Sivut

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

MatkaMuistoja: Wales

Nyt saa loppua tämä flunssa-ankeilu ja on aika alkaa toteuttaa yhtä tavoitetta uudelle vuodelle eli aloittaa blogissa uusi postaussarja: MatkaMuistoja. Tässä sarjassa kirjoittelen vuosien 2005-2012 aikana tekemistäni reissuista enemmän tai vähemmän kronologisessa järjestyksessä. Ensimmäinen matka, josta minulla on digikuvamateriaalia on vuoden 2005 Kenian reissu. Sitä matkaa olen kuitenkin jo käsitellyt kahdesti aikaisemmin blogissani, joten en ajatellut enää kolmatta kertaa siihen pureutua, vaikka unohtumaton matka onkin kyseessä. Jos Kenia safareineen kiinnostaa, niin lisää voit lueskella tästä ja tästä.

Niinpä ajattelin kirjoitella toisesta matkasta, jonka tein myös kesällä 2005. Silloin suuntasin Viivin kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan ulkomaille, Iso-Britanniaan. Aloitimme reissumme Walesin pääkaupungista, Cardiffista ja päätimme sen Lontooseen. Matkamme aikana Lontoossa oli käynnissä pommiuhka, minkä takia koko keskusta-alue jäi näkemättä. Sen takia keskitynkin vain Walesiin, josta minulta löytyy kuvamateriaalia. 


Toisille Britteinsaaret on ehdoton suosikkikohde, mutta itselläni ei ole koskaan ollut suurempaa hinkua sitä kohtaan. Ehkä se on jotenkin niin helppo ja itsestäänselvä matkakohde, että olen aina ohittanut sen matkasuunnitelmia tehdessäni. Lontoon haluan kuitenkin vielä nähdä joku päivä kunnolla ja lisäksi Skontlanti karuine maisemineen on aina kiehtonut jollain tasolla. Onneksi Emily muuttaa Englantiin, joten tulevaisuudessa on hyvä tekosyy vierailla Briteissä vähän useamminkin.

Mutta sitten takaisin Walesiin, jonka pääkaupungin Cardiffin ympäristöön pääsimme tutustumaan Viivin perhetuttujen hellässä huomassa. Päällimmäinen muistikuvani Walesista on kumpuilevien peltomaisemien yhdistyminen jylhiin, merenpiiskaamiin kallioseinämiin. Idyllisyys on mielestäni myös osuva sana kuvaamaan tuota paikkaa. Paljon kauniita omakotitaloja ja maatiloja lukuisine lampaineen. Ja sitten on tietenkin se ihmeellinen kieli, josta ei ota mitään selvää.


Cardiff on Walesin pääkaupunki, jonka asukasluku on reilut 300 000. Emme kuitenkaan juurikaan tutustuneet sen keskustaan, koska majoituimme maaseudulle Viivi perhetuttujen luoksen. Päivämme kuluivat pitkälti lähiympäristön kauniissa maisemissa kierrellen ja paikalliseen kulttuuriin tutustuen. Yhtenä päivänä poikkesimme myös paikalliseen huvipuistoon kieppumaan. 


Kymmenen vuoden aikana melkein kaikki paikannimet ovat häipyneet muistista. Siksi en edes yritä esittää, että muistaisin yllä olevan kirkon nimeä, johon kävimme tutustumassa erään päiväreissumme aikana. Yhtenä päivänä teimme myös veneretken jonkinlaiselle lintukalliolle. Uskomattoman turkoosi vesi yhdistettynä rosoisiin kallioihin oli todella upea näky.


Wales on täynnä suloisia kyläyhteisöjä, joissa aika tuntuu pysähtyneen. Paikallista tunnelmaa pääsee parhaiten kokemaan pubeissa, jotka toimivat lupsakoiden walesilaisten toisina olohuoneina. Ruokaa niistä saa kuitenkin vain tiettyinä aikoina, jonka saimme ikäväksemme todeta kurnivine vatsoinemme erään päiväretken aikana.


Viimeisenä päivänämme Walesissa teimme vielä "suuren" vaelluksen läheiselle kukkulalle. Matkaseuraksi saimme lukuisia suloisia lampaita. Rauhallisten Walespäivien jälkeen siirryimme junalla kohti Lontoon hulinoita, jotka ikävä kyllä rajoittuivat pitkälti vain Greenwichin alueelle, jossa majoituimme puolestaan Viivin serkun luokse. Jostain mystisestä syystä koko Lontoon osiosta minulla ei ole yhtään kuvaa. Lontoo saattaa kuitenkin olla yhtenä matkakohteenani tänä vuonna, jolloin saan toivottavasti paljon kuvamateriaalia tuosta mielenkiintoisesta metropolista.


Wales tarjoaa matkailijalle rauhallista elämänmenoa, kauniita maisemia ja mukavia ihmisiä. Se ei varmasti ole monenkaan ykkösmatkakohde, mutta jos sinne menemiseen tarjoutuu tilaisuus, niin suosittelen ehdottomasti hyödyntämään sen.

Minulle tuon matkan tärkein anti oli kuitenkin jotain ihan muuta. Sen matkan aikana minulle selvisi, miten tärkeä ja mahtava ystävä Viivi minulle oikein on. Yhdessä matkustaminen on minkä tahansa ihmissuhteen koetinkivi ja me selvisimme siitä loistavasti. Silloin tajusin, miten paljon tulisimme vielä kokemaan yhdessä sekä maailmalla että Suomessa. Ja siitä hetkestä lähtien minulla on ollut sydänystävä <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti