Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi

Olo on todella sekava. Tuntuu, että elän jotakin hämmentävää kaksoiselämää tällä hetkellä. Toinen osa minusta suorittaa arkea, hoitaa työtehtävät, jutustelee ihmisten kanssa ja nauraakin välillä. Toinen puoli taas on se itkuinen ihmisraunio, jonka elämä pysähtyi 13.4 siihen hetkeen, kun Mindi nukahti syliini viimeisen kerran. Nuo kaksi persoonaa vuorottelevat minussa jokaisena päivänä. Vaikka tiedän, että aika auttaa kaikkeen suruun ja tuskaan, vielä nyt en osaa kuvitella sellaista päivää, ettei sydämeeni sattuisi ja ikävä itkettäisi.

Mindi oli minulle niin paljon enemmän kuin pelkkä koira. Hän oli perheenjäsen, läheinen ystävä ja jollakin tavalla myös lapsi. Mindi oli niin kiinteä osa kaikkia elämäni osa-alueita, että lähes jokainen paikka ja asia muistuttaa jollakin tavalla hänestä. Päiväni rytmi ja rutiinit muodostuivat kokonaan Mindin ympärille. Nyt sen kaiken tilalla on vain valtava, tyhjä aukko.

Mindi oli ainoa tyyppi elämässäni, joka sai minut aina varmasti hyvälle mielelle. Mindin seurassa oli vain mahdotonta olla pitkiä aikoja surullinen, vihainen tai muuten huonotuulinen. Nyt, kun Mindi on poissa, tuntuu niin vaikealta päästä irti ikävistä tunteista. Ajan ei tarvitse koskaan kullata muistoja Mindistä, koska hän oli oikeasti vain niin täydellisen ihana, kultainen ja sydämellinen koira. Kaikki ikävät muistot liittyvät ainoastaan Mindin sairauksiin ja lääkityksiin. Onneksi ne olivat kuitenkin vain murto-osa verrattuna siihen kaikkeen iloon, onneen ja rakkauteen, joita sain Mindin kanssa jakaa.

Mindin vielä eläessäkin mietin monesti, että hän oli jotain aivan liian hyvää, kilttiä ja kaunista tähän maailmaan. Kuin enkeli, joka oli minulla hetken lainassa jostakin paremmasta maailmasta. Ja Mindi todella antoi itsestään kaiken sinä lyhyenä aikana, jonka hän vietti maailmassamme. Sen takia en voi luovuttaa ja antaa periksi, vaikka suru yrittää musertaa alleen. Koska silloin se kaikki hyvä, mitä Mindi toi elämääni valuisi vain hukkaan.

Kiitos Mindi-rakas, että olit totta hetken. Kiitos rakkaudesta, hellyydestä, läheisyydestä ja ystävyydestä, jotka sain kanssasi jakaa. Kiitos ilosta, onnesta, hymyistä ja nauruista, joita toit elämääni. Kiitos voimasta, tuesta ja turvasta, jotka pitivät minua kasassa vaikeina aikoina. Kiitos kaikista ihanista muistoista, joita kannan sydämessäni ikuisesti. Mamman rakkain, maailman rakkain <3