Vapaus käteen jää

Elämänhän sanotaan kulkevan 7 vuoden sykleissä. Seitsemän vuoden välein ihminen siis kohtaa jonkinlaisen suuremman muutoksen elämässään, johon liittyy yleensä jonkinasteinen kriisi. Omassa elämässäni tämä syklien pituus tuntuu lyhentyneen aikuisuuden alettua. Edellinen suurien mullistusten vuosi elämässäni oli vuonna 2008. Siihen vuoteen mahtui muun muassa rakastuminen silmittömästi, rakkaan Geenani kuolema, ylioppilaskirjoitukset, valmistuminen lukiosta, pääsykokeet yliopistoon, useampia pidempiä reissuja, muutto omilleen uuteen kaupunkiin ja rankka työttömyysputki. Silloin ajattelin, etten kokisi enää koskaan niin tapahtumarikasta ja rankkaa vuotta elämässäni.

Välikriisejä ovat aiheuttaneet parisuhdeongelmat, erot ja hapuilut opintojen kanssa. Haasteet eivät ole kuitenkaan kasautuneet yhteen vuoteen, vaan jakautuneet tasaisesti eri vuosille. Kuluneena vuotena on kuitenkin  sattunut ja tapahtunut samalla tavoin kuin vuonna 2008. Vuosi 2014 on ollut mutkikas, mullistava ja mieletön. Se on ollut jatkuvaa vuoristoratailua, välillä on käyty taivastakin korkeammalla ja seuraavassa hetkessä rysähdetty pohjattomaan kuiluun. 2014 on ollut minulle pelkojen voittamisen ja rajojen rikkomisen vuosi. Se on ottanut paljon ja antanut paljon. Mullistanut elämääni ja muuttanut minua.

Tammikuusta huhtikuuhun

2014 on ollut myös tähänastisen elämäni kimpoilevin vuosi. Olen asunut Pattayalla, Turussa, Porvoossa, Kapkaupungissa ja Lauttasaaressa. Siihen päälle olen matkannut maailmalla ja kotimaassa useampaan otteeseen. Sen lisäksi, että olen viettänyt kolmasosan vuodesta ulkomailla, olen muun muassa kantanut valtavaa huolta Mindin terveydestä, valmistunut yliopistosta, kokenut menetyksiä ja epäonnistumisia, rakastunut ja eronnut. Nähnyt paljon, kokenut paljon ja oppinut paljon. Rakastanut, inhonnut sekä paennut elämääni ja itseäni. Salaillut, valehdellut ja esittänyt, jotta kukaan ei näkisi, miten hukassa olen välillä ollut.

Iloa, surua, ahdistusta, riemua, tuskaa, onnellisuutta, jännitystä, pelkoa, rohkeutta, raivoa, ikävää, turhautumista, kateutta, yksinäisyyttä, toiveikkuutta, levottomuutta, toivottomuutta, stressiä, rakkautta, vihaa, ihastumista, pettymystä, hämmästystä, ylpeyttä, nöyryyttä, häpeää, avuttomuutta, varmuutta, syyllisyyttä, kunnioitusta, hämmennystä ja kiitollisuutta. Ei taida löytyä tunnetta, jota en olisi tänä vuonna kokenut.

Toukokuusta elokuuhun

Tämä vuosi on jättänyt pysyvät jälkensä minuun ja tulen muistamaan sen aina. Kaikki säröt sielussa eivät välttämättä korjaudu koskaan. Ehkä niiden tarkoitus onkin muistuttaa niistä hetkistä, jolloin olen ollut synkkyyden keskellä ja maailma on tuntunut romahtava niskaan. Jotta en unohtaisi, että synkinkin pimeys loppuu aikanaan ja vaihtuu valonsäteisiin. Kyyneleet kuivuvat ja vaihtuvat naurunpurskahduksiin. Mikään elämässä ei ole ikuista, ei edes tuska.

Elämä muodostuu puoliksi ihmeellisistä sattumuksista ja puoliksi siitä, millaisia päätöksiä kussakin tilanteessa päättää tehdä. Tämä vuosi olisi voinut mennä aivan eri tavalla, jos asiat olisivat menneet toisin tai jos olisin päättänyt toisin. Jossittelu on kuitenkin turhaa, koska elämässä ei ole uusintoja. Täytyy vain luottaa siihen, että näin kaiken kuuluikin mennä. Näin on hyvä. Kun elämässä luopuu jostakin, saa tilalle aina jotain uutta. Aina se ei ole sitä mitä toivoisi, mutta myöhemmin se saattaa paljastua paljon paremmaksi asiaksi kuin se mitä alun perin halusi.

Syyskuusta joulukuuhun

Tämä vuosi on antanut minulle monia tärkeitä asioita, tunteita ja kokemuksia. Ennen tätä vuotta en edes tiennyt, miten paljon rohkeutta ja voimaa sisälläni on. Vuoden aikana olen tehnyt monia ratkaisuja itsekkäistä syistä, mutta en kadu niistä yhtäkään. Itsekkyyden avulla olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja olemaan rehellisempi itselleni. Ja sitä kautta olen löytänyt itsestäni myös vahvasti epäitsekkään puolen ja suuren halun auttaa muita.

Vaikka elämältä vietäisiin pohja, vastoinkäymiset seuraisivat toinen toisiaan ja ihmiset kohtelisivat kuinka huonosti tahansa, on yksi asia, mitä kukaan ei voi minulta viedä. Se on vapaus. Minä itse saan päättää, annanko elämäntapahtumien, vastoinkäymisten tai muiden ihmisten kahlita ja hallita minua. Kaiken kokemani jälkeen koen olevani vapaampi kuin koskaan aikaisemmin. Vapautta on tehdä virheitä ja oppia niistä (tai olla oppimatta).Vapautta on olla rohkea ja heikko. Vapautta on kadottaa ja löytää itsensä. Vapautta on jäädä ja lähteä. Vapautta on olla minä.

Yhtä ihanana jatketaan uudenkin vuoden puolella :D

Monella tapaa ikimuistoinen vuosi takana. Saa nähdä, mitä tuleva vuosi tuo tulleessaan. Kiitos kaikille, jotka ovat tavalla tai toisella olleet osana vuottani ja jakaneet sen kanssani. Paljon onnea ja iloa vuoteen 2015 teille sekä kaikille lukijoille, jotka ovat seuranneet matkaani. Jatketaan tätä elämänmittaista reissua yhdessä taas uuden vuoden puolella <3