päivän jälkeen vilvoittelemaan. Paikan pitäjät olivat todella mukavia ja majoitus sijaitsi aivan heidän pihapiirissä. 





Seuraavana päivänä lähdimme Power Parkiin kieppumaan huvipuiston laitteisiin. Puisto oli positiivinen yllätys ja kauniisti toteutettu kokonaisuus. Ainoa huono puoli oli se, että tiettyihin ruokapaikkoihin oli todella pitkät jonot, vaikka ihmisiä ei edes ollut mitenkään valtavan paljon. Täytyy ehdottomasti käydä joskus uudestaan jonkun sellaisen hurjapään kanssa, joka suostuu tulemaan kanssani myös hurjempiin vuoristoratoihin, kun en yksin uskaltanut mennä. 




Seuraava ja samalla viimeinen kohteemme oli Oulu, jossa vietimme lähes viikon. Matkalla Ouluun pysähdyimme Kalajoen hiekkasärkillä, jotka olivat upea näky tuulisesta säästä huolimatta.




Oulussa majoituimme ensimmäisen yön Turusen Sahalla, jota suosittelen lämpimästi majapaikaksi Oulussa. Se sijaitsee aivan keskustan tuntumassa kauniissa Pikisaaressa. Koko saari huokuu ihanasti vanhan ajan tunnelmaa. Loput yöt olimmekin sitten avomiehen vanhempien luona. Päivät kuluivat pitkälti ulkona, kun teimme pieniä retkiä ympäri Oulua. Lähes jokaisen päivän aktiviteetti oli myös uiminen, niin helteisen kuumaa oli kaikkina päivinä. 










Yhtenä päivänä kävimme Varjakansaaressa, joka oli todella mielenkiintoinen kokemus. Saareen mentiin kapulalossilla, joka eteni omien käsivoimien avulla. Varjakansaaressa sijaitsi 1900-luvun alkupuolella aktiivinen saha, jossa työskenteli satoja ihmisiä. Sahan toiminta kuitenkin lakkasi yllättäen ja saari autioitui. Saaressa on edelleen paljon tuon ajan kauniita puna-valkoisia rakennuksia, joissa osasta pääsee myös käymään maksua vastaan. Saaressa oli myös jotain todella aavemaista. Kiersimme rakennuksia kahdestaan, kun yhtäkkiä talon ovikello soi. Kun menimme ovelle, siellä ei kuitenkaan ollut ketään. Vähemmästäkin lähtee mielikuvitus liikkeelle.












Pitäisi ehdottomasti muistaa useammin kierrellä Suomea ja sen mielenkiintoisia paikkoja. Kun kesäilmatkin ovat olleet tänä vuonna kohdillaan, ei ole edes kaivannut ulkomaille. Onneksi edessä on vielä useampi retki kesäisessä kotimaassa. Jokaisen onnistuneen matkan jälkeen on kuitenkin ihanaa palata taas kotiin. Siitä saan onneksi nauttia seuraavan viikon.


Aurinkoista tulevaa viikkoa kaikille! :)

2 kommenttia:

  1. Ihana road trip teillä ollut. Oulu on itsellenikin todella tuttu kaupunki, vaikka edelleen onkin paljon nähtävää ja koettavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli kyllä mahtava reissu! Suomesta löytyy niin paljon mielenkiintoista nähtävää.

      Poista