Sivut

torstai 16. huhtikuuta 2015

Unelmista todeksi

Unelmat ja niiden toteuttaminen ovat minulle todella tärkeitä asioita. Niiden tavoittelu innostaa, motivoi ja saa elämäni tuntumaan merkityksellisemmältä. Toiset unelmat ovat helpommin saavutettavissa ja toisien toteutuminen taas saattaa kestää vuosia. Mutta se tunne, kun jokin unelma vihdoin toteutuu, on uskomattoman hyvä. Ja sitä jää janoamaan lisää. Toteutuneiden unelmien tilalle syntyy onneksi aina uusia unelmia, joista haaveilla.

Itse olen saanut toteutettua jo monia unelmiani, mutta monta on vielä saavuttamatta. On tärkeää, että unelmat pitää kirkkaana mielessään, jotta ne eivät jää pelkästään haaveilun tasolle. Jotkut käyttävät siihen tarkoitukseen esimerkiksi erilaisia haavekarttoja, jotta unelmat pysyvät konkreettisesti näkyvillä. Monet unelmista saattavat kulkea mukanamme pitkän matkaa ja pysytellä taka-alalla, kunnes niiden toteutumiselle tulee otollinen hetki. Tuo hetki saattaa kuitenkin mennä nopeasti ohitse, jos sitä ei osaa nähdä.


Minulle tuollainen hetki koitti edellisen kerran viime kesänä, kun pähkin opiskelujen jälkeistä tulevaisuuttani. Elin keskellä henkistä kaaosta, enkä tuntunut millään löytävän paikkaani. Kaikki vaihtoehdot tuntuivat umpikujilta ja nostivat ahdistuksen pintaan. Siihen päälle oli vielä huoli Mindin terveydestä ja pieleen mennyt parisuhde. Tuo tilanne tuntui kaikkea muulta kuin otolliselta unelmien toteuttamiselle, mutta sitä se kuitenkin oli. Se olisi kuitenkin saattanut mennä ohitseni, jos en olisi muistuttanut itseäni unelmistani.

Blogia jo pidempään seuranneet tietävät, mitä sitten tapahtui. Ostin matkalipun, irtisanoin asuntoni, muutin tavarani Turusta Helsinkiin ja lähdin toteuttamaan unelmaani vapaaehtoistöistä Etelä-Afrikkaan. Tuolla reissulla toteutui aikamoinen määrä muitakin haaveita, enkä unohda sitä ikinä. Päätökset piti silloin tehdä nopeasti ja välillä mietin, missä olisin nyt, jos en olisi uskaltanut tehdä noita ratkaisuja ja lähtenyt toteuttamaan unelmiani. Ja miten monia uskomattomia kokemuksia olisin toisenlaisella päätöksellä ohittanut.


Maailmanympärimatka, opiskelupaikka, kuumailmapallolento, unelmatyö, asunto, onnellinen parisuhde, vapaaehtoistyö ulkomailla, lapsi, oma yritys, merkkilaukku, kirjan kirjoittaminen, auto, kuuluisuus jne. Unelmia on lukemattomia erilaisia, aineellisia ja aineettomia. Tärkeintä onkin selvittää itsellensä, mitkä ovat juuri niitä minun unelmia. Välillä olen ainakin itse tavoitellut joitakin asioita vain sen takia, että niin "kuuluu" tehdä. Sitten jossain vaiheessa olen havahtunut siihen, että eihän tämä ole yhtään sitä, mistä minä haaveilen. 

Ympäristön asettamat paineet tai turhat pelot saattavat tappaa unelmat. Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi, oma elämä. Siksi jokaisen pitäisi ottaa siitä kaikki irti ja suunnata aina kohti unelmiaan. Itse en ainakaan halua päätyä katkeraksi vanhukseksi, joka harmittelee sitä, ettei tullut toteutettua unelmiaan, kun siihen oli mahdollisuus.


Monien unelmat jäävät myös toteuttamatta, koska ei ole ketään, kenen kanssa toteuttaa ne. Se on kuitenkin vain yksi tekosyy muiden joukossa. Tietysti on upeaa, jos pystyy toteuttamaan jonkun unelmansa tärkeän ihmisen kanssa, mutta kenenkään ei pitäisi olettaa, että läheiset ihmiset haaveilisivat samoista asioista. Unelmien saavuttaminen vaatii aina rohkeutta ja niitä pitää pystyä toteuttamaan myös ilman muiden ihmisten tukea.

Unelmat harvemmin toteutuvat pelkästään toivomalla, vaan niiden eteen on oltava valmis tekemään myös töitä. Sen takia kannattaakin tehdä konkreettinen suunnitelma siitä, miten aikoo saavuttaa unelmansa. Joskus on hyvä asettaa itselleen matkan varrelle myös välitavoitteita ja palkita itsensä niiden saavuttamisesta, jotta motivaatio unelman toteuttamiseen pysyy korkealla.



Omat unelmani ovat aina liittyneet vahvasti matkustamiseen. Se on asia, jossa riittää unelmoitavaa koko loppu elämäksi. Matkojen lisäksi haaveilen monista erilaisista kokemuksista, joista jää elinikäisiä muistoja. Ennen haaveilin myös paljon enemmän erilaisista tavaroista, mutta tällä hetkellä en juurikaan kaipaa materiaa (paitsi ehkä vähän Minna Parikan kenkiä :D). Yksi unelmani on oma asunto, jota varten olen kerryttänyt jo vuosia säästöjä ASP-tililleni. Sen unelman toteuttaminen saa kuitenkin odottaa sitä, että elämäni vähän vakiintuu.

Jollain tasolla haaveilen myös hyvästä parisuhteesta, häistä ja lapsista, mutta niiden ranking on viime aikoina tippunut aika alas unelmalistallani. Viihdyn niin hyvin itseni (ja Mindin) kanssa, että miehen täytyy olla todella erityinen, että edes harkitsisin sen ottamista osaksi elämääni. Ja mitä lapsiin tulee, niin työ huutavien kakaroiden parissa on karkottanut aika tehokkaasti lapsihaaveet :D Palataan asiaan sitten kolmenkympin kriisin aikaan!


Yksi unelma, jonka kanssa olen tällä hetkellä aika hukassa on motivoiva työpaikka. Yritän jatkuvasti miettiä, mikä olisi paras suunnitelma sen saavuttamiseksi. Suurin ongelma on se, etten suoraan sanottuna tiedä, mitä haluan. Välillä kyllä iskee pieni kateus niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat löytäneet unelma-ammattinsa.

Vaihtoehtojani ovat tällä hetkellä joko se, että saisin pitkäaikaisemman luokanopettajan sijaisuuden tai se, että jatkaisin pätkätöitä ja alkaisin opiskella siinä samalla toista ammattia. Ja tietysti olemassa on myös aina se kolmas vaihtoehto, totaalinen irtiotto jonnekin ihan muualle. Saa nähdä, mihin tie tällä kertaa vie. Varmasti kohti unelmia, mutta mitä niistä?


Olisi kiva myös kuulla, mistä te muut haaveilette. Unelmientäyteistä loppuviikkoa kaikille :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti