Tammikuun tohinoita ja tulevaisuudensuunnitelmia

Tammikuu vilahti yhdessä hujauksessa ja se sisälsi monenlaisia tapahtumia ja tunteita. Alkukuu kului vielä Gambian lämmössä rentoutuen. Kävimme myös Senegalin puolella bongailemassa villieläimiä, josta kirjoitan vielä joskus oman tekstinsä. Tämän hetkisen stressin ja uupumuksen keskellä on käsittämätöntä, että tuosta rentouttavasta reissusta on vasta alle kuukausi.

Jo matkan aikana ja sen jälkeen mieleni on täyttynyt taas huolella Mindin terveyden suhteen. Rutiinitarkastuksessa Mindiltä löydettiin jokin epämääräinen patti sydämestä, jonka epäiltiin aluksi olevan kasvain. Muita kasvaimia ei kuitenkaan löytynyt, mutta elämme edelleen epätietoisuudessa sen suhteen. Samalla kertaa Mindillä todettiin myös krooninen munuaistauti. Noihin molempiin liityen Mindillä aloitettiin taas uusi lääkitys. Hirvittää edes miettiä, millaiset määrät lääkkeitä tuo pieni koira syö päivittäin. Mindi on kuitenkin ollut todella hyvävointinen ja pirteä, mikä on estänyt minua luisumasta ihan totaaliseen epätoivoon.

Rakas töyhtöhyyppä <3

Tammikuu on ollut myös työntäyteistä aikaa, mikä on nostattanut stressi- ja ärsytyskäyrät huippuunsa. Perustyön lisäksi käynnissä on ollut monenlaista projektia oppilaskunnan kanssa. Uusi OPS on myös tuonut mukanaan arviointikeskustelut kaikkien oppilaiden kanssa, joiden valmisteluun, pitämiseen ja dokumentoimiseen kuluu viikottain noin viisi ylimääräistä työtuntia. Tuon kaiken on sitten vielä kruunannut lukuisat selvittelyt oppilaiden kanssa välituntitappeluihin yms. liittyen. 

Tuo Mindin terveystilanne sai minut tekemään päätöksen, jota olin pyöritellyt mielessäni jo pidemmän aikaa. Päätin nimittäin hakea 7 viikon opintovapaata maalis-huhtikuulle ja suureksi ihmeekseni myös sain sen. Se onkin ollut ainoa henkireikä, joka on saanut minut pysymään edes jotenkin järjissäni työkaaoksen keskellä. Totesin jo hyvin nopeasti syksyllä, että 25 opintopisteen suorittaminen kokopäiväisen luokanopettajantyön ohessa tulisi olemaan mahdottomuus. Etenkin, kun kurssisuoritukset ovat 10-sivuisia esseitä. Opintovapaa mahdollistaa minulle täysipainotteisen keskittymisen tarvittavien kurssien suorittamiseen ja samalla pystyn viettämään aikaa ja huolehtimaan Mindistä aiempaa paremmin. Ja saan tarvitsemani hengähdystauon työstäni.

Samalla mieleeni on tullut varmuus siitä, etten aio hakea tulevalle lukuvuodelle päätoimista opettajanpaikkaa. Ensisijainen tavoitteeni on päästä opiskelemaan yhteisöpedagogiksi monimuoto-opinnoissa. Jos se ei toteudu, jatkan opintojani avoimessa-AMK:ssa tehden samalla opettajan sijaisuuksia. Haluan saada useampia uravaihtoehtoja luokanopettajuuden rinnalle ja yhteisöpedagogin tutkinnolla voisin toimia kymmenissä erilaisissa työtehtävissä järjestö- ja nuorisoalalla. 

Synttäri-iloja!

Hieman ikävämpien juttujen lisäksi tammikuuhun on mahtunut ihan mukaviakin tapahtumia. Pääsin vihdon ja viimein Turun seudulle käymään Mindin kanssa. Siellä vietimme myös kummipoikani 6-vuotissynttäreitä. Sen jälkeen oli vuorossa omat 27-vuotissynttärini, jotka sujuivat railakkaissa merkeissä maanantaina :D Oppilaat yllättivät minut kyllä ihan täysin laululla, korteilla ja lahjoilla. Juhlaputken täydensivät vielä Fyllin 3-vuotiskekkerit, joita vietimme vähän isommalla porukalla. 

Mitäs muuta mukavaa tammikuuhun vielä mahtui? Ainakin ihanien Minna Parikan pupukorkkareiden ostaminen alesta, uusimman Harry Potterin lukeminen (joka tempasi mukaansa alkujärkytyksen jälkeen), kävelyitä aurinkoisissa ja vähemmän aurinkoisissa maisemissa, vierailun matkamessuilla,(jossa juhlistettiin jo 65 vuotta täyttävää Olympiaa), jonkinlaisen kuntoiluharrastuksen aloittamisen, makoisia aterioita ravintoloissa, ajanviettoa rakkaiden ihmisten kanssa ja paljon (liikaa) karkkia.

Olympian ensimmäisiä reissuja tehtiin Kleinbusseilla aina Intiaan saakka.

Sellaista kaikkea mahtui minun tammikuuhuni. Miten teidän muiden vuosi on lähtenyt käyntiin? :)