Nyt, kun Mindin tilanne on taas ainakin hetkellisesti hallinnassa, pystyn palaamaan takaisin matkamuistojen pariin. Tällä kertaa niissä siirrytään takaisin Koh Lantan ihanille rannoille ja vehreisiin viidakkoihin. Matka ajoittui vuodenvaihteeseen 2010-11, kesti pari viikkoa ja seurana oli jälleen herra ex. Tämä kyseinen matka oli monella tapaa yksi meidän parhaimmista ja sen aikana rakastuin pysyvästi Thaimaahan.
Reissumme oli pakettimatka (muistaakseni Tjäreborgilta), koska se tuli kerrankin edullisemmaksi kuin omatoimimatka. Lensimme Krabille, josta jatkoimme minibussilla ja lautalla kohti Koh Lantaa. Saari on aika iso ja se sijaitsee melkein kiinni mantereessa, minkä takia sinne kulkeminen on melko vaivatonta. Koh Lantan länsipuoli on täynnä upeita hiekkarantoja ja siellä sijaitsee myös suurin osa sen majapaikoista. Ainakin tuolloin saari oli vielä ihanan rauhallinen, aito ja seksituristiton.
Majoituimme sympaattisessa Lanta Villa hotellissa, jossa asuimme suloisessa turkoosissa bungalowissa/mökissä. Hotellialue oli tosi viihtyisä ja se sijaitsi aivan rannassa. Henkilökunta oli ystävällistä ja rannassa pystyi ottamaan rentouttavia hierontoja ja kauneushoitoja edulliseen hintaan. Hotellilla pyöri myös kaksi ihanaa koiraa, joista toinen oli vielä pentu. Se juoksi puremassa asiakkaita nilkoista :D
Rannassamme oli useampia retkijärjestäjiä, joista yhdeltä päädyimme ottamaan kierroksen lähisaarille. Aluksi vierailimme Koh Mookin Emerald Cavella, jonka läpi uimme upealle rannalle. Kyseessä oli siis sama paikka, jonne teimme Emilyn kanssa vuosia myöhemmin melontareissun. Kävimme myös muilla kauniilla saarilla, joilla pääsimme nauttimaan uimisesta ja snorklaamisesta. Päivä oli todella pilvinen, minkä takia sen viettikin mieluummin vedessä kuin rannalla.
Uutta vuotta vietimme hotellimme juhlaillallisella, jossa oli myös monenlaista ohjelmanumeroa tanssijoista tuliesityksiin. Tunnelma oli iloinen ja ruoka todella herkullista.
Ilta huipentui lyhtyjen lähettämiseen taivaalle ja ilotulituksen katseluun rantatuolissa löhöillen. Paljon mielekkäämpi tapa aloittaa uusi vuosi kuin hytistä Suomen talvessa. Siksi haaveilen nytkin, jos lähtisin uudeksi vuodeksi jonnekin lämpimään.
Kahteen viikkoon mahtui monia rentouttavia rantapäivä, jolloin vain uimme, otimme aurinkoa, söimme herkullisia thairuokia ja nautimme elämästä.
Kuitenkin noin joka toinen päivä keksimme tekemistä myös rannan ulkopuolella. Parina päivänä vuokrasimme skootterin, jolla huristelimme pitkin saareen vehreitä maisemia. Yhtenä päivänä suuntasimme retkelle luolaan, jonne kävelimme vehreän viidakon/metsän halki. Matkan varrella oli paljon mielenkiintoista nähtävää aina linnuista valtaviin hämähäkkeihin ja kumipuihin asti.
Itse luola oli monin paikoin melko vaikea- ja ahdaskuluinen. Lisäjännitystä toivat huterat siltaviritelmät, liukkaat kalliopinnat ja lepakot (jotka onneksi nukkuivat!). Olipahan ainakin yksi todellinen urheilu-/seikkailupäivä kaiken löhöilyn keskellä.
Toisena päivänä ajelimme ensin pitkin rantaviivaa ja pysähdyimme jyrkänteen laidalle rakennettuun baariin, josta aukesi upeat näkymät läheiselle rannalle.
Siitä jatkoimme matkaa taas kohti viidakkoa, jossa teimme norsuajelun ja kävelyretken vesiputoukselle. Thaimaan luonto on kyllä uskomattoman kaunista ja sen lukuista saaret ovat ehdottomasti se osa, minne siellä kannattaa matkustaa.
Viimeisenä retkenämme lähdimme veneellä snorklaamaan. Päivän aikana näimme paljon erilaisia koralleja, kaloja ja muita mereneläviä. Lounaan nautimme saarella, jossa seuranamme puolestaan oli valtavan kokoisia liskoja, varaaneja tms.
Viimeisiä päiviämme Koh Lantalla vietimme rannalla rentoutuen. Kävimme myös tuk-tukilla saaren "keskustassa" Saladanissa syömässä ja shoppailemassa.
Exäni päätti ottaa itsellensä tatuoinnin matkan aikana, koska ihan naapurissamme sijaitsi suosittu tatuointistudio. Siinä sitten tatuointimalleja selaillessa päätin itsekin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni tatuoinnista. Tatuoinnit meinasivat kuitenkin jäädä ottamatta, kun tulimme vahingossa paikalle päivän myöhässä. Onneksi ihanat työntekijät saivat aikataulunsa muutettua ja saimme molemmat pysyvät muistot tuosta matkasta.
Oma tatuointini kyllä merkitsee minulle myös paljon muutakin. Perhonen symbolisoi luonnon kauneutta ja minua itseäni (kuinka uskalsin tulla ulos kotelosta ja levittää siipeni). Lisäksi se muistuttaa edesmenneestä mummastani, joka kutsui minua pikku perhoseksi. Perhosen alapuolelle kirjoitettu englanninkielen sana now eli nyt muistuttaa minua puolestaan elämään tässä hetkessä, ei menneessä tai tulevassa.
Viimeiseksi päiväksi ja yöksi siirryimme Krabille, jossa kulutimme aikaa lähinnä ostoskeskuksessa. Todellinen jännitysnäytelmä alkoi kuitenkin vasta illalla. Minulle nimittäin iski pahin vatsatauti, mikä minulla on koskaan ollut. Mikään ei pysynyt sisälläni ja kävin vähintään puolen tunnin välein oksentamassa tai ripuloimassa. En voinut muuta kuin toivoa, että se loppuisi ennen aamua, jolloin koneemme takaisin Suomeen lähti. Vihdoin aamuyöstä oloni helpotti ja sain otettua lääkettä ja syötyä hieman aamiaista. Niinpä pääsimme onneksi lähtemään takaisin Suomeen eikä sairaalaan.
Tuota viimeisen päivän tautia lukuun ottamatta koko reissumme oli enemmän kuin onnistunut. Koh Lanta on ihana saari ja toivottavasti se myös pysyisi rauhallisempana lomakohteena. Voi ei, miten kova ikävä tulikaan taas Thaimaaseen, kun katselin näitä kuvia! No, onneksi kesä on vihdoin käynnissä täällä Suomessakin, joten ei muuta kuin pihalle nauttimaan siitä.
Rentouttavaa sunnuntain jatkoa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti