Emily lähti juuri bussilla takaisin kotiin ja minulla on koko päivä kulutettavana sateisessa Lontoossa. Niinpä ajattelin käyttää ajan hyödyksi ja raportoida vihdoin perjantaisesta kierroksestamme Warner Brothersin studioilla, joilla aikanaan kuvattiin kaikki kahdeksan Harry Potter elokuvaa. Loput palat matkastamme kirjoittelen sitten Suomesta käsin. Myös kuukauden Hyvä kiertoon osio siirtyy kesäkuun alkupuolelle, koska tänään olen kotona vasta puolenyön jälkeen. Hyväntekeväisyyskohde on kuitenkin jo päätetty, mutta siitä lisää myöhemmin. Mutta nyt takaisin Harry Potter elokuvien maailmaan.
Hintaa kierroksella oli 33 puntaa, mikä on paljon. Mutta ihmiselle, joka on kasvanut Harry Potterin kanssa, tuo paikka oli unelmien täyttymys. Studiot sijaitsevat noin puolen tunnin junamatkan päässä Lontoon keskustasta ja juna-asemalta kulkee bussi suoraan studioille 2 punnan hintaan. Liput kierrokselle kannattaa ostaa hyvissä ajoin etukäteen ja studioille on hyvä saapua noin puoli tuntia ennen oman kierroksen alkua. Lyhyen jonotuksen jälkeen pääsimme kierrokselle, joka alkoi lyhyellä esittelyvideolla. Sen jälkeen suuntasimme sisään Tylypahkan ovista ihmettelemään valtavaa määrää elokuvien lavasteita, rekvisiittoja, pukuja, kulkuvälineitä ja vaikka mitä muuta.
Ensimmäisenä pääsimme tutustumaan Tylypahkan suureen juhlasaliin, joka oli juuri sellainen kuin elokuvissa. Viimeistään tässä vaiheessa sisäinen Potter-fanini kiljui riemusta. Mutta se oli vasta alkulämmittelyä.
Seuraavaksi vuorossa oli Tylypahkan useita eri huoneita, kuten Rohkelikkojen makuu- ja oleskelutilat sekä Dumbledoren työhuone kaikkine ihmeellisine vempeleineen. Lavasteiden lisäksi esillä oli valtava määrä elokuvissa käytettyä rekvisiittaa.
Pääsimme myös kurkistamaan Kalkaroksen liemikellariin, Weasleyn perheen taloon, Hagridin mökkiin ja lukuisiin muihin elokuvista tuttuihin paikkoihin.
Esillä olivat myös useat elokuvissa esiintyvät kulkuneuvot, luudat, asut, hahmot, patsaat ja taulut. Hämmästeltävää riitti todella paljon ja koko ajan sai olla tarkkana, ettei mikään nurkka jäänyt näkemättä.
Seuraavana vuorossa oli King's Crossin juna-asema ja laituri 9 3/4. Laiturilla odotti luonnollisesti Tylypahkan juna, jonka sisälle pääsimme myös kurkistamaan.
Tässä vaiheessa aikaa oli jo kulunut lähemmäs kaksi tuntia, joten päätimme syödä pikaisesti kierroksen varrella olevassa ravintolassa. Ruokajuomana toimi tietysti kermakalja, joka oli ihan yllättävän hyvää. Ruokailun jälkeen oli vuorossa ulkolavasteet, kuten Poimittaislinja, Likusteritie, Tylypahkan silta ja Pottereiden talo.
Seuraavaksi pääsimme hämmästelemään elokuvien eläinhahmoja, kuten Hedwigiä, Hiinokkaa, lohikäärmeitä, hämähäkkejä, kotitonttuja ja monia muita. Esillä oli myös lukuisia näyttelijöillä käytössä olleita naamareita ja maskeja. Itse järkytyin eniten siitä, että Hagridin kasvot ovat oikeasti pelkkä naamio. Olin aina kuvitellut sen olevan oikean ihmisen kasvot, joita on vain suurennettu.
Sitten oli vuorossa yksi kierroksen upeimmista lavasteista, Viistokuja. Sen varrelta löytyivät kaikki elokuvista tutut kaupat ja myymälät, kuten Olivanderin taikasauvakauppa ja Weasleyn veljesten pilailupuoti.
Viimeisenä pääsimme tutustumaan lukuisiin elokuvia varten tehtyihin piirustuksiin, maalauksiin ja pienoismalleihin. Kierroksen kruunasi Tylypahkan valtavan kokoinen pienoismalli, jonka ympäri pääsimme kävelemään.
Kierros päättyi kauppaan, joka oli täynnä elokuvista tuttuja (ylihinnoiteltuja) tavaroita. Pakko oli kuitenkin ostaa jotakin muistoksi tuosta ainutlaatuisesta kokemuksesta. Meinasin ostaa oman luudan, mutta päädyin lopulta ostamaan Hermionen taikasauvan mallisen kynän ja paketillisen joka maun rakeita. Kyseisistä karkeistahan löytyy tavallisten makujen lisäksi muun muassa oksennuksen, korvavaikun, lian, rään, mädän munan, ruohon, saippuan ja makkaran makuisia rakeita.
Kuvittelimme kyseisten makujen olevan pelkkää huijausta, mutta totuus paljastui, kun aloimme syödä niitä illalla hotellihuoneessamme. En edes halua tietää, millä tavalla nuo maut oli saatu karkkeihin, mutta ne maistuivat juuri siltä miltä pitikin. Oksennusraetta syödessä meinasi oksentaa itsekin, niin pahalta se maistui. Yllättäen myös makkara oli yksi pahimmista, mutta korvavaikku oli yllättävän hyvää. Meidän maistelutuokio oli niin kovaääninen, että saatiin naapuritkin koputtelemaan oveamme. Olisi varmaan pitänyt tarjota niillekin rakeita, että olisivat ymmärtäneet, mistä huutomme johtui :D
Päivät ovat kuluneet ihan älytöntä vauhtia ja täällä olisi viihtynyt vielä paljon pidempäänkin. Sen verran suuren vaikutuksen Lontoo teki minuun, että tämä tuskin jää viimeiseksi vierailuksi. Kaikista parasta oli kuitenkin nähdä Emily pitkästä aikaa ja päästä höpöttelemään oikein kunnolla. Onneksi Emily tulee heinä-elokuussa kuukaudeksi Suomeen, niin nähdään jo silloin uudestaan. Innolla myös odottelen, mihin seuraavaksi päädymme reissaamaan yhdessä.
Mukavaa sunnuntaita kaikille, palaan asiaan taas Suomesta käsin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti