Hyvä kiertoon: SPR & Nepal

Kuun viimeinen päivä pääsi yllättämään tässä vappuhulinoiden keskellä, mutta ennen suurempia vappujuhlia oli aika laittaa jälleen hyvä kiertoon. Suomen Punainen Risti on varmasti lähes jokaiselle tuttu hyväntekeväisyysjärjestö. Se järjestää muun muassa monipuolista toimintaa Suomessa nuorille, vanhuksille ja maahanmuuttajille, organisoi ensiapukursseja ja ylläpitää veripalvelua. Näiden lisäksi SPR on ensimmäisten joukossa auttamassa niin kotimaan kuin ulkomaiden suuronnettomuuksissa ja katastrofeissa.

Punainen Risti on yksi merkittävin humanitaarista apua antava kansalaisjärjestö, jonka Nälkäpäiväkeräyksessä olen itsekin ollut mukana kerääjänä useamman kerran. Molemmat vanhempani ovat toimineet vuosia erilaisissa SPR:n vapaaehtoistehtävissä, joiden kautta järjestön toiminta on tullut myös minulle tutuksi. Jokainen löytää varmasti heidän kauttaan mieleisen tavan auttaa. Voit tutustua SPR:n kattavaan toimintaan heidän nettisivujen kautta tästä.

Mindi oli loistava keräysmagneetti vuoden 2012 Nälkäpäiväkeräyksessä :)

Tällä hetkellä Punainen Risti kerää hätäapua Nepaliin, jonne iski poikkeuksellisen voimakas maanjäristys alle viikko sitten. Kuolonuhreja on jo nyt yli 5000 ja luvun pelätään nousevan jatkuvasti, kun raivaustyöt jatkuvat. Järistyksen vaikutukset tulevat olemaan äärimmäisen köyhässä Nepalissa valtavat, joten kaikki apu on nyt tarpeen. Minun ei tarvinnut miettiä kahta kertaa, minne huhtikuun lahjoitukseni lähti, toivottavasti ei sinunkaan. Lahjoittamaan pääset tästä.

SPR:n kautta Nepaliin lähti minulta yhteensä 28 euroa, koska innostuin loppukuusta ostelemaan kaikkea turhaa krääsää noin 30 eurolla. Syytän vappua ja lätkän MM-kisoja! Täytyy kyllä myöntää, että nämä ostokset saivat mielen aika iloiseksi. Kauhulla odotan, miten shoppailuni riistäytyvät käsistä toukokuussa, kun edessä on kaksi reissua. Täytyy valita sen kuun hyväntekeväisyyskohde huolella.

Mutta nyt toivottelen (munkkia mussuttaen) iloista vappua kaikille! :)

Enkelini

Geena-Kulta 22.10.1997-28.4.2008 <3

Olet haukahdus tuulessa.

Varjo lumisessa metsässä.

Olet lentäviä lehtiä.

Kesäisiä uintiretkiä.

Olet maksalaatikon tuoksu.

Mökkitien kilpajuoksu.

Olet kenkä eteisen nurkassa.

Musta karva valkoisessa paidassa.

Olet ilo ja nauru.

Kaipaus ja suru.

Tunnen lämpösi iholla.

Vaikka olet jossain kaukana.
Olet ihana enkeli.
Suojelet matkaani.

Olet ikuinen ystävä.

Pala minun sydäntä.

Springtime is back in town

Ainakin melkein joka päivä, kunnes yhtäkkiä ilma muuttuukin takaisin jäätävän kylmäksi. Suomen kevät on kyllä melko turhauttavaa aikaa. Lämpiminä päivinä sitä innostuu jo kesätunnelmiin ja sitten seuraavana hetkenä sataakin rakeita. No eiköhän se kesä sieltä vielä joskus tule ja kahden viikon päästä suuntana on onneksi Ostrava, jossa kevät on varmasti jo paljon pidemmällä.

 

 

Aurinkoisina päivinä olen nautiskellut pitkistä lenkeistä Mindin kanssa. On ihanaa seurata, kun luonto herää takaisin eloon. Linnut laulaa, meri kimmeltää, puut täyttyvä silmuista ja ruoho alkaa vihertää. Rakastan myös Lauttasaaren rannoilla sijaitsevia pikkuruisia kesämökkejä, jotka nekin heräävät pikkuhiljaa henkiin talviunestansa.

 

Eiks oo söpöjä? :)

Parveke on ollut edelleen kovassa käytössä ja se on ehdottomasti ihanin paikka kodissani. Kiitos lasitusten siellä pärjää jo nyt aurinkoisina päivinä hyvin shortseissa. Päivä tuntuu paljon paremmalta, kun ruokailun tai lukuhetken siirtää parvekkeen puolelle. Alla olevat kuvat eivät kuitenkaan kerro, miten kyseinen parvekepiknikkini päättyi. En ainakaan onnistunut kaatamaan vesilasiani pitkin pöytää, lattiaa ja Mindiä, heittämään herkkuleipiäni lattialle väärinpäin ja siinä samalla melkein hajottamaan kännykkääni. Kun sen osaa, niin sen osaa :D

 

Melkein meni kuin Strömsössä taas!

 

Viime viikolla pakkasin varastoon talvivaatteeni ja siinä samalla laitoin kotiini kevätsisustuksen. Koska asuin ennen kaksiossa on minulla tekstiilejä ja muuta sisustustavaraa kahden huoneen tarpeisiin. En halunnut niiden seisovan tyhjänpanttina varastossa, vaan päätin alkaa vaihtaa kodissani sisustusta noin puolen vuoden välein.

Niinpä talven puna-harmaa sisustus muuttui pinkki-liilaksi, jotka ovat molemmat voimavärejäni. Tosi pienellä vaivalla kotini sai uuden ilmeen, johon on piristävää herätä joka aamu. Samalla, kun tein omille tavaroilleni kevätraivausta, yritin karsia myös Mindin tavaroita. Neiti oli kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tarvitsee jokaista karvakaveriaan, joten en sitten raaskinut heittää niitä pois. Toi koira on kyllä ainoa olento maailmassa, joka saa mut mennen tullen pyöritettyä sormensa ympärille!

 

Viime lauantaina käytiin Viivin kanssa pyörähtämässä myös Tivoli Seiterässä ja Lauttasaaren markkinoilla, vaikka ilma ei ollutkaan kovin keväinen. Seiterään pääsy oli lapsena tärkeä osa kevättä ja oli aika nostalgista palata sinne vuosien tauon jälkeen. Ihmeteltiin vaan, mitä vuodet olivat tehneet tivolin henkilökunnalle, koska teiniaikoina siellä oli aina töissä pelkkiä hottiksia ja nyt ne olivat jotain ihan muuta :D

 

Tivolitunnelmaa :)

 

Lauantai-iltana suuntasimme vielä Le Bonkiin katsomaan Kolinaklubin improteatteriesitystä, joka oli ihan älyttömän hyvä. Kuuden euron hinnalla sai nauraa puolioista tuntia vedet silmissä, juoda lasillisen skumppaa ja tanssia läpi yön hyvän musiikin tahdissa. Ei siis yhtään hassumpi ilta, vaikka mini-ihmisiä olikin taas aivan liikaa liikkeellä. Oma pituudentavoitteluni kostautui jo alkuillasta, kun kompuroin tappajakengilläni asfaltille. Huvittavinta oli, että tuo tapahtui täysin selvin päin, mutta loppuillan pysyin niillä kuitenkin pystyssä. No, näytänpähän edes astetta katu-uskottavammalta :D

Yleensä illat alkavat hyvin ja loppuvat huonosti, mutta lauantaina se meni toisinpäin.

 

Elämä rullailee tällä hetkellä aika tasaisesti, vaikka  vähän jotain kevätväsymystä on ollut ilmassa. Tuntuu, ettei oikein mihinkään jaksaisi keskittyä kunnolla, epätietoisuus tulevasta on ahdistanut normaalia enemmän, pienet jutut ärsyttävät ihan liian paljon ja herkkuja tekisi mieli mättää kaksin käsin. Onneksi elämässä on myös ihania ihmisiä, kauniita lenkkimaisemia, mahtavia matkasuunnitelmia ja Mindi, jonka voi kaapata kainaloon aina, kun maailma ahdistaa <3

En olisi ikinä uskonut sanovani, että piristyn työnteosta, mutta siltä tällä hetkellä tuntuu. Viime viikolla minulla ei ollut yhtään sijaisuutta ja se tuntui loputtoman pitkältä. Olo oli todella vetämätön, enkä saanut juuri mitään aikaiseksi. Nyt olen ollut koko alkuviikon töissä ja jaksanut tehdä myös paljon muuta. Myös nukkuminen on sujunut paremmin, kun illalla on oikeasti väsynyt kaiken tekemisen jälkeen. Vaikka luokka ei ollut sieltä helpoimmasta päästä, oli hauskaa taas päästä työn makuun. Plus, yksi oppilaista sanoi mun kuulostavan Iina Kuustoselta. En kyllä tiedä, onko se hyvä vai huono asia, mutta otin sen kohteliaisuutena :D

 

Onneksi ensi viikollekin on sovittuna pari sijaisuutta ja sitten onkin jo vappuhulinat ja jääkiekon MM-kisojen aloitus. Kisapaitanikin saapui postissa, joten tämä tyttö alkaa olla enemmän kuin valmis karjumaan Leijonat voittoon sekä täällä Suomessa että Ostravassa!

HYVÄ SUOMI!!!

Myös blogin suhteen on ollut vähän väsähtänyt olo, mutta enköhän taas piristy, kun tiedossa on uusia reissuja. Voi kuitenkin olla, että kesällä tulen hidastamaan postaustahtia ja keskityn enemmän netin ulkopuoliseen maailmaan. Tosin itseni tuntien tuo fiilis kerkeää jo muuttua sata kertaa ennen kesää, että ehkä olisi parempi katsoa tilannetta vasta sitten.

Mitäs teidän muiden kevääseen kuuluu? :)

Unelmista todeksi

Unelmat ja niiden toteuttaminen ovat minulle todella tärkeitä asioita. Niiden tavoittelu innostaa, motivoi ja saa elämäni tuntumaan merkityksellisemmältä. Toiset unelmat ovat helpommin saavutettavissa ja toisien toteutuminen taas saattaa kestää vuosia. Mutta se tunne, kun jokin unelma vihdoin toteutuu, on uskomattoman hyvä. Ja sitä jää janoamaan lisää. Toteutuneiden unelmien tilalle syntyy onneksi aina uusia unelmia, joista haaveilla.

Itse olen saanut toteutettua jo monia unelmiani, mutta monta on vielä saavuttamatta. On tärkeää, että unelmat pitää kirkkaana mielessään, jotta ne eivät jää pelkästään haaveilun tasolle. Jotkut käyttävät siihen tarkoitukseen esimerkiksi erilaisia haavekarttoja, jotta unelmat pysyvät konkreettisesti näkyvillä. Monet unelmista saattavat kulkea mukanamme pitkän matkaa ja pysytellä taka-alalla, kunnes niiden toteutumiselle tulee otollinen hetki. Tuo hetki saattaa kuitenkin mennä nopeasti ohitse, jos sitä ei osaa nähdä.

Minulle tuollainen hetki koitti edellisen kerran viime kesänä, kun pähkin opiskelujen jälkeistä tulevaisuuttani. Elin keskellä henkistä kaaosta, enkä tuntunut millään löytävän paikkaani. Kaikki vaihtoehdot tuntuivat umpikujilta ja nostivat ahdistuksen pintaan. Siihen päälle oli vielä huoli Mindin terveydestä ja pieleen mennyt parisuhde. Tuo tilanne tuntui kaikkea muulta kuin otolliselta unelmien toteuttamiselle, mutta sitä se kuitenkin oli. Se olisi kuitenkin saattanut mennä ohitseni, jos en olisi muistuttanut itseäni unelmistani.

Blogia jo pidempään seuranneet tietävät, mitä sitten tapahtui. Ostin matkalipun, irtisanoin asuntoni, muutin tavarani Turusta Helsinkiin ja lähdin toteuttamaan unelmaani vapaaehtoistöistä Etelä-Afrikkaan. Tuolla reissulla toteutui aikamoinen määrä muitakin haaveita, enkä unohda sitä ikinä. Päätökset piti silloin tehdä nopeasti ja välillä mietin, missä olisin nyt, jos en olisi uskaltanut tehdä noita ratkaisuja ja lähtenyt toteuttamaan unelmiani. Ja miten monia uskomattomia kokemuksia olisin toisenlaisella päätöksellä ohittanut.

Maailmanympärimatka, opiskelupaikka, kuumailmapallolento, unelmatyö, asunto, onnellinen parisuhde, vapaaehtoistyö ulkomailla, lapsi, oma yritys, merkkilaukku, kirjan kirjoittaminen, auto, kuuluisuus jne. Unelmia on lukemattomia erilaisia, aineellisia ja aineettomia. Tärkeintä onkin selvittää itsellensä, mitkä ovat juuri niitä minun unelmia. Välillä olen ainakin itse tavoitellut joitakin asioita vain sen takia, että niin "kuuluu" tehdä. Sitten jossain vaiheessa olen havahtunut siihen, että eihän tämä ole yhtään sitä, mistä minä haaveilen. 

Ympäristön asettamat paineet tai turhat pelot saattavat tappaa unelmat. Meillä kaikilla on kuitenkin vain yksi, oma elämä. Siksi jokaisen pitäisi ottaa siitä kaikki irti ja suunnata aina kohti unelmiaan. Itse en ainakaan halua päätyä katkeraksi vanhukseksi, joka harmittelee sitä, ettei tullut toteutettua unelmiaan, kun siihen oli mahdollisuus.

Monien unelmat jäävät myös toteuttamatta, koska ei ole ketään, kenen kanssa toteuttaa ne. Se on kuitenkin vain yksi tekosyy muiden joukossa. Tietysti on upeaa, jos pystyy toteuttamaan jonkun unelmansa tärkeän ihmisen kanssa, mutta kenenkään ei pitäisi olettaa, että läheiset ihmiset haaveilisivat samoista asioista. Unelmien saavuttaminen vaatii aina rohkeutta ja niitä pitää pystyä toteuttamaan myös ilman muiden ihmisten tukea.

Unelmat harvemmin toteutuvat pelkästään toivomalla, vaan niiden eteen on oltava valmis tekemään myös töitä. Sen takia kannattaakin tehdä konkreettinen suunnitelma siitä, miten aikoo saavuttaa unelmansa. Joskus on hyvä asettaa itselleen matkan varrelle myös välitavoitteita ja palkita itsensä niiden saavuttamisesta, jotta motivaatio unelman toteuttamiseen pysyy korkealla.



Omat unelmani ovat aina liittyneet vahvasti matkustamiseen. Se on asia, jossa riittää unelmoitavaa koko loppu elämäksi. Matkojen lisäksi haaveilen monista erilaisista kokemuksista, joista jää elinikäisiä muistoja. Ennen haaveilin myös paljon enemmän erilaisista tavaroista, mutta tällä hetkellä en juurikaan kaipaa materiaa (paitsi ehkä vähän Minna Parikan kenkiä :D). Yksi unelmani on oma asunto, jota varten olen kerryttänyt jo vuosia säästöjä ASP-tililleni. Sen unelman toteuttaminen saa kuitenkin odottaa sitä, että elämäni vähän vakiintuu.

Jollain tasolla haaveilen myös hyvästä parisuhteesta, häistä ja lapsista, mutta niiden ranking on viime aikoina tippunut aika alas unelmalistallani. Viihdyn niin hyvin itseni (ja Mindin) kanssa, että miehen täytyy olla todella erityinen, että edes harkitsisin sen ottamista osaksi elämääni. Ja mitä lapsiin tulee, niin työ huutavien kakaroiden parissa on karkottanut aika tehokkaasti lapsihaaveet :D Palataan asiaan sitten kolmenkympin kriisin aikaan!

Yksi unelma, jonka kanssa olen tällä hetkellä aika hukassa on motivoiva työpaikka. Yritän jatkuvasti miettiä, mikä olisi paras suunnitelma sen saavuttamiseksi. Suurin ongelma on se, etten suoraan sanottuna tiedä, mitä haluan. Välillä kyllä iskee pieni kateus niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat löytäneet unelma-ammattinsa.

Vaihtoehtojani ovat tällä hetkellä joko se, että saisin pitkäaikaisemman luokanopettajan sijaisuuden tai se, että jatkaisin pätkätöitä ja alkaisin opiskella siinä samalla toista ammattia. Ja tietysti olemassa on myös aina se kolmas vaihtoehto, totaalinen irtiotto jonnekin ihan muualle. Saa nähdä, mihin tie tällä kertaa vie. Varmasti kohti unelmia, mutta mitä niistä?

Olisi kiva myös kuulla, mistä te muut haaveilette. Unelmientäyteistä loppuviikkoa kaikille :)

MatkaMuistoja: Interrail Euroopassa

MatkaMuistoissa palaan tällä kertaa yhteen elämäni rankimpaan, mutta samalla myös hauskimpaan matkaan, interrailiin Euroopassa. Olimme Viivin kanssa sopineet jo paljon etukäteen, että kunhan ylppärit ja pääsykokeet ovat takanapäin lähdemme kuukaudeksi kiertämään Eurooppaa junalla. Kun kevään uurastus oli takana ja lahjarahat kädessä oli aika tehdä suunnitelmista totta. Matkan ajankohdaksi valikoitui kesä-heinäkuu 2008.

Reissusuunnitelmaa tehdessä meihin iski maa-ahneus, joka kostautuikin sitten matkanpäällä. Tarkoituksenamme oli vierailla 10 eri maassa, joista Slovakia kuitenkin tiputettiin pois matkauupumuksen takia. Kuukaden aikana reissasimme siis Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Unkarissa, Tšekeissä ja Puolassa. Yövyimme 16 eri kaupungissa ja niiden lisäksi teimme vielä pikavisiittejä useaan muuhun kaupunkiin. Nyt jälkiviisaana on helppo sanoa, että olipa typerää suunnitella jaksavansa tuo kaikki 30 päivässä. Silloin se kuitenkin tuntui realistiselta ja täydelliseltä suunnitelmalta.

Tässä suurpiirteinen reilireittimme (Karttakuva Wikimedia)

Ennen interrailia kannattaa miettiä tarkkaa, mitä matkaltaan haluaa. Meidän taktiikka oli nähdä paljosta vähän, mutta jos nyt lähtisin reilaamaan, näkisin mieluummin vähästä paljon. Reililippujahan on monia erilaisia, on lyhempää ja pidempää, yhden maan sisäisiä lippuja sekä lähes koko Euroopan kattavia lippuja, joten jokainen löytää varmasti tarpeisiinsa sopivan lippuvaihtoehdon. Tarkempia lipputietoja ja hintoja voi selata VR:n sivuilta, jonka kautta mekin aikanaan hankimme lippumme.

Etukäteissuunnittelulla ja varaamalla majapaikkoja voi säästyä monelta pulmalta, mutta toisaalta reilaamiseen kuuluu mielestäni tietty päämäärättömyys ja vapaus tehdä päätöksiä vasta matkanpäällä. Itse emme varanneet yhtäkään majapaikkaa etukäteen, vaan etsimme ne vasta paikanpäällä. Pariisissa yövyimme sukulaisteni luona, mutta muuten majoituimme hostelleissa, majataloissa ja halvoissa hotelleissa. Yksi mieleenpainuvimmista yöpymisistä tapahtui Pisan maaseudulla, vanhassa luostarissa, jonka omistaja lykkäsi meille vain avaimet käteen ja lähti itse kotiinsa. Oli aika jännittävä yö kahdestaan!

Aluksi ajattelin kirjoittaa ihan normaalisti siitä, mitä kaikkea näimme ja koimme tuon kuukauden aikana. Se ei olisi kuitenkaan välittänyt totuudenmukaista kuvaa tuosta reissusta. Meidän reili ei ollut mikään tavallinen lomamatka ja siksi siitä ei mielestäni kuulu kertoa kuin tavallisesta lomamatkasta. Niinpä päätin antaa reilipäiväkirjamme puhua puolestaan. Siihen kun tiivistyy kaikki olennainen tuosta matkasta. Ja se olennainen ei todellakaan ole kaupungit tai nähtävyydet. Se on loputon määrä hölmöjä juttuja, ärsytystä kanssaihmisiä kohtaan, vastoinkäymisiä, hillitöntä naurua, väsymystä, kiroilua, outoja kohtaamisia, liian monta paria sukkia ja sandaaleja sekä häröilyä ympäri Eurooppaa. Ihan kaikkia päiviä en jaksanut kirjoitella, mutta tässä pieni kurkitus siihen mitä muun muassa sisältyi reiliimme. 

17.6 Helsinki-Turku-Tukholma

- mellastavat crocslapset

- Silja Europa = PERSE

- surkea kaksarisuoritus

- humppabaari

- hottis kukkamekot

- kasari kampaukset

- juokseva paskanen lapsi

- farkkumuija

Reilin alkutunnelmia

18.6 Tukholma-Köpis

- Huomenta God Morgon! klo 5.15

- junttilaakso

- ruotsalaiset vaatekaupat ---> ei lukkoja!

- lippujonotus

- vitun Gabriella, antoi väärät liput

- seuraus: lesbot veivät paikkamme!

- Josefin pelasti, virheiden jälkeen

- 5 tuntia junan bistrossa

- Kaarle XVI Kustaa tuijotti

- homoilevat isä ja poika

- juna paskaksi ----> vaihto

- kiva hymyilevä mies

- vittumainen lippujenmyyjä

- vittumainen taksikuski

- kiva respamies

- tyhmät jalkapallofanit

- vihainen huonetoveri

- typerä japanilainen

- viiksi mies-nainen? Tukholmassa

Köpis, Ludwigslust, tanttavaatteet ja vammapeukut Saksassa

21.6 Bremen-Köln-Frankfurt

- herätys tantan tuijotukseen

- tantan räkä

- tantan ryöstöyritys

- 300:et sukat + sandaalit!

- Köpismies

- respamiehen suomalaiset exät

- suklaakeksimummo

- spagettibileet!!!

- ilta italialaisessa ravintolassa

- Viivin "drinkkitilaukset"

- ihanat karvakäsikokit

- vieressä istuva mies ei tiennyt mistään mitään

- mursu

- aasialainen seuranhakumies

- masentuneet itämaiset

- Aussie-Paul

- seksibaari georgialainen

- vaalea huonetoveri - emme pidä

Aina yhtä upea Pariisi

25.6 Paris-Lyon-Marseille-Nizza

- kusenhaju

- lipun jonotus

- mikään ei toimi Ranskassa

- hassu itämainen pari

- keski-ikäinen tanttapermanenttimies

- patonkiperseet

- JUNAÄLLÖTYKSET!!!!

- lempivät nörtit

- Mäkkipelastus

- 400:s sukat + sandaalit!

- hotellissa ei vessapaperia

Rivieran tunnelmia Nizzassa

28.6 Genova-La Spezia-Pisa

- aamupala - yhtä tyhjän kanssa

- kovettunut pullasämpylä

- ällö italialaiset

- BUSSIMATKA!!!!

- läpsivät tantat

- tönivät ihmiset, huuto

- ällöpätykät

- röyhkeät lapset asemalla

- raskaana oleva mies

- raiteiden vaihtelu

- pervopappa mäkissä

- melkein myöhästyminen junasta

- vittupäänainen, neuvoi kiinniolevaan turisti-infoon

- asemien ällövessat

- hostelli perseessä

- omituinen mies

- ei lukkoja ovissa

- ravintola + ällömiehet

- haisevat joet

- yhteenveto: PASKAA!

30.6 Rooma

- SÄMPYLÄ!

- aamujumitus

- sämpylän kirous

- vitun kuuma suihku

- Vatikaani

- ällöturistit

- huijaripaskiaisravintola

- huijaripaskiaistaksikuski

- venynyt iltapäiväANGST

- intialainen ripulinutravintola

- järkyttävä rautakankimies

- pulujen aamuhyökkäykset

Kulttuuria ja kaksareita Italiassa :D

2.7 Venetsia-Wien

- koiran pallit

- ällöt kojumiehet

- kiimapulu

- ällömiesten paluu

- härö jenkki

- piinaava junamatka espanjalaisten seurassa

- hostellin etsintä = häröily

- kusipäävesipyssykakarat

- vittupäälehmät ratikkapysäkillä

- "sipsi on heitetty"

Venetsian kauniita maisemia

6.7 Budapest-Praha

- suolavesi

- kuseskeleva juoppo

- sukkien ja sandaalien paluu

- 500:et ja 600:et sukat + sandaalit

- postikorttien lähetys mahdotonta

- ei ruokaa, ei lettuja

- kylmät ja raa'at kanaletut

- mursuherätys

- häätö 2. luokan käytävälle

- ällömiehet ravintolavaunussa

- kyyläävä nainen

- tanttaperse vaunussa

- kuumuus = kuolema

- aivastuspulu asemalla

- ylimielinen nainen ravintolavaunussa

- ällöttävä vanha mies

- "Private hostel, Private hostel!"

- mölyapinat käytävällä

- suomalainen homo ystävineen

Ihana Praha nostatti alavireiset reissufiiliksemme takaisin korkealle :)

9.7 Praha-Varsova

- täydellinen päivä

- ihanat uudet vaatteet

- pervo vartija

- tuplajuustolöytö

- pulukaksarit

- kihertelevät tantat

- "Missä se avain on? Perseessä! Miten se sinne joutui ja kuka sen kaivaa sieltä?"

- kiimapulu osa 2

- parmalaisen oharit

- puolalainen ällö liikaa puhuva mies

12.7 Varsova-Berliini

- Puolan outo Idols

- Viivin unelmien mies Idolsissa

- MASSIMO!!!!

- lipunmyyjätantta

- kuosit juna-asemalla

- kuosit junassa

- ärsy tantta junassa

- kyylääjänainen

- puolentoista tunnin häröily etsien majapaikkaa yöllä

Berliini ja Brandenburgin portti

15.7 Berliini-Rostock (laivaan!)

- ongelmaihmiset asemalla

- haistakaa paska miehet!

- kotiin, kotiin, kotiin!

- Viivin munaepätoivo

Tehoduo suosittelee lämpimästi reiliä!

Aina kun luen näitä muistoja, nauran kippurassa. Vaikka en edes muista niistä oikeasti kuin ehkä puolet :D Nauru oli jo tuolloin yhteinen voimavaramme, jonka avulla selvisimme henkisesti ja fyysisesti rankasta reissusta. Reili vahvisti Viivin ja minun ystävyyttä entisestään. Vaikka pinna oli kireällä monta kertaa ja tunteet pinnassa, emme missään vaiheessa kaataneet sitä toistemme niskaan. Me vastaan muu maailma on taktiikka, joka toimii edelleen!

Näimme ja koimme kuukaudessa valtavasti. Mutta emme todellakaan sitä, mitä alun perin kuvittelimme näkevämme ja kokevamme. Monissa kaupungeissa olimme niin väsyneitä, ettemme edes jaksaneet liikkua majapaikan lähistöä kauemmaksi. Emme ehkä nähneet kaikkien kaupunkien kuuluisia nähtävyyksiä, mutta näimme niistä sellaisia puolia, joita tavallisella lomareissulla ei pääse koskaan näkemään. Ja juuri se teki tuosta matkasta niin ainutlaatuisen.

Reilaaminen on edullinen, mielenkiintoinen ja ympäristöystävällinen matkustustapa, jonka aikana on mahdollista nähdä Euroopan monia puolia. Se vaatii kuitenkin myös paljon enemmän kuin tavallinen lomamatka. Paikat ja ihmiset vaihtuivat jatkuvasti, yösijoja oli välillä vaikea löytää, junalähdöt myöhästelivät ja peruuntuivat, reittisuunnitelmat vaihtuivat ja jatkuvasti ilmaantui uusia ongelmia, joihin piti keksiä nopeasti ratkaisu. Painavaa rinkkaa joutui raahaamaan paahtavassa helteessä valtavien ihmismassojen keskellä ja etenkin loppumatkasta myös väsymys ja koti-ikävä alkoivat painaa.

Ja silti suosittelen reilaamista kaikille, jotka siitä vähänkään haaveilevat. Vaikka se ottaa paljon, se antaa myös ihan valtavasti. Mukaan reilille kannattaa ehdottomasti pakata rutkasti kärsivällisyyttä, huumorintajua, rentoutta ja sopeutumiskykyä. Sekä tietysti ehdottoman luotettava matkakumppani. Ja kevyitä vaatteita, eikä lähes pelkästään farkkuja ja pitkähihaisia niin kuin me teimme äitini neuvosta. Ei ne äiditkään ihan aina ole oikeassa ;)

Löytyykö lukijoista muita reilaajia tai siitä haaveilevia? Vastaan mielelläni kaikkiin kysymyksiin aiheeseen liittyen :)

Travelisan 10 suosittua hakusanaa

Nyt, kun bloggaamista on takana jo kaksi vuotta, ajattelin koota postauksen, jossa käyn läpi Travelisan suosituimpia hakusanoja viimeisen kuukauden ja koko blogihistorian ajalta. Blogini aihepiiri on melko laaja ja siksi onkin aika hassua, että hakuhistoriassa tuntuvat silti toistuvan lähes aina samat aiheet. Navigointia helpottaakseni tein jokin aika sitten tuonne blogin sivupalkkiin luettelon tunnisteista, jotka esiintyvät eri teksteissäni. Niitä selailemalla voi sitten löytää lisää luettavaa haluamastaan aihepiiristä. Nyt esittelen kuitenkin 10 suosittua aihealuetta, joita hakemalla blogiini on päädytty. Esittelyihin laitan myös linkkejä kyseisiin aiheisiin liittyviin blogiteksteihini.

1. Travelisa

Koko blogin historian ja viimeisimmän kuukauden suosituin hakuasana on "todellinen yllätys" eli blogini nimi. Tämä kertonee siis siitä, että moni tuttu ja tuntematon päätyy blogiini hakukoneiden kautta. Blogia voi muuten myös seurata blogilistan kautta, jonne pääset tuolta sivupalkista. Travelisan matkahan alkoi tästä tekstistä. Sitä on seurannut kaksi matka- ja tapahtumarikasta vuotta, jotka löytyvät tiivistettyinä tästä ja tästä.

Tästä se kaikki alkoi :)

Blogien nimillä on minulle suuri merkitys ja olin päättänyt, etten aloita blogin pitämistä, jos en keksi sille tarpeeksi hyvää nimeä. Halusin, että nimessä yhdistyisi jollakin tavalla oma nimeni ja blogin tärkein aihealue matkustus. Pyörittelin päässäni lukuisia vaihtoehtoja, mutta kaikki niistä tuntuivat liian pitkiltä tai liian huonoilta. Lopulta tajusin päästää irti suomenkielestä ja aloin keksiä vaihtoehtoja Travel-sanan ympärille. Yhtäkkiä sitten vain tajusin, että tuon sanan kaksi viimeistä kirjaintahan ovat oman nimeni kaksi ensimmäistä kirjainta. Travelisa tuntui heti oikealta nimeltä blogilleni. Se sisälsi kaiken tarpeellisen ja vielä hämmästyttävän ytimekkäässä muodossa. 

2. Praha

Praha kokemuksia, Praha blogi, Praha Kutna Hora, Norwegianilla Prahaan jne. Praha on yksi blogini ehdoton kestosuosikkiaihe. Siihen liityvät sanat ovat hakusanatilastoissa aina korkealla ja molemmat Prahaan liittyvät postaukseni ovat ylivoimaisesti koko blogitaipaleeni luetuimpia tekstejä. Teksteihin pääset tästä ja tästä. Niistä jälkimmäisestä löytyy myös koko blogitaipaleeni ainoa negatiivissävyinen kommentti, jonkinlainen saavutus kai sekin :D

Praha on yksi suomalaisten suosikkikohteista, enkä yhtään ihmettele miksi. Se tarjoaa kaiken, mitä onnistuneelta lomaltaan voi toivoa. On upeita rakennuksia, kauniita maisemia, kiehtovia vierailukohteita, edullisia ostoksia ja herkullista ruokaa. Kun tähän lisätään vielä lyhyet ja edulliset lentomatkat, voi Prahaa kutsua melko täydelliseksi kaupunkilomakohteeksi. Ajattelinkin, että voisin tässä jossain vaiheessa kirjoitella vielä jonkinlaisen koonnin omasta mielestäni Prahan parhaista paloista, kun kiinnostusta aiheeseen tuntuu löytyvän.

3. Päivä, jolloin en enää tuli se

Tämä on siitä mielenkiintoinen hakusanayhdistelmä, etten itse ainakaan tajua sen merkitystä. Kuitenkin juuri näillä sanoilla blogiini on löydetty monia kertoja. Matkablogin lisäksi Travelisa on alusta asti ollut myös kuvaus siitä pisimmästä matkastani, elämästä. Siihen mahtuu monenlaisia päiviä, joita olen kahden vuoden ajan jakanut kanssanne. Vuosien aikana olen muun muassa muistellut päivää, jolloin maailmastani tuli tyhjempi, jakanut päivän, jolloin tajusin jotain oleellista elämästä ja itsestäni, kirjoittanut tylsääkin tylsemmistä päivistä ja päivistä, jolloin vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän. Blogiin on tallennettu täydellisiä päiviä ja epätäydellisiä päiviä, onnentäyteisiä päiviä ja itkuisia päiviä, luksuspäiviä ja arkipäiviä, päiviä, jolloin on jätetty hyvästejä ja päiviä, jolloin on otettu askeleita kohti tuntematonta.

Välillä mietin, miten monta kahden vuoden aikana kokemista päivistä muistaisin, jos en olisi tallentanut niitä tänne blogiin. Tuskin kovin montaa. Siksi minulle on tärkeää, että Travelisa ei ole pelkästään matkustusblogi, vaan myös blogi elämänmittaisesta matkastani.

4. New York kesäkuussa

Myös New York keikkuu hakuasanatilastoissa korkealla. Matka New Yorkiin kesäkuussa 2013 oli minulle yhden suuren matkustusunelman täyttyminen. Samalla se oli myös ensimmäinen matka, jonka tein Travelisan perustettuani. New Yorkissa kirjoittamani postaukset (tämä ja tämä) räjähtivät käsiin, kun kirjoitettavaa oli niin valtavan paljon tuosta upeasta metropolista. Siksi teinkin vielä myöhemmin koonnin, jossa listasin 9 asiaa, jotka kannattaa kokea New Yorkissa.

5. Suurkaupunki

Blogissani olen esitellyt monenlaisia suurkaupunkeja, joten ei ole suuri yllätys, että myös tämä hakusana on suosituimpien joukossa. Itse en pystyisi pysyvästi muuttamaan suurkaupunkiin, koska inhoan ihmismassoja, mutta niihin on mielenkiintoista päästä tutustumaan matkustuksen kautta. Suurkaupungit tarjoavat loputtomasti tekemistä, joten tylsyyttä niissä joutuu harvemmin kokemaan.

Tunnistatko suurkaupungit?

Blogini alkutaipaleella esittelin suurkaupunkien Top 7:n. Sen jälkeen on tullut kuitenkin vierailtua monissa niin upeissa suurkaupungeissa, että lista näyttäisi nykyään aika erilaiselta. Prahan ja New Yorkin lisäksi olen vieraillut blogihistoriani aikana Bangkokissa (postaukset tässä, tässä ja tässä), tutustunut luksuselämän lisäksi myös Singaporen muihin puoliin sekä kierrellyt ja apinoinut Kuala Lumpurissa. Viime vuonna puolestaan asuin ja työskentelin vapaaehtoisena Kapkaupungissa ja kiertelin kolmessa muussa Etelä-Afrikan suurkaupungissa Durbanissa, Pretoriassa ja Johannesburgissa. 

Tämän vuoden alussa aloitin myös MatkaMuistoja-postaussarjan, jossa muistelen matkojani ennen blogia. Niissä olen esitellyt jo kaksi suurkaupunkia, Sydneyn ja Kairon. Noissa muisteluissa on luvassa vielä monia metropoleja, joita en ole vielä kunnolla esitellyt täällä blogissani. Lisäksi tämän vuoden aikana vierailen ainakin kahdessa suurkaupungissa, Lontoossa ja Ateenassa. Joten suurkaupunkien ystäville pitäisi riittää ainakin lukemista!

6. Kevättä rinnassa

Keväällä on vuodenajoista ehkä suurin vaikutus minuun, vaikka se ei lempivuodenaikani olekaan. Pitkän talven jälkeen lisääntynyt valonmäärä saa minut kaivautumaan sekä henkisesti että fyysisesti ulos kuorestani. Kevätaikaan minun tulee yleensä kokeiltua uusia asioita tai harrastuksia, tehtyä paljon erilaisia suunnitelmia, raivattua kaappejani turhasta tavarasta ja hakeuduttua enemmän ihmisten seuraan. Huomaan myös viihtyväni enemmän kodin ulkopuolella, tekeväni pidempiä lenkkejä yms. Ja tietysti kevätaikaan kuuluu myös se kutkuttava tunne, että olisi kiva saada vähän jotain sutinaa :D

Kevät on tänä vuonna ollut aikaisessa, koska yleensä yhdistän sen alkamisen vasta pääsiäisen korville. Tänäkin vuonna pääsiäistä tuli vietettyä osittain maalaismaisemissa mökillämme. Aikaisemmat pääsiäiskertomukseni löydät tästä ja tästä. Blogitaipaleeni kaksi edellistä kevättä ovat olleet hyvin erilaiset. 2013 vuoden kevät oli pääosin iloista aikaa, vaikka opiskelut pitivätkin todella kiireisinä. Tuo kevät sisälsi muun muassa hauskoja tapahtumia, mielenkiintoisia makuelämyksiä, vapun turkulaisittain ja uusia elämyksiä. Viime kevät taas oli yksi elämäni rankimmista ajanjaksoista. Riemukkaat kotiinpaluutunnelmat muuttuivat nopeasti huoleksi, peloksi ja suruksi. Onneksi tuohon kevääseen mahtui myös positiivisiakin asioita, kuten elämän pieniä iloja, täydellinen viikko ja valmistujaisten riemua.

7. Melanooma

Listan neljä viimeistä hakusanaa löytyvät vain kuluvan kuukauden hakusanatilastoista ja niistä ensimmäinen on hyvinkin vakava, vaikka blogissa olenkin siitä myös jonkin verran vitsaillut (muun muassa Pattayalla ja Amsterdamissa). Palan auringossa todella herkästi, eivätkä suuretkaan suojakertoimet yleensä riitä suojaamaan minua auringolta. Siksi palaminen kuuluukin yleensä tavalla tai toisella kaikkiin matkoihini, joissa vähänkään sattuu paistamaan aurinko, vaikka en edes ole auringonpalvoja luonteeltani.

 

Palamisella ja melanoomallahan on todettu olevan jonkinasteinen yhteys ja olenkin monta kertaa miettinyt, että on ihme, jos selviän koko elämäni ilman melanoomaa. Mutta turha huolehtia tulevia, sen näkee sitten. Jos jollakin on hyviä vinkkejä auringolta suojautumiseen, niin otan ne kiitollisena vastaan.

8. Pitkän matkan jälkeinen masennus

Tämä ilmiö on myös minulle tuttu, vaikka pisimmät reissuni ovatkin olleet vain noin kahden kuukauden mittaisia. Tosin tuntuu, että reissun jälkeinen masennustila iskee minuun kaikkien lyhyempienkin matkojen jälkeen. Matkustaessa tapahtuu koko ajan niin paljon, että kotiin- ja arkeenpaluu voi tuntua alkuriemun jälkeen todella ankealta ja yksitoikkoiselta. Matkalla sitä irtautuu myös kaikista arkisista velvoitteista, joiden kohtaaminen matkan jälkeen on kaikkea muuta kuin mieluista.

Pahimman reissun jälkeisen masennuksen/ahdistuksen koin palatessani Aasiasta viime maaliskuussa. Silloin pallo oli todella pahasti hukassa ja tuo oli vasta alkusoittoa painajaismaiselle keväälle. Etelä-Afrikan reissun jälkeen taas sorruin asettamaan itselleni ja muille liian suuria odotuksia, mutta ymmärsin myös, mistä onnellisuus on kiinni. Matkan jälkeiseen masennukseen ei ainakaan omien kokemusteni mukaan auta muu kuin aika ja se, että yrittää keskittyä elämänsä hyviin puoliin täällä Suomessa. Niin, ja tietty uuden reissun suunnittelu ;)

9. Pattaya

Blogiini on löydetty myös useilla Pattayaan liittyvillä hakusanoilla. Muun muassa Pattayan prostituutio ja rauhalliset alueet ovat kiinnostaneet hakusanojen perusteella. Asuessani ja suorittaessani opetusharjoitteluani Pattayalla alkuvuodesta 2014 sain aika hyvän käsityksen molemmista aiheista.

Prostituutioon ei voi olla törmäämättä Pattayalla, vaikka sen suurin keskittymä löytyykin keskustasta ja etenkin Walking Streetin ympäristöstä. Pattayalta löytyy kuitenkin myös paljon rauhallisia alueita, joihin kuuluvat esimerkiksi Pratamnak, jossa itse asuin ja sen vieressä sijaitseva Jomtienin alue. Myös erilaiset temppelialueet tuovat rauhaa ja kauneutta muuten niin eläväiseen ja roskaiseen Pattayaan. Kaikki Pattayalta kirjoittamani postaukset löytyvät vuoden 2014 alusta. Niiden lisäksi olen tehnyt kaksi yhteenvetoa Pattayan valoisista ja varjoisista puolista, joihin pääset tästä ja tästä.

10. Nazca kuviot

Nazcan linjoista ja kuvioista olen kirjoitellut ensimmäisenä blogivuotena kootessani Perun ja Bolivian reissun parhaita paloja. Tuohon reissuun on tarkoitus palata myös tarkemmin tänä vuonna tuossa MatkaMuistoja osiossa. Nazcan linjat kuuluvat kyllä ehdottomasti maailman WTF?!-osastoon. Kuka oikeasti saa päähänsä, että alanpa tästä piirtää 10 kilometriä pitkiä viivoja tai lähes 150 metrisen kondorin kuvan autiomaahan? Käsittämättömiä ovat intiaanien tiet, mutta lopputulos on kyllä varsin upea.

Nonni, tästähän muodostui taas tämmöinen Elisan perinteinen sillisalaattimainen kilometripostaus :D Toivottavasti tästä nyt olisi iloa edes niille, jotka ovat päätyneet blogiini joillakin ylläolevilla hakusanoilla. Ainakin tämä toimi hyvänä muistutuksena itselleni, mitä kaikkea sitä onkaan tullut tänne blogiin kirjoiteltua vuosien varrella. Postaustoiveita, mielipiteitä ja kysymyksiä saa edelleen esittää kommenttiboksin puolella :)

Pääsiäisähky ja muita kuulumisia

Huh, onneksi alkaa tämäkin pääsiäinen jo lähestyä loppuaan! Alkupääsiäinen kului mökillämme Porvoossa nauttiessa vanhempien täyshoidosta. Ruokaa ja herkkuja on tullut taas mätettyä sen verran, että sillä eläisi varmaan koko loppukuunkin. 

Meidän mökillä on kyllä joku ruokahalua kiihdyttävä vaikutus, koska siellä tekee vain koko ajan mieli syödä lisää ja lisää. Eikä asiaa auta yhtään se, että herkullista ruokaa ja karkkeja on koko ajan tarjolla. Täältä tullaan kesäpossuus 2015 :D

Mökillemme kokoontui jälleen sekalainen sakki perhettä ja sukua, joiden kanssa aika kului syömisen lisäksi pelaillen, ulkoillen ja paljussa lilluen. Arki pitää kaikki omilla tahoillaan niin kiireisinä, että onneksi on sitten näitä juhlapyhiä, jolloin pystymme kokoontumaan yhteen. Voi muuten olla, että seuraavan kerran, kun näemme Jaakon perheen kanssa, on siinä jo yksi jäsen lisää ja minusta on tullut tuplatäti, ihanaa!

Ilmat olivat kaikkea muuta kuin keväisen aurinkoiset ja taivaalta tuli vuorotellen vettä, räntää ja rakeita. Pitkäperjantaina teimme kuitenkin retken läheiselle purolle ja länsirannalle. Lumesta ja jäästä ei onneksi ole enää tietoakaan, joten eiköhän tämä takatalvi ala tästä pian taittua.

Lauantaina palasin takaisin kotiin ja ilta kului Viivin ja muiden kavereiden kanssa, missäs muuallakaan kuin, Larun paikallisessa. Eilinen hujahti ohi koomaillessa ja tänään suuntaan elokuviin katsomaan Edelleen Alicen. Huomisesta taas ei ole mitään tietoa, joko lomailu jatkuu tai työt kutsuu, sen näkee sitten.

Viimeiset viikot eskarissa olivat aika rankkoja, joten oli tavallaan helpotus, että se urakka loppui. Kokemuksena tuo sijaisuus oli kuitenkin todella opettavainen ja silmiä avaava. En edelleenkään tiedä, onko opettajuus minua varten. Siinä on paljon asioita, jotka koen omikseni, mutta myös paljon puolia, joista en kauheasti pidä. Siksi on ihan hyvä, että jatkan ainakin vuoden verran näitä sijaishommia, jotta saan toivottavasti selkeyden tuohon asiaan. Jotenkin kummasti mielenperukoille on hiipinyt myös ajatus toisen tutkinnon suorittamisesta, joka avaisi vähän laajempia työmahdollisuuksia. Ikävä kyllä olen pääsykokeiden aikaan Lontoossa, joten saa nyt nähdä, miten sen kanssa käy.

Tänä vuonna sain pääsiäisähkyn myös askartelujen osalta eskarissa :D

Jotenkin sitä kerkesi tuolla eskarissa ollessa jo tottumaan siihen, että elämässä on rytmi. Nyt tuntuu taas vähän oudolta totutella siihen, ettei tiedä yhtään, missä sitä on seuraavana päivänä tai ensi viikolla. No, onneksi kevättä on enää alle kaksi kuukautta jäljellä ja se sisältää pari reissuakin. Pitäisiköhän tällä viikolla jo vihdoin raahata talvivaatteet kellariin ja vaihtaa kotiin kevättekstiilit? Jos se lämpöaalto sitten tajuaisi palata pysyvästi.

Mites teidän muiden pääsiäinen on sujunut? :)

Matka-addiktin uusin sortuminen

Veikkaan, että lähes jokaisella ihmisellä on jonkin sortin addiktio. Yhdelle se on alkoholi, toiselle tupakka, kolmannelle kahvi, neljännelle netti, viidennelle läheiset, kuudennelle uhkapelit jne. Olen kaikin keinoin pyrkinyt välttämään riippuvuuksia läpi elämäni, koska koen ahdistavaksi, jos jokin ulkopuolinen asia määrää elämääni.

Yksi riippuvuus minulla kuitenkin on ja se tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Matkustaminen on aina ollut minulle elämän paras huume, josta en vain saa kyllikseni. Monta kertaa olen miettinyt, mitä minulle tapahtuisi, jos en syystä tai toisesta voisi enää matkustaa. Todennäköisimmät vaihtoehdot olisivat hulluus tai totaalinen elämänhalun menettäminen. Niin suuri vaikutus reissaamisella on elämänlaatuuni.

Ennen matkojeni väliin saattoi mahtua kokonaisia vuosiakin, mutta nykyään puoli vuottakin pelkästään Suomen rajojen sisäpuolella on minulle suuremman luokan saavutus. Toukokuussa tulee kuluneeksi puoli vuotta siitä, kun palasin Etelä-Afrikasta. Siitä alkavan puolen vuoden aikana sitten reissaankin myös näiden Suomessa vietettyjen kuukausien edestä.

Nyt täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että homma lähti PIKKASEN käsistä. Ensin piti olla vain reissu Lontooseen Emilyä katsomaan. Sitten tuli ajatus lähteä kesällä Kreikkaan Viivin kanssa. Ja sen jälkeen tuli tieto äidin synttärimatkasta Slovakiaan syyskuussa. Ja tällä viikolla tuohon kasaan lisättiin vielä yksi matka.

Vanhempani alkoivat nimittäin muistutella, että minulla on vielä aika paljon valmistujaisrahaa käyttämättä, kun kustansin vain puolet Etelä-Afrikan matkastani sillä. Yritin keksiä jotain järkevää hankittavaa, mutta en vain tällä hetkellä tarvitse elämääni yhtään tavaraa lisää. Elämiseenkään en sitä rahaa tarvitse, kun töitä on riittänyt sen verran hyvin. Noooo, mikäköhän ajatus nousi seuraavana mieleeni? No tietysti se, että kyllähän nyt elämään aina yksi matka lisää mahtuu!

Ja niin alkoivat matkakuumeiset aivoni jälleen raksuttaa mahdollisia reissuvaihtoehtoja. Eipä siihen taas kauan mennyt, kun keksin yhden matkatyypin, jota en ole vielä koskaan kokenut. Kun sain vielä houkuteltua isin matkaseuraksi, oli asia nopeasti päätetty. Niinpä suuntaamme isin kanssa 6.-12.5 kannustamaan Leijonia jääkiekon MM-kisoihin Ostravaan, Tšekkeihin.

Leijonafani jo pienestä pitäen :D

Jääkiekko on aina ollut suosikkilajini penkkiurheilun puolella ja MM-kisat tulee seurattua tiiviisti joka vuosi. Kotikisoja olen ollut katsomassa paikanpäällä vuosina 1997 ja 2003, mutta ulkomailla en ole koskaan ollut seuraamassa mitään urheilukilpailuja. Tulevalla matkalla onkin toivottavasti luvassa mahtavaa kisatunnelmaa ja jännittäviä, mutta Suomelle menestyksekkäitä, pelejä Sloveniaa, Valko-Venäjää, Slovakiaa ja Venäjää vastaan.

Ostrava (kuvat Wikimedia)

Kisatunnelma ei kuitenkaan ole ainoa syy intooni, vaan on myös mielenkiintoista päästä tutustumaan Tšekkeihin paremmin. Praha on yksi suosikkikaupungeista, joten saa nähdä, tekeekö myös Ostrava minuun lähtemättömän vaikutuksen. Ostrava on entinen kaivoskaupunki, jossa riittää varmasti kierreltävää viikon ajaksi. Yhtenä päivänä teemme myös päiväretken Puolan puolelle Auschwitziin, jossa olen halunnut vierailla jo pitkän aikaa. Luvassa on varmasti myös tšekkiläisestä ruuasta nauttimista ja sortumisia älyttömän halpoihin ostoksiin. Ja toivottavasti lukuisia aurinkoisia ja lämpimiä kevätpäiviä.

Auschwitz (kuvat Wikimedia)

Tämä matka-addikti ei meinaa taas pysyä housuissaan, kun on niin paljon mahtavia matkoja edessä! Jos sitä nyt kuitenkin yrittäisi edes jotenkin pitää itsensä kasassa ja vetäytyä hetkeksi pääsiäisen viettoon maaseudun rauhaan.

Ihanaa ja rentouttavaa pääsiäistä kaikille! :)