Unelma taivaalla

Niin kauan kuin muistan, olen haaveillut kuumailmapallolennosta. Sen takia olin enemmän kuin onnellinen, kun äiti ja isi kertoivat ostavansa lennon minulle ja avomiehelleni syntymäpäivälahjaksi. Firma, jolla teimme lentomme oli nimeltään Aerohot Balloons, joilla on käytössään Suomen suurin kuumailmapallo. 

Suomen "ihana" kesäsää aiheutti ensimmäisen lentomme peruuntumisen ja viikko sitten vsunnuntainakin jouduimme jännittämään, pääsemmekö ilmaan vai emme. Kuljetuksemme lennolle lähti Malmin lentokentältä, jonne ajoimme mökiltämme Porvoosta. Kovan ja puuskaisen tuulen takia jouduimme harmiksemme heittämään toiveet Helsingin yli lennosta romukoppaan ja suuntasimme kohti Nurmijärven Rajakylää.

Pallon kori koostui pilottimme "karsinasta", jonka lisäksi oli neljä "karsinaa" meille matkustajille. Tilaa jokaisessa "karsinassa" oli neljälle ihmiselle. Levitimme yhdessä pallon keskelle puistoa, jonka jälkeen sitä alettiin täyttää kylmällä ilmalla. 

Kun pallo oli tarpeeksi täynnä, pilotti alkoi puhaltaa pallon sisään kuumaa ilmaa, joka sai pallon nousemaan pystyyn. Tuossa vaiheessa meidän kaikkien matkustajien piti kivuta nopeasti koriin ja ottaa hyvä ote korin sisällä olevista lenkeistä. Kello oli tuolloin jo lähes kymmenen illalla, mutta onneksi Suomen kesä on niin valoisa, että pystyimme vielä lähtemään ilmaan.

Aluksi tuntui, ettei pallolle tapahtunut mitään, mutta yhtäkkiä huomasinkin meidän kohoavan hitaasti ja tasaisesti irti maanpinnasta. Siitä alkoi noin tunnin lentomme yli suomalaisen maalais- ja metsämaiseman.

Meidän kanssa samasta puistosta ilmaan nousi myös kaksi muuta palloa. Korkeutemme vaihteli koko lennon ajan ja korkeimmillaan taisimme lentää yli 800 metrissä. Tuuli oli melko kovaa, joten etenimme hyvän matkaa (noin 30 kilometriä) tuon tunnin aikana. 

Yllätyin siitä, miten tasaista kuumailmapallolla lentäminen oikein onkaan. Ylhäällä oli myös ihanan hiljaista ja rauhallista lukuunottamatta niitä hetkiä, kun pilottimme puhalsi lisää kuumaa ilmaa pallon sisään.

Itse nautin unelmani toteutumisesta ihan täysillä ja kurkistelin jatkuvasti pallosta alaspäin. Korkeanpaikankammoinen avomieskin uskaltautui lopulta korin keskiosasta reunalle katsomaan maisemia :)

Vaikka lentomme suurimmat nähtävyydet olivatkin Tuusulanjärvi kaukaisuudessa ja Jokela, niin nautin pelkästään tuosta kokemuksesta niin paljon, ettei lopulta harmittanut, vaikka maisemat eivät olleetkaan aivan toivotunlaiset.

Tietysti olisi ollut upeaa päästä lentämään Helsingin ylle, mutta kaikkea ei voi aina saada. Lentomme loppumatka kuitenkin takasi sen, että tuo kokemus jää ikuisesti minun mieleeni.

Jokela

Koko lennon ehdottomasti jännittävin osuus nimittäin alkoi, kun lähestyimme lentomme loppua. Olimme laskeneet korkeutta jo melko paljon ja yhtäkkiä suoraan edessämme sojotti korkean männyn latva. Pilotti ei saanut palloa enää nostettua tarpeeksi, mikä tarkoitti sitä, että osuisimme puuhun. 

Pilotti antoi ohjeen mennä matalaksi korin pohjalle ja pitää kiinni kovasti. Viimetingassa hän sai ohjattua pallon vähän sivummalle niin, että vain toinen sivu korista osui männyn latvustoon, eikä meille onneksi käynyt pahemmin.

Tuo oli kuitenkin vasta alkua verrattuna siihen rytinään ja pomputukseen, mikä odotti meitä laskeutuessamme pellolle Nummisiin. Kori pomppi useamman keraan ja kallistui välillä niin, että se ja me matkustajat sen sisällä olimme aivan kyljellämme. Kaikki matkustajat kuitenkin pysyivät ohjeistuksen mukaisesti matalana ja pitivät kiinni, joten pääsimme lopulta turvallisesti takaisin maanpinnalle.

Jouduimme poikkeuksellisesti tekemään laskeutumisen viljellylle pellolle, joka sai koko lähitienoon maanvijelijät ihmettelemään purkuoperaatiotamme. Onneksi pellon omistaja oli itsekin lentänyt saman firman kanssa kuumailmapallolla, niin hän ei vaatinut korvauksia tuhoutuneesta pellostaan.

Kun olimme saaneet pallon purettua ja lastattua takaisin autoon, nautimme vielä myöhäisen piknikin pellon laidassa, jonka aikana meidät kastettiin kuohuviinillä Nummisen kreivitäreksi ja prinssiksi. Piknikin jälkeen meidät palautetiin takaisin Malmin lentokentälle, josta vielä ajelimme takaisin mökillemme.

Tuo kokemus oli kyllä juuri niin mahtava kuin olin aina ajatellutkin ja tulen muistamaan sen varmasti aina. Kiitos vielä tuhannesti äiti ja isi unohtumattomasta elämyksestä! <3

Viime viikon vietin kokonaan Porvoossa mökillämme ja huomenna lähdemme ajelemaan avomiehen kanssa kohti Oulua. Voi siis olla, että en kerkeä taas viikkon päivitellä blogia. Materiaalia olisi vaikka kuinka paljon, mutta nyt asetan vielä hetkeksi lomailun etusijalle ja palaan blogin pariin taas kunnolla, kunhan kotiudun Oulusta. Mukavaa viikkoa kaikille! :)