Sivut

lauantai 7. helmikuuta 2015

MatkaMuistoja: Kielikurssi Australiassa, Sydney

Matkamuisteluissa hyppään suoraan kesään 2006, vaikka väliin mahtuivatkin syksyinen golfmatka Tunisiassa, talvinen vierailu Hollannissa kouluprojektin merkeissä ja pääsiäisen perinteinen laskettelureissu Ylläkselle. Kyseisistä matkoista minulla on vain hyvin vähän ja todella huonolaatuista kuvamateriaalia, minkä takia en tee niistä postauksia. Itse kun koen etenkin matkustuspostauksissa kuvat aika olennaiseksi asiaksi.

Mutta sitten itse asiaan eli STS:n kielikurssiin Australiassa, jonne lähdin Viivin kanssa kesä-heinäkuussa 2006. Kuukauden mittaisen kurssin ajan asuimme Sydneyssa hostemännän luona ja teimme paljon erilaisia retkiä ja reissuja Sydneyssa ja muualla Australiassa. Koska asiaa ja kuvia on niin paljon, päätin jakaa muistelut kahteen osaan. Tässä ensimmäisessä käsittelen pelkästään Sydneya ja itse kielikurssia ja toisessa osassa kirjoittelen Blue Mountainsin alueesta, Canberrasta, Airlie Beachista ja Isosta valliriutasta.


Australialla on pitkään ollut erityinen paikka sydämessäni. Kenties se johtuu siitä, että se on ensimmäinen matkakohde, josta minulla on muistikuvia, kun vuonna 94 kiersimme perheen kanssa ympäri Australiaa. Olin jo kauan hinkunut takaisin tuohon luomoavaan maahan, minkä takia en miettinyt pitkään ennen kuin vastasin myöntävästi Viivin kielikurssiehdotukseen. Niinpä edellisenä kesänä toimivaksi todettu reissukaksikkomme pakkasi tavarat ja suuntasi kohti Sydneya kesäkuussa 2006.


Olen vuosien varrella vieraillut monissa suurkaupungeissa ja Sydney on edelleen yksi ehdottomista suosikeistani. Se on monipuolinen, mielenkiintoinen ja rento. Se myös tuntui heti ensimmäisistä päivistä lähtien kotoisalta, vaikka meidän asuinolosuhteet (joihin palaan vielä myöhemmin) olivatkin kaikkea muuta kuin miellyttävät. Sydneyssa suurkaupungin vilinä sekoittuu rennon letkeään rantaelämään. Aussien "No worries"-asenne on ihailtavan positiivista ja ystävällistä. Sen takia olikin sääli, että päädyimme Viivin kanssa asumaan ehkä koko Sydneyn negatiivisimman ihmisen luokse.


Yksi Sydneyn parhaimmista puolista on meri, joka on vahvasti osa kaupunkia. Keskusta-alue on vähän kuin yhdistelmä New Yorkia ja Rivieraa. Kauniit purjeveneet lipuvat rauhallisesti pilvenpiirtäjien ja kaupungin vilinän ohitse. Jo heti keskustan tuntumassa sijaitsee kauniita pientaloalueita, jotka tekevät tuosta miljoonakaupungista todella kodikkaan. Sydney on kuuluisa upeista, hienohiekkaisista surffirannoistaan, mutta sieltä löytyy myös karumpia rantoja, joissa voi kuluttaa aikaa vaikka valaita bongaten. Matkamme aikana rantaelämä jäi kuitenkin aika minimiin, koska Suomen kesäaika on Australiassa talviaikaa ja lämpötilat vaihtelivat 10 ja 20 asteen välillä.


Vaikka olimme kielikurssilla, varsinaisia oppitunteja meillä ei ollut ollenkaan. Arkisin tapasimme koko kielikurssiryhmän kanssa jossakin päin keskustaa ja teimme yhdessä erilaisia retkiä ympäri kaupunkia. Viikkojen aikana kiersimme muun muassa Sydneyn keskusta-aluetta ja rantoja kävellen, bussilla ja veneellä. Vierailimme myös Sydneyn oopperatalossa, akvaariossa ja eläintarhassa. Välillä osallistuimme erilaisille Australian kulttuuriin liittyville luennoille ja  toisina päivinä vain hengailimme rennosti puistoissa tai teimme ostoksia. Kielikurssin loppupuolella meillä oli myös yhteinen illanvietto "Fun-boatilla", joka koostui lähinnä rennosta hengailusta ja erikoisista karaoke-esityksistä.


Kotiinpaluun lähestyessä koimme vielä yhden ikimuistoisen kokemuksen Sydneyssa, kun kipusimme isommalla ryhmällä kohti Harbour Bridgen huippua. Kiipeäminen sujui turvallisesti vaijeriin kiinnitettynä ja pääsimme ihastelemaan sillalta aukeavia upeita maisemia ympäri Sydneyn. Ikimuitoinen kokemus, jota voin suositella kaikille Sydneyssa vieraileville. 

Neljän viikon aikana Sydneysta kerkesi saada melko kattavan kuvan, vaikka paljon jäi varmasti vielä näkemättä ja kokematta. Kielikurssin kautta ja paikallisen luona asuessa kaupunkiin pääsi kurkistamaan vähän pintaa syvemmälle tavalliseen matkaan verrattuna. Sydney on kaupunki, johon lähtisin koska vain uudestaan. Se on kaupunki, josta löytyy varmasti tekemistä jokaiselle. Sydneyssa on helppo toteuttaa kaupunki-, ranta- ja aktiiviloma yhdessä paikassa ja se sopii mielestäni kaikenikäisille. 


Sitten vielä muutama sana asuinolosuhteistamme Sydneyssa. Tiesin aina, etten lähtisi vaihto-oppilaaksi tai opiskelijavaihtoon, koska en vain kestäisi asua niin pitkää aikaa ventovieraiden ihmisten kanssa saman katon alla. Tuo kielikurssikokemus vain vahvisti näkemystäni tästä asiasta. 

Meidät sijoitettiin Viivin kanssa saman hostemännän luokse, joka oli kielitaidon kehittymisen kannalta huono asia. Voin kuitenkin suoraan sanoa, että jos olisin joutunut kyseisen ihmisen luokse yksin, olisin varmasti lähtenyt maitojunalla takaisin kotiin. Asuinolosuhteet olivat päällisin puolin oikein hyvät. Asuinalue oli rauhallinen, talo viihtyisä, saimme molemmat omat huoneet ja hostillamme oli ihania lemmikkejä. Kaikki vaikutti siis aluksi paremmalta kuin hyvältä, kunnes totuus alkoi paljastua.



Nainen, jonka luona asuimme, oli nimittäin ehkä maailman pihein ihminen ja teki hostaamista selvästi vain rahasta. Hän säännösteli ruokaamme todella tarkasti ja huomautti jokaisesta ylimääräisestä suupalastamme. Minimaaliset illallisannokset oli aina annosteltu valmiiksi lautasille ja santsaamisesta saattoi vain haaveilla. Jääkaappi ammotti aina tyhjyyttään ja jouduimme usein ostamaan lisäruokia itsellemme, jotta jaksoimme koko päivän. Usein hiippailimme myös Viivin kanssa yöllä salaa keittiöön syömään paahtoleipiä kurniviin vatsoihimme. 

Talossa ei myöskään ollut minkäänlaista lämmitystä tai eristystä, mikä teki siitä talvilämpötiloissa jääkylmän. Ja olen vielä todella kuumaverinen ihminen, joka harvoin kärsii kylmyydestä. En ole koskaan edes Suomen paukkupakkasissa kokenut sellaista kylmyyttä kuin tuossa talossa. Öisin kääriydyin kolminkertaisiin vaatteisiin, kahteen peittoon, pipoon sekä hanskoihin ja silti heräsin hampaiden kalinaani ja siihen, että tukkani oli märkä kosteudesta. Seinistä tuuli läpi ja ulkona tuntui olevan lämpimämpää kuin sisällä. Värisyttää vieläkin, kun muistelen sitä kylmyyttä!


Nainen ei myöskään ollut mikään ystävällisyyden perikuva ja siksi olimmekin iloisia, että hän teki pitkiä työpäiviä. Vapaa-aikaa kulutimmekin yleensä kahdestaan Viivin kanssa ostoskeskuksissa kierrellen (ja syöden!) sekä telkkaria katsellen. Yksi hostimme harvoista hyvistä puolista oli hänen kaksi miespuolista kaveriaan, jotka tarjoutuivat yhtenä päivänä viemään meidät Harrikka-ajelulle pitkin Sydneyn rannikkoa. Kerrassaan upea kokemus, joka ei varmasti unohdu koskaan.

Matka ei siis ollut pelkkää unelmaa, vaan siihen sisältyi myös paljon hetkiä, kun olimme valmiita pakkaamaan laukkumme ja lähtemään kotiin. Vanhempamme yrittivät järjestää meille Suomesta käsin vaihtoa uuteen hostperheeseen kuultuaan asuinolosuhteistamme. STS:n henkilöstö kuitenkin vain totesi, etteivät tytöt varmaan ole yrittäneet sopeutua tarpeeksi paikalliseen kulttuuriin. Jep, sehän se ongelma olikin! En siis voi lämpimin mielin suositella kyseistä firmaa, vaikka kielikurssi olikin monilta osin todella hieno ja onnistunut kokemus.

Sellaisia muistoja Sydneysta ja kielikurssista. Seuraavassa osassa sitten loput tuosta ikimuistoisesta matkasta. Oletko sinä ollut kielikurssilla jossakin päin maailmaa tai haaveiletko sellaisesta? :)

2 kommenttia:

  1. Ihana lukea näitä muistelmia! Piristää kuivaa koetuntia :) T. Katri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, että löysit tänne :) ihan uskomatonta, että tuosta meidän reissusta on jo melkein 10 vuotta! Jos sit vaik merkkivuoden kunniaksi saatais vihdoin järkättyy se tapaaminen koko porukan kesken :D

      Poista