Syksyyni kuuluu...

 ...ulkoilu ja syksyn väreistä nauttiminen.

Luulin jo pitkää, ettei ruska tulekaan tänne etelään tänä vuonna ollenkaan, kun kesäilmat vaan jatkuivat ja jatkuivat, mutta vihdoin lempivuodenaikani on päässyt kunnolla käyntiin. Kuulaat aamut, tähtikirkkaat yöt, värikkäät puut ja syyssateet, kuinka olenkaan teitä kaikkia kaivannut! Voisin kuvata loputtomiin lenkkimaastojani, niin rakastunut olen niihin, etenkin nyt, kun syksy on päässyt valloilleen koko väriloistossaan.

...hauskat illanvietot ystävien kanssa.

Piristävät illanvietot hyvien ystävien seurassa ovat syksyn parasta antia. Viime viikonloppu kului kokonaan Viivin kanssa Helsingissä. Perjantaina vietimme Viivin synttäreitä ensin Hard Rock Cafessa syöden ja juoden hyvin ja siirtä siirryimme vielä jatkamaan iltaan Tigeriin. Ilta oli jälleen kerran omalla oudolla tavallaan erittäin onnistunut, naurua ja minimiehiä riitti vielä yön pikkutunneille asti :D

Lauantaina kävimme katsomassa kauhuelokuvan Kirottu, joka oli positiivinen yllätys kauhuleffojen saralla. Vaikka elokuva ei tarjonnutkaan varsinaisesti mitään uutta, oli kokonaisuus toteutettu niin taitavasti, että hetkittäin jopa minua vähän kammotti. Onneksi elokuvan loppu sentään vedettiin niin rajusti överiksi, ettei sen pidempiaikaisia traumoja tuosta kuitenkaan jäänyt. (Hetken kyllä jännitti mennä yöllä porukoiden isoon asuntoon yksin nukkumaan, mutta hyvin sain onneksi nukuttua :)) Lisäksi kävimme tasoittelemassa elokuvan kauhuhetkiä suuntaamalla leffan jälkeen vielä Larun paikalliseen todistamaan arjen kauhuja ;D Eipä tuntunut elokuvan kauhut enää missään tuon jälkeen!

Noi nachot ja cosmot, nam! Ja tietty seura <3

Eilisen illan vietin taas täällä Turun päässä Emilyn ja Camillan kanssa. Suunnittelimme helmikuista Aasian reissuamme ja saimme jopa varattua jo yhden hienon hotellin Kuala Lumpurista edullisesti. Matka alkaa tuntua koko ajan todellisemmalta, mikä on ihanaa. Lisäksi ilta kului jutellen, nauraen, herkutellen ja katsoen Dancing on Ice ohjelmaa, joka oli ihan mielenkiintoinen, vaikka tuomarit olivat väärässä lähes kaikessa, kun me taas olisimme osanneet arvioida suoritukset paljon paremmin ;D Jo lähes perinteeksi muodostuen Emily teki jälleen lähtöä kotiin ikuisuuden, lähes kaksi tuntia, mikä taisi olla uusi ennätys. Saimme pidäteltyä Emilyä muun muassa matka- ja risteilysuunnitelmilla, syyllistämisellä sekä pituuksiemme mittauksilla :D

...uudet jännittävät kokemukset.

Olen edelleen jatkanut uusien asioiden kokeilemista ja tällä kertaa vuorossa oli Flowpark, jonne suuntasin eilen Camillan kanssa. Tuo on siis puisto, jossa puiden väliin on kiinnitetty erilaisia ratoja, joita pitkin edetään vaihtelevissa korkeuksissa. Jännitin aika paljon tuonne menoa, mutta se oli niin paljon hauskempaa kuin olin kuvitellut. Puistossa on eritasoisia ratoja, joista uskalsin mennä noin kymmenen eli lähes kaikki, kahta vaikeinta lukuunottamatta. Korkeimmat radat kulkevat täysikasvuisten mäntyjen latvustossa, joten korkeanpaikankammoisille en suosittele ehkä ensimmäisenä. Mutta kaikille muille suosittelen lämpimästi. Hauskaa puuhaa, jossa yhdistyy ulkoilu ja kova treeni (lihakset aivan jumissa tänään :D) ja kaupanpäälle saa vielä voittajafiiliksen ylitettyään itsensä. Hintaa tuolla on 22 euroa (opiskelijat 19) ja sillä saa heilua radoilla niin kauan kuin jaksaa (itse viihdyimme yli kolme tuntia).

Eteneminen sujui välillä kiitäen ja välillä taas todella paljon haparoiden (mutta hymy kaivettiin esiin, vaikka väkisin!)

Camilla näytti Flowpark-konkarina mallisuorituksia etenemisestä, joita itse yritin jäljitellä vaihtelevalla menestyksellä.

Radoilla oli suotavaa edetä etuperin, mutta takaperin etenemistäkään ei voinut aina välttää!

Myös Camilla intoutui voittamaan itsensä (kiitos minun loistavien kannustusten ;D) ja kiipesi huikean korkealla roikkuvan köyden ylös asti! Sen jälkeen ennen vaikealta tuntunut rata olikin jo ihan helppo nakki.

Kun voitti itsensä ja valloitti lähes koko Flowparkin, oli hymy herkässä, huikea kokemus!

...stressi ja aikaansaamattomuus.

Yhtä varmasti kuin syksy on lempivuodenaikani ja uuden alkua, se on myös stressin jaloa aikakautta. Joku ihana ihminen voisi nyt kertoa, miten ihmeessä sen kadoksissa olevan gradumotivaation oikein löytäisi. Minulta se on nimittäin pahemman kerran hukassa. Asiaa ei myöskään auta se, että graduohjaajani sai jotenkin ihmeellisesti uskoteltua minulle, että olisi järkevää pitää graduni kritiikkiseminaari (työn pitäisi olla silloin lähes valmis) jo joulukuun 18.päivä, joten se into tehdä gradua pitäisi löytää mitä pikimmiten. No, ehkä syyskuu oli tasaantumiskuukausi loman ja arjen välillä ja lokakuu starttaa ihan uudella asenteella. Toivossa on hyvä elää, voi kun sillä saisi aikaiseksi myös valmiin gradun :D

...herkutteluhetket.

Syksyn alettua on tullut herkuteltua jo liikaakin, mutta pakkohan se aika on johonkin kuluttaa, kun gradunkaan tekemiseen se ei kulu :D Leipomiset olen sentään saanut kohdennettua tällä kertaa niin, etten ole ihan kokonaan syönyt niitä itse. Eilistä tyttöjeniltaa varten leivoin porkkanakakun ja suklaahippumuffinseja, nam! Nyt olen kyllä vakaasti päättänyt, että täytyy ottaa vähän järeämmät aseet käyttöön ja aloitella taas niitä terveellisempiä elintapoja, jotta olisi edes jotenkin siedettävässä kunnossa vuodenvaihteessa, kun Thaimaan rannat kutsuvat.

Porkkanakakku pääsi kuviin asti, muffinssit unohdin kuvata ennen kuin ne oli jo syöty :D

...hyvä ruoka.

En ole sentään ihan pelkästään herkuillakaan elänyt, vaan olen jaksanut kokkailla myös vaihtelevalla menestyksellä ihan oikeaa ruokaa. Olen muun muassa tehnyt paljon erilaisia salaatteja, helpointa pikaruokaa eli pestopastaa pähkinöillä ja siemenillä sekä suurinta herkkuani, Tikka Masalaa.

...kynttilät sekä hyvät ja "hyvät" syksyn tv-sarjat.

Kuinka paljon olenkaan kaivannut pimeitä syysiltoja, jolloin voi pistää kaikki kynttilät palamaan ja vain rentoutua hyvän ruuan ja telkkarin ääressä. Syksy on minunlaiselle telkkarin suurkuluttajalle kulta-aikaa, kun uusia mielenkiintoisia sarjoja alkaa jatkuvalla syötöllä ja vanhat lempparit palaavat takaisin tauoilta.

Kynttilöitä, tunnelmaa ja laatusarjoja (siis Salkkarit ;DD)

...vanhojen vaateiden myyminen, lämpöisten vaatteiden esillekaivaminen ja uusien ostaminen.

Rakastan syyspukeutumista. Sitä, kun saa vetää päällensä ihania neuleita, jalkaansa kumisaappaat tai saapikkaat ja voi taas pitää takkeja, hanskoja ja huiveja. Niin ja saa käyttää ihania, tummia syksyvärejä, kuten viininpunaista, liilaa, maastonvihreää ja mustaa. Syksyllä minut valtaa usein myös se pahin ostovimma ja olenkin shoppaillut viimeaikoina paljon kaikenlaista, kuten kaksi talvitakkia. Viime vuonna jätin takin hankkimisen niin viime tinkaan, ettei lopulta enää sopivia malleja ja kokoja ollut jäljellä, joten siitä viisastuneena lähdin tänä vuonna liikkeelle jo hyvissä ajoin. Jotta olen saanut oikeutettua itselleni uusien vaatteiden ostamisen olen samalla käynyt kaapit läpi vanhoista vaatteista ja pistänyt niitä taas roppakaupalla huuto.nettiin.

Turha yrittää yllättää minua tänä vuonna talvi, olen varautunut!

...sunnuntaipiirretyt.

Olen syksyn alkaessa taas elvyttänyt vanhan perinteeni ja aloittanut kaikki kotisunnuntait käpertymällä peiton alle katsomaan piirrettyjä. Koska telkkarin anti piirrettyjen suhteen on nykypäivänä niin kammottavaa, olen luottanut vanhoihin lemppareihini eli Disneyn Klassikoihin, Muumeihin ja Studio Ghiblin tuotoksiin. Täydellistä <3

Sunnuntaiaamujen nautinnot <3

Sellaista kaikkea kuuluu syksyyni tällä hetkellä. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille ja hyvää lokakuun alkua :)